Tietoa mainostajalle ›

9.7.2011

Hän syö

Hyvät ystävät. En ehdi hirveästi kirjoitella heinäkuussa, vaikka juttua kyllä olisi.


Lievästi isosiskon roolista, helteestä ja lomasta hepuloiva Ipana I vaatii kaiken sen aikani, jota en vietä imetysmaratonilla - ja sitä aikaa ei ole paljon. Ipana II on nimittäin näl-käi-nen.

Äännähdyksiä on tasan kaksi:
Lee = vatsani on tyhjä ja ottaisin hiukan maitoa, kiitos.
LÄÄÄÄÄÄ = nyt vittu oikeesti!

Olen ihan helisemässä, sillä en ole ollenkaan tottunut nälkäisiin lapsiin. Päinvastoin. Olen tottunut -10 painokäyrällä laahaavaan skidiin, jonka mielestä syöminen on lähinnä ajanhukkaa. Tämä uusi tyyppi ryystää molemmat tissit tyhjiksi ja päälle pullollisen korviketta. Se siitä täysimetyksestä.

Luulenpa, että ei kannata ottaa apupyöriä pois hetkeen. Palaan asiaan, kun balanssi alkaa löytyä.

Ps. Kuten kuvasta näkyy, vuokrasin Beibamboolta minisetin vauvan vaatteita vastasyntyneen koossa, sillä neljä vuotta sitten täydellisenä ummikkona ostamani kleedjut lähinnä naurattivat. Suosittelen muuten vuokrausta lämpimästi: homma toimii nopeasti ja kuukauden vuokra on vähintäänkin kohtuullinen. Sopii myös lahjaksi ummikolle.

39 kommenttia:

  1. Ou nou mikä cutie (sallinet äkillisessä hellyyden puuskassa, minkä vain noin pienet vauvat voivat aiheuttaa, tiristämäni lällyttelyn?)!

    VastaaPoista
  2. Onnea tissittelyrumbaan. Meillä oli tuollainen. Ja vaikka tiesi, että sen maha on periaatteessa täysi, niin hiljaa se oli vaan tissillä. Minä elinkin talvella meidän neidin elämän ensimmäiset 3kk vain sohvalla rinnat paljaana. Tai sängyssä samoin asustuksin.

    Onneksi mies osasi kantaa vissyä litrakaupalla siihen kaveriksi. Ja telkkariohjelmat tuli tutuiksi.

    VastaaPoista
  3. Pahoittelen heti alkuun jos imetyshössötys ärsyttää, mutta mun silmiin hyppäsi tuo "ja päälle vielä pullollisen korviketta". Sen pullollisen antaminen rinnan päälle on oiva reitti "maito loppuu"-syndroomaan. Alkuvaiheessa kun vauva roikkuu rinnalla jatkuvasti ja syö loputtomasti, voi helposti luulla, ettei oma maito riitä, mutta siitä ei ole kyse. Vasta kun korvikkeet alkavat pikkuhiljaa korvata rinnan saamaa stimulointia, maito alkaa todella vähetä kun keho saa viestin ettei maitoa tarvitakaan niin paljoa.

    Jos molempien rintojen "tyhjenemisen" jälkeen vauva tahtoo vielä imeä, voi aina tarjota ekaa rintaa uudelleen jne. Tyhjältä tuntuvastakin rinnasta tulee maitoa, ja sitä ravitsevampaa ja täyttävämpää se on mitä tyhjemmältä rinta tuntuu.

    Onnea uudesta tulokkaasta!

    VastaaPoista
  4. Onnea vielä kerran! :)

    Kuulostaa tutulta, meidän poika oli suursyömäri myös. Ensimmäiset puoli vuotta lähinnä imetin. Poika sai sairaalassa jo lisämaitoa, mutta koska olin päättänyt täyisimettää niin kaksi kaksi kuukautta taistelin hampaat irvessä jotta sain korvikkeet lopetettua. Ehkä näin jälkikäteen ajatellen olisi voinut olla itselleen armollisempi! (Ja en kyllä tiedä miten se olisi onnistunut jos samalla olisi pitänyt huolehtia isommasta sisaruksesta)

    Muuten hassu juttu, vaikka meidän poika oli vauvana suursyömäri, nykyään hän ei syömistä harrasta. Välillä suorastaan epätoivo pukkaa päälle, kun en ymmärrä millä ravinnolla hän itseään kasvattaa!

    VastaaPoista
  5. Komppaan Itsekin imettävää äitiä, mutta kerron nyt vielä senkin ettei täysimetyksen onnistuminen tai epäonnistuminen ole läheskään se vaikein ja ratkaisevin nakki koko äitiyshommassa ;)

    Lisämaitokierteen ja siitä helposti seuraavan tissitehtaan alasajon välttämiseksi vaivaa kannattaa nähdä sitä ajatellen että puolen vuoden ateriat ja koko vuoden (tai miten pitkään jaksaa toimia hanamaitoautomaattina) välipalat on nyt sitten valmiina, paketissa ja tarjoilulämpöisinä, ei minkään hyvä-huono-äiti-skeidan valossa.

    VastaaPoista
  6. Se on vähän miten itse kukin sen kokee, mun mielestä pullosyöttäminen oli tosi paljon kätevämpää kuin imetys. Varsinkin sitten kun vauvaa ei enää haitannut se, että maito tarjoillaan huoneenlämpöisenä eikä pulloja tarvinnut keitellä. Vähänkö kätevää esim. bussissa repäistä tetra auki, kaataa se pulloon ja antaa pulloa vauvalle sen sijaan, että pitäisi odottaa seuraavaa paikkaa missä kuoria itseltä tissi esille ja kestää vielä vauvan mahdolliset rintaraivarit. Tosi kiva, että sun vauvalle kelpaa pullokin :)

    VastaaPoista
  7. Voi että, kun on suloinen tyttö! Tsemppiä ipanahaipakkaan! Vähän olen vihreä, vaikka tiedän, etten itse jakasisikaan :)

    VastaaPoista
  8. Lää, pikkuvauvojen virallinen nälkähuuto :) Äläkä nyt anna anonyymien syyllistää korvikkeesta (et kyl varmaan annakaan), pääasia että vauva saa nälkänsä tyydytettyä. Onnea poski-ihmisestä!

    VastaaPoista
  9. Voi mikä söpöläinen! Ja oikein paljon onnea vielä :)

    Tuo vaatteiden vuokrauspalvelu on todella mainio idea, ja varmasti rahaa säästyy, jos vaatteet ostaisi muuten uutena. Toisaalta, jos jaksaa koluta kirppiksiä, saattaa säästää vielä vähän enemmän. Tietenkin ostetuissa on sitten taas se vaiva, että niistä pitää hankkiutua myöhemmin eroon... Joka tapauksessa, jos meille ikinä toista lasta tulee, voisin ihan hyvin harkita ainakin niiden pienimpien vaatteiden vuokrausta.

    (Imetyskekusteluun en viitsi ottaa osaa, kun en omaani pystynyt imettämään ollenkaan. Ihan hyvä lapsi sillä korvikkeellakin kasvoi, ja vastoin kaikkia pelkojani vieläpä erittäin terve :))

    VastaaPoista
  10. Voi, ymmärrän aikapulan ja hankaluudet esikoisen kanssa! Meillä Ipana I on niin kovasti loukkaantunut Ipana II:sta, että mun raportin perusteella neuvolan täti kirjoitti meille lähetteen perheterapeutille. Mäkään en aio ottaa osaa imetyskeskusteluun muuta kuin siltä osin, että eiköhän 2. lapsen kanssa jo osaa itse tehdä omat, tilanteeseen sopivat ratkaisut. Mutta mä olenkin äiti, joka ei pystynytkään huolehtimaan kahdesta lapsestaan ilman apua.

    VastaaPoista
  11. Myöhänlaiset onnittelut söpön pikkuisen äidille ja koko perheelle! Tuo vuokrauspalvelu kuulostaa tosi hyvältä, varsinkin alussa, kun vaatteita ehtii käyttää vain muutaman viikon per koko. Imetyskeskusteluun otan osaa vain sen verran, että en vastusta korviketta, mutta on siellä totuudenhiven noissa muunkinlaisissa kommenteissa. Itse taistelin alussa täysimetyksen, mutta näin jälkeenpäin olen miettinyt, että ehkä sitä olisi voinut olla itselleen armollisempi. Nyt kun tissillä ei enää olla, niin asiakaan ei tunnu niin tärkeältä.

    VastaaPoista
  12. Pakko yhtyä lässyttäjiin: tosi söpö lapsi (ei silti, on se sun isompikin nätti)! Ja samaan syssyyn onnittelut, jotka jäi viime tekstin perään laittamatta!

    Ja Upeus (ja Mama myös), ihanaa kun joku uskaltaa olla avoimesti jotain muuta kun superäiti. Tällaisesta lapsia johonkin suht lähitulevaisuuteensa suunnittelevasta suht vähän lapsenhoidosta tietävästä supersarkastisesta kyynikosta tuo on todella helpottavaa. Että ehkä niitä lapsia voi oikeasti hankkia ja kasvattaa ihan kunnollisiksi ihmisiksi, vaikkei ehkä jaksakaan käyttää ihan kaikkea mahdollista energiaansa täysimetykseen tms.

    Terveisin vakituinen, lapseton lukijasi, jota viehättää kielenkäyttösi ja huumorisi, sekä se, että käytät lapsista termiä "ipana" vaikkapa "prinsessa"-sanan sijaan.

    VastaaPoista
  13. O-ou toivottavasti tänne ei kehkeydy the imetyskeskustelu ;D
    Minulle kävi itseasiassa niin, et vasta kolmennen lapsen kohdalla oli imetysongelmia :) Otsa hiessä lypsin omaa maitoa pulloon jota syötin sitte imetyksen lopuksi, koska vauva ei saanut (jaksanut imeä?)imemällä "tiukkaa maitoa" tissistä. Särkylääke löysäsi maidon tuloa hieman ja jossain vaiheessa pääsin lypsyurakasta. Mut olin aivan tuskasena, et voiko oikeasti kolmannella kerralla olla näin vaikeaa tämä imetykssen aloitus! :D

    -hip hei-

    VastaaPoista
  14. Onnittelen tähän, kun en erilaisena nuorena halunnut tylsästi tohon, mihin muutkin. Onnea neljännestä perhehenkilöstä <3 Ja jumankaut että pimulla on täyssuomalaiseksi uutuusmukulaksi tukkaa! Ja tummaa vielä! Pääset kohta letittämään.

    Vähänkö näppärää muuten, että pieni osaa ilmaista itseään ruoantarpeen suhteen jo tossa vaiheessa. Meillä ainoa äännähdys oli pitkään "ÄLLL!" = Mihin sä menit??!?!?

    Nimimerkille Upeus on pakko sanoa: itse kunnioitan ja arvostan paljon enemmän äitejä, jotka ottavat ulkopuolista apua vastaan, kuin äitejä, jotka yrittävät hampaat irvessä pärjätä väkisin ilman.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan, on kunnioitettavaa hakea apua, kun tulee ongelmia! Ja vieläpä ennen kuin ne ovat päässeet kasvamaan vuoren korkuisiksi! Sillä tavallahan se turha mystisyyskin avun hakemisesta katoaa, muuta keinoa ei ole.

      T. Itsekin aikoinaan terapiassa istunut

      Poista
  15. Niin, ja peukku pystyyn vuokravaatepalvelusta. Itseäni naurattaa vieläkin jotkut esikoiselle ei-ostetut mutta jonkun yhtä asiaan vihkimättömän noviisiäidin eteenpäin kierrättämät bodyt, jonne makkara tungettiin about kaula-aukosta :D Ajatus siitä, että vaatteet lähtevät nurkista TASAN silloin kun jäävät pieneksi, tuntuu upealta!

    VastaaPoista
  16. Se on moro,

    Kahden teinimonsterin äiti-ihmisenä voin ehkä todeta, että ihan normaaleja paskaraivareita saavia kansalaisen alkuja noista kasvoi lisämaidollakin.
    Mukavaa, aidon piristävää ja röhönaurun tuottavaa sanailua sulla.
    Maailmaan mahtuu pastelliunelmia... mutta ihan helevetin paljon muutakin.

    Terkuin Täti

    VastaaPoista
  17. Tsemppiä! Ja koeta nyt välillä kirjoittaa -- saan minä vähän vertaistukea, nimittäin Kakkosipana syntyi tänne ihan nyt heinäkuun alussa. Samoissa lee-maailmoissa mennään.

    Yötä kohden!

    VastaaPoista
  18. salamatkustaja, kiitti! Oikeesti. ;)

    Heli, :D Sallitaan tän kerran!

    verskinen, kiitti! Näitä syöppöhulluja siis on muillakin ja tämä *ei ole* luonnonoikku! Oikeasti vaikea uskoa välillä että sillä on taaaaaas nälkä.

    Päivi H-K, kiitti, onneksi pahin koitos on verrattaen lyhyt!

    Itsekin imettävä, juu, tiedän toki tämän - olenhan jo ensimmäisen kanssa imetystaisteluni käynyt. Pullosta annetaankin suosiolla siksi että en jaksa kököttää sohvalla enää toista tuntia.

    Arkitehti, tämä on ihan tiedostettu ratkaisu. :) Pulloon turvauduttiin myös siksi, että tissit menivät telakalle kun en jaksanut siivota verioksennuksia.. :P

    Anonyymi, todellakin! En kehtaa julki-imettää joten pullo on mukana jos jonnekin ihmisten ilmoille mennään.

    Henkka, kiitosta! Olen lievästi kauhuissani jo etukäteen ensi talvesta, jossa yhdistynevät huonot yöt yleiseen kaamosmasennukseen. Jeesus.

    Lupiini, olen itse asiassa aika fiiliksissä siitä että toi diggaa syödä! Ja tosiaan, oon jo sinut keskinkertaisen äitiyteni kanssa, joten kannustan kaikkia imetyskisoihin osallistuvia täältä katsomosta. :)

    Nevie, kiitos kiitos! Me saadaan itse asiassa jätesäkillinen serkkutytön vaatteita per vuosi, joten uusia ostan tosi harvoin. Ja onhan noi vuokravaatteet vähän kuin uusia! Lisäksi bambu on ihanan pehmeä materiaali ja kuosi & väri kohdallaan. ;)

    Upeus, oikeesti..? Onko se auttanut? Meillä on toistaiseksi kyse "vaan" ylikierroksista uuden roolin edessä. Ja hei, mitä tohon avuntarvitsemiseen tulee: kukapa nyt ei apua tarvitsisi jossain muodossa?! Mä en tiedä mitä tekisin ilman anoppia ja Koti-insinöörin kahden kuukauden lomaa!

    EmmyAurora, kiitoksia! Ja näinhän se on tuon imetyksen kanssa, puolensa molemmissa. Mä taistelin vuonna 2007 (epäonnistuen) ja totesin että järkikulta on kalliimpi kuin purkki nania päivässä.

    Jenni, kiitoksia! Tämä blogi keskittyy kannustamaan jengiä vetämään oman hiihdon. Nämä lapsenkasvatusvalinnat on koko meidän perheen dynamiikan perustelemia, eikä niitä ole edes mielekästä alka ruotia tämän syvällisemmin. Näillä mennään. Kandee kuunnella neuvoja, mutta luottaa itseensä. :)

    kris, kiitoksia! Mä pahaa pelkään, että toi varisee ensin ns. pelle hermanni -malliksi ja siitä kokonaan veks. Sitten joskus kaksivuotiaana ehkä oikea fleda. ;) Ja vaativia äännähdyksiä tulee varmasti lisää iän myötä..

    Arkitehti, no siis tähän innoitti löytämäni fleece-pyjama, jossa oli vielä korkea kaulus. Loistava hellevaate. Ihmettelen välillä oikeasti että ipana I on elossa.

    Täti, niin kasvaakin, ja kummipoikani on erinomainen esimerkki näistä kansalaisista. Ja kiitos kivasta palautteesta, löytyyhän siitä sinapinkeltaisestakin pastellisävy. ;)

    Anonyymi, yritetään.. Ja tsemppiä öihin sinnekin!

    VastaaPoista
  19. Äh, Juille jäi välistä.. Hmh, jos tää skidi vaihtaa moodia niin mun nähdäkseni ollaan vaan normaalitilanteessa.. :) Imetyksestä on niin tavattoman monta keinoa pahoittaa mielensä, että olen jo etukäteen antanut itselleni luvan rimanalituksiin. Tälläkin kertaa tasapainoilen rikkinäisten rinnanpäiden kanssa joten pullo tarjoaa tervetulleen breikin. Onnea niille joilla homma on kivutonta ja veretöntä..

    VastaaPoista
  20. LÄÄÄÄ! LÄÄÄÄ! (ei sillä TAAS voi olla nälkä?) ja korviketta perään on kuvio täälläkin. Kiitos kirjoituksestasi. Se tuli juuri oikeaan saumaan.

    VastaaPoista
  21. Beibamboon body on muuten toistaiseksi ainoa vaate, johon olen investoinut ihan uutena. Muutoin hain selviytymispakkauksen kirpparilta.

    Diggaan ihan sikana Beibamboon designista ja kankaista. Päätin, että tää on nyt Se Yksi Juttu, johon voin pistää vähän enemmän rahaa.

    Pakko sanoa, että webikaupan palvelukin oli mallikelpoista.

    VastaaPoista
  22. Katja, tämä voi olla tyhmä kysymys, koska todellakin olet jo yhden imetysajan taistellut läpi, mutta oletko kokeillut rintakumia? Tosin ei sekään varmaan kaikille sovi, joten pahoittelut jos esitän ärsyttävän kysymyksen täysin itsestäänselvästä asiasta :D

    Ajattelin vain mainita tuon kapineen, kun muut eivät ole tässä tainneet ottaa sitä puheeksi. Onhan veri toki rautapitoista tavaraa, mutta kuka nyt siihen tosiaankaan alkaisi että imettäisi monta kertaa vuorokaudessa naama tuskien vääristämänä, kun nykypäivänä kerran vaihtoehtojakin on. (Ja kai se lapsikin nyt sen jollain tasolla aistii, onko imettäminen äidille ok vai epämiellyttävää, ja tämä ehkä vaikuttaa lapsen kokemukseen äidin läheisyydestä. Mene ja tiedä.)

    Ja hei, jos joku tietää, miksi rintakumia suositellaan vain väliaikaisratkaisuksi, niin kiva jos kertoisi syyn siihen :D Kun kyllähän pelkällä pulloruokinnallakin elävä lapsi sitä gummia aika paljon tulee imeskelleeksi, joten miten rintakumi eroaa tässä tuttipullosta..? Vai onko kyse vain jostain luomuhössötyksestä, että jos kerran maitoa tulee niin sitä kuuluu antaa sitten paljaasta tissistä?

    (Ja hei sori kun vien keskustelua nyt sitten kuitenkin sinne imetyskeskustelun suuntaan :D)

    VastaaPoista
  23. Mä käytin esikoisen vauva-aikana rintakumia ensimmäiset kolme kuukautta. Imetys ei vaan sillä kertaa sujunut ensin muuten. Aina jaksoivat neuvolassa ja muualla muistuttaa, että rintakumia saisi käyttää vain väliaikaisesti mutta oikesti meillä meni homma siten, että ilman rintakumia imetys ei olisi onnistunut ollenkaan. Kyselin imetystuki-ihmiseltä vinkkejä rintakumista vierottumiseen ja ne vinkit alkoikin tepsiä kun vauvan suu oli tarpeeksi iso. Eikä tämä imetystuki-ihminen nähnyt sinällään mitään itseisarvoista syytä lopettaa kumittelua, lähinnä kai riski on se että maitoa tulee vähemmän kumin kanssa ja kumi hiukan hankaloittaa esim julki-imetystä. Mutta jos kumin kanssa toimii, niin mikäs siinä! Meille kumi oli siitäkin ässäjuttu, että hitaasti kasvava esikoinen tajusi ilmeisesti osin sen takia myös tuttipullon päälle, joten ravitsemus saatiin turvattua. Kumista eroon pääsy oli kyllä sillai tosi jees, että elämä helpottui kun ei tarvinnut metsästää sängyn alle kadonnutta läpinäkyvää minisombreroa :D

    Kakkosen kanssa, pienipainoisuudesta ja ennenaikaisuudesta huolimatta imetys on, käsittämätöntä kyllä, sujunut ilman kumia. Varmaan eka venytteli sit noita imettimiä siihen malliin!

    VastaaPoista
  24. Ensalkuun onnittelut suloisesta uudesta ihmisestä!

    Imetys on huippujuttu, mutta sen onnistumiseen tarvitaan monenlaista. Jos kestät jonkin verran hörhöilyä, kannattaa tutustua imetystukilistan sivustoon. Sieltä minä sain monta hyvää vinkkiä! Alkuviikkoina omat rintani pelasti Bepanthen ja Lansinoh-rasvat, maidonkerääjä, ilma- ja ihan oikeat kylvyt sekä ajatus siitä, että kyllä tämä kohta helpottaa :)

    Rintakumikeskusteluun osallistun sen verran, että tuskin sitä karsastetaan "luomumielessä", vaan just siksi että se tavallaan hankaloittaa imetystä (imuote voi olla erilainen, maitoa herua huonommin eikä äidin rinnat koskaan totu imetykseen, ja kipeytyvät taas jos kumi jätetään pois). Ja koska pimeässä rintakumin metsästys lienee tylsää :D Mulle tarjottiin tota sombreroa sairaalassa, mutta kotona ajattelin että on helpompaa vaan TOUGHEN UP ja imettää ihan naturellina.

    Tsemppiä ruokahetkiin, olipa ne sitten rinnalla tai pullo suussa! :)

    VastaaPoista
  25. Voi vitsit jos oisin vuosi sitten tiennyt tosta vaatevuokrauksesta. Olisi ollut ihan huippujuttu. Meillä kun vielä kaiken lisäksi oli tosi vähän pieniä vaatteita ja piti pestä vajaita koneellisia, että saatiin puhdasta pojalle päälle...

    Imetys, mitäs siitä muuta sanomaan, kuin että parempi lisämaito kuin lapsi sairaalan lastenosastolla painoa kasvattamassa, kun ei paino pelkällä rintamaidolla noussut. Että ei paljon jaksa täysimetys ja "kyllä se lapsi saa riittävästi maitoa jos vaan antaa imeä aina kun haluaa" kommentit kiinnostaa...

    Tsemppiä vauva-arkeen. Tosi söpöliini näyttää olevan. :D

    VastaaPoista
  26. Todella söpö!
    Pistää melkein miettimään, pystyisikö pitämään numero kakkosenkin hengissä, kun numero ykkönen lähentelee kahta vuotta.
    Koita jaksaa kirjoitella, sinun tyylisi on tosi piristävä ja maanläheinen.

    VastaaPoista
  27. Just noin! Ihan turha väsyttää itseään kuuntelemalla nälkäisen skidin huutoa ja menettää hermojaan kun sattuu / ahdistaa / ei voi maata imettämässä, koska esikoinen ehtii purkaa talon tiiliksi sillä aikaa. Pullosta vaan jatkoa kun siltä tuntuu, siinä voittavat kaikki.

    Kunpa vaan olisin itsekin tajunnut sen aiemmin, olis säästytty vaikka miltä äitiys- ja parisuhdekriiseiltä. :)

    VastaaPoista
  28. Katja, toivottavasti on. Sain vasta lähetteen ja menee kuulemma elokuulle ennen kuin soittavat ja tarjoavat aikoja. Kiitos kaikille kommentoijille tsemppauksesta. Tuli tarpeeseen.

    VastaaPoista
  29. Kiitos rintakumivalistuksesta! :)

    Itselläni ensisijainen huoli ei kohdistu rintojen kipeytymiseen (koska imettämiseen varmaan tosiaan tottuu) vaan siihen, miten rinnanpäiden iho kestää (ihoni en usko samalla tavalla tottuvan enkä varsinkaan korjaantuvan muuten kuin suojaamalla ihon kumisombrerolla). Viime talvena oli iho rikki ihan ilman mitään imetyksiä ja rasvauksesta huolimatta, joten enpä usko että ensi talvena pärjään imetyshommissa ilman rintakumia. Jos maitoa ei tule riittävästi, niin sitten otan mieluummin korvikkeen lapsen ravitsemuksen tueksi kuin rupean itse kärsimään tissit verillä ja kivuliaina.

    Muutenkin pidän ehkä hieman erikoisena sitä, jos esikoista odottavilla tulevilla vanhemmilla on kovia tavoitteita hoitaa lapsi justiinsa ihanteidensa mukaisesti maksoi mitä maksoi, ja sitten se on muka jotenkin epäonnistumista jos ei ylläkään ihanteisiinsa joka asiassa. Missä muussa asiassa asetettaisiin kovia ja joustamattomia tavoitteita ilman mitään kokemusta siitä, mistä hommassa käytännössä on kyse? Ei kai itseltään voi vaatia kauheasti ennen kuin tietää, mistä hommassa on kyse ja kuinka itse siinä pärjää.

    VastaaPoista
  30. Hei Mama ja valtavasti onnea!

    Minulla aivan sama tilanne oli toisen lapseni kanssa ja tässä toisenlainen näkemys vauvan ainaiseen "nälkään". Neuvolantätini, joka on myös imetystukihenkilö, selitti minulle silloin, että rinta on vauvalle niin paljon muutakin kun vain ruokaa. Se on turvaa ja lohtua. Hän neuvoi, että älä anna korviketta vaan anna vauvan olla rinnalla, tuli sieltä jotain tai ei. Se on vauvan tapa pyytää olla lähellä ja sylissä, ns. tutin korvike, turvasatama vielä pelottavassa maailmassa. Esikoiseni piti paljon meteliä ja vauvani pelästyi ääniä ja halusi olla rinnalla koko ajan. Onko sinulla kantoliinaa? Silloin vauvasi saisi olla lähellä ja sylissä ja ehkä se nälkäkin siitä tasaantuisi? Toinen mitä neuvolantäti sanoi, oli, että jos annan aina korviketta päälle, vauva ei pääse tilaamaan lisää maitoa ja edessä voikin olla se että "maito loppuu". Moni kuulemma luulee vauvan tiheän imun kausissa (oliko eka nyt 3kk kohdalla, korjatkaa jos muistan väärin)että vauva ei saa tarpeeksi rinnasta kun vaan lutkuttaa ja lutkuttaa, mutta vauva itseasiassa vaan tilaa lisää maitoa rinnasta.

    Näistä oli minulle järjetön apu tuolloin, en tiedä yhtään meneekö ihan aiheen vierestä teille, mutta tulipahan kirjoitettua.

    ps. kantoliinalla esikoinenkin rauhoittui, kun kädet olivat vapaana häntä varten.

    VastaaPoista
  31. Onpas teillä suloinen vauva! En ole varmaan aiemmin kommentoinutkaan blogissasi, vaikka tykkään siitä ihan tosi paljon ja se on kirvoittanut useat röhönaurut ja antanut ajattelemisen aihetta, mutta nyt on ihan pakko. Siis kommentoida. Nimittäin noista rikki olevista rinnanpäistä, toisen lapseni jälkeen keksin siihen oivan apukeinon ja haluan jakaa sen nyt sun kanssa. Imetyksen jälkeen kannattaa laittaa Lansinoh-voidetta (minkä varmaan tiesitkin) ja siihen päälle rintakumit tai maidonkerääjät ja tietty liivit, että pysyvät paikallaan. Näin nännit saavat parantua rauhassa eivätkä tartu kiinni liivinsuojuksiin/liiveihin/vaatteisiin. Kannattaa ihan oikeasti kokeilla! Ja jos iho on aivan rikki, niin punainen bepanthen auttaa nopeasti.

    VastaaPoista
  32. Tätä lukiessa sai taas ääneen nauraa. Täällä asuu samanlainen, tosin kommunikointi maitotarpeen suhteen on ensin höhötystä: "höhö, höhö, höhö..." ja sen jälkeen huutoa kurkku suorana. Samalla tavalla täällä eletään yhtenä tissinä. Tuntuukin helpottavalta lukea näitä muiden kommentteja, ehkä joskus tällekin voi nauraa, vaikka välillä nyt kyynelet silmissä, rinnanpäät ruvella imettääkin.

    Bebanthenia olen rintoihin rasvaillut, mutta jatkossa isken nuo rintakumit liivien allekin niin saavat rauhassa toipua. Kiitos sitä vinkanneelle!

    Ja voimia Katjalle!

    VastaaPoista
  33. The Imetyskeskustelu, ihanaa. On pakko osallistua minunkin. 2 lasta imettäneenä ymmärrän kyllä täysin osa-aikais-pullo-hommaakin. No miksi

    1) Nyt mä v*ttu ihan oikeasti en jaksa tätä imetystä, tää vauva on ollut nyt mun tissillä 55 minuuttia, selkä on kipeä, tissivakohiki yhtyy jo kainalohikeen ja edellisestä syötöstä on max puoli tuntia. Pls, rakas aviomieheni, anna vuorotauko seuraavasta imetyksestä, PLIIS

    2) maidon väheneminen. Mikä maidonväheneminen? Mä tilaisin vähän maidonvähenemistä, auuuh, utarecitystä päivää. (mulla ne kuuluisat bambuimetyssuojat tulvivat läpi)

    3) Julki-imetys ja vauvan raivarit tissin nähtyään. Vauva varmistaa, että kaikki näkevät tissisi. Ja monta kertaa, koska yrität epätoivoisesti uudestaan. Ei enää näitä ikinä. Ei.

    4) Isikin saa osallistua ja äiti viettää välillä aikaa Ipana I:n kanssa.

    5) Jos pulloa ei tarjoa, ei vauva välttämättä opi siihen sitten myöhemminkään. Äiti pääsee ulos yksin sitten ekan kerran 6 kk päästä, kun muksu pärjää soseilla sen muutaman tunnin (ehkä). Siihen asti voi tyytyä ulosmenona viemään roskat ulos imetystaukojen välissä. Ja äidin jumpaksi riittää tottakai lantionpohjajumppa imetyksen yhteydessä.

    -Merivuokko

    VastaaPoista
  34. Yhdyn edelliseen kommenttiin. Juuri niin!

    VastaaPoista
  35. Merivuokko, :D Äärimmäisen hyvä kiteytys. Kiitos.

    VastaaPoista
  36. Myöhäiset onnittelut!!! Upeaa :) Ja ikuinen imetyskeskustelu siis ryöpsähtänyt täälläkin ;)

    Rintakumia jouduttiin meillä käyttämään molempien kanssa. Olis luullut kakkosen kanssa jos homman toimivat ilmankin, mutta no way. Ihan karseeta. Mutta sit siitä päästiin jossain vaiheessa eroon, lähinnä muakin kuten aiempiakin kommentoijia häiritsi kumissa se että se oli usein väärässä paikassa kun sitä tarvitsi, niitä piti keitellä ja varoa ettei likaannu ettei tule rintatulehdusta (se vasta karmea tauti olikin) ja sitten ei tosiaan kivaa kaivella niitä esille ja asetella kohdallaan julkisella paikalla. Muutenkaan en mitenkään riemumielin imettänyt julkisesti. Mutta muutoin oivallinen kapine ja auttoi mun imetyksessä valtavasti - muuten mulla olisi varmaan jäänyt kesken kans. Täysimetystä en edes halunnut, oli ihan loistavaa että babyn isäkin pystyi osallistumaan ja itse pääsis edes joskus jonnekin :D Tsemppiä siis!

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...