Katsokaas, jos olisin yksivuotias
... antaisin itselleni aplodit vähän väliä. Etenkin muutamasta horjuvasta askeleesta tai hyvin pinnistetystä kakasta.
... joku dorka nostaisi hymyillen tahallaan lattialle tiputtamani juomapullon. Useita kertoja putkeen.
... masun pullisteluani ihailtaisiin suureen ääneen.
... harrastaisin kiipeilyä (astianpesukoneeseen) ja gastronomiaa (imeskelen siellä likaisia haarukoita).
... voisin huoletta saada paskahalvauksen ihan mistä tahansa pikkuasiasta (esimerkiksi siitä, kun ulko-ovi suljetaan nenän edestä) eikä jengi ollenkaan paheksuisi vaan ainoastaan rauhoittelisi.
... kotityöt kuuluisivat muille. Vaikka olisinkin itse päristellyt mustikkapuurot pitkin syöttistä.
... itkuni olisi kuitattu maissinaksulla, rusinalla tai hassulla ilmeellä.
... päiväunieni onnistuminen olisi jonkun muun vastuulla ja koko perheen prioriteetti.
... perseelleen kaatuminen olisi suht kivutonta.
... voisin purra jengiä varpaaseen ilman seuraamuksia.
Toisaalta paskoisin myös housuuni, suustani kaivettaisiin sinne työntämäni asiat pois, imisin Nania rieslingin sijaan ja söisin melkein aina mikruokaa.
Ei helvetti, ei sittenkään. Olen mieluummin kolmekasi ja palkallisella kesälomalla.
