Tietoa mainostajalle ›

27.11.2011

Käräytä valeäiti

Suomesta on paljastunut useampia valelääkäreitä, jotka tekevät lääkärin hommia vailla toimenkuvan vaatimaa pätevyyttä. Blogistinne saamien tietojen mukaan tämä huijaus ei rajoitu ainoastaan terveydenhoitoalan henkilöstöön. Suomessa on tiettävästi tavattu myös valeäitejä.

Näillä petollisilla huijareilla on kyllä lapsia, mutta he eivät missään tapauksessa täytä virallisia äitiysdirektiivejä. Valeäitiä on vaikea tunnistaa pelkän ulkomuodon perusteella. Tuntomerkkejä voit etsiä henkilön varusteista: rintareppu on selkein signaali, mutta vahvistuksen havainnolle saa kauppakassista: jos näet korviketta, kertakäyttövaippoja ja teollisesti valmistettuja soseita, olet todennäköisesti jäljillä. Tarkkaile myös valeäidiksi epäilemäsi henkilön käytöstä: onko hän toistuvasti hiekkalaatikolla ilman nenäliinoja? Turvautuuko hän julkisilla paikoilla maissinaksuihin ja rusinoihin? Oletko nähnyt hänet työelämässä ennen lapsen kolmea ikävuotta tai ulkona miehensä kanssa? Touché!

Valeäidistä voi tehdä ilmoituksen VaPalle*. VaPan anonyymien asiantuntijoiden kanssa on helppo ratkaista, onko kyseessä todella valeäiti. Jos päätät itse lähestyä valeäitiä, muista olla johdonmukainen: henkilö on yleensä harhainen, eikä aluksi ollenkaan ymmärrä mistä on kysymys. Tsemppiä käräytykseen!

* VauvaPalsta

75 kommenttia:

  1. Mikä sitten on aikuinen nainen, joka kärrää julkisella paikalla (Koskikeskus) nukkea normikokoisissa vaunuissa? Tämän näyn kohtasin n. 20 vuotta sitten, ja muistan yhä elävästi. -eve-

    VastaaPoista
  2. Täytyy muistaa, että ovelimmat pistävät miehensä ostamaan ne korvikkeet ja muut epäilyttävät tarvikkeet...

    VastaaPoista
  3. jonkin sortin valeäiti taitaa olla sekin, joka täällä Kouvolassa surmasi tällä viikolla lapsensa...

    VastaaPoista
  4. No nyt kyllä kuulostat ihan Virpi Salmelta, vaikka oikeasti oletkin elitistinen lähikyytönpurija ;)

    VastaaPoista
  5. Anonyymi 20.47, jos kyseessä on Tampere kaikki on mahdollista. ;) Ehkä kyseessä oli harjoitus?

    Arkitehti, ekskjyysmii, mut Virpi Salmi kuulostaa MULTA. ;)

    VastaaPoista
  6. Touché! That's me, rintareppua lukuunottamatta. Ja lisäisin vielä listaan sen, että (ainakin tämä) valeäiti vie nelivuotiaansa kolmena päivänä viikossa päiväkotiin, vaikka on kotona vauvan kanssa... Hui!

    Jenni

    VastaaPoista
  7. Minä en muuten ymmärrä, mikä tarve ihmisillä on nimenomaa vauvojen ja pienten lasten hoidon suhteen tuomita (tai ainakin naureskella) kaikki valtavirrasta poikkeava, kuten se, että imettää keskimääräistä pidempään ja vielä nauttii siitä, näkee sen ylimääräisen vaivan, mitä kestovaippojen käyttöön opettelu tai soseiden tekeminen vaatii, tai investoi vähän perusrintareppua kalliimpaan ja käyttäjilleen (niin lapselle kuin kantajalle) mukavampaa kantovälineeseen. Niin negatiivisia kommentteja näistä asioista siinä "oikeassa elämässä" saa.

    En ole minkään muun asian kanssa kohdannut moista. Muuten sitä saa elää rauhassa omannäköistä elämää. Koetaanko lapset jotenkin yhteiseksi omaisuudeksi?

    VastaaPoista
  8. Täällä ilmoittautuu yksi valeäiti ja niin hyvin olen sen tiedostanut, että en olisi harhainen, jos joku muu sen tulisi sanomaan päin taulua :) Nipistelen yhä itseäni, vielä neljän vuoden jälkeen melkein viikottain, että todellakin, minulla on lapsi ja olen äiti. Mutta toki olen onnellinen siitä, että saan seurata villikkoni kasvua....sekä omaa kasvuani.

    VastaaPoista
  9. Musta on alkanut tuntua, että olen liian tosikko lukemaan sun blogia. Harmillista sinänsä. Mulle äitinä, joka on tämän postauksen mukaan sitten sellainen oikea äiti, tulee paha mieli piilonaljailusta. Ihan kuin se, että imetän, kannan ergonomisesti, hoidan kotona jne. tekisi musta nyt muita halveksivan superäidin. Nämä ovat meidän valintojamme meidän perheen tarpeisiin. Meille sopivalla tavalla. Näitä valintoja ei ole tehty, jotta voisin naureskella naapurin Irmalle, joka pilaa lapsensa teollisilla soseilla (ehe-ehe).

    Melkoista kaksinaismoralismia, että meitä "oikeita äitejä" saa piikitellä, käyttää karikatyristisinä esimerkkeinä ja meille saa naureskella, mutta toiseen suuntaan tämä ei toimi. "Valeäideille" ei saa naureskella, ei saa kritisoida tai kyseenalaistaa. Silloinhan on itsensä muiden yläpuolelle nostava fundamentalistisupervanhempi. Ei sillä, että kokisin erityistä tarvetta tehdä mitään edellä mainituista kenellekään.

    "Valeäiti" termi on sinun, käytän sen vastapainona termiä "oikea äiti". Itse en tätä jaoittelua jaksa, kaikista vähiten esittämilläsi kriteereillä, vaikka ne muka-hauskoja ovatkin.

    VastaaPoista
  10. Mulle tuli sama tunne kuin edelliselle anonyymille, eli jotenkin toi laittaa halvalla niitä ketkä toimivat muulla tavoin kuin nuo valeäidin kohdalla luetellut asiat..
    En ota itseeni yleensä helposti arvosteluista tai kommenteista omista toimintatavoistani lapsen suhteen (ja itseeni pätee listaltasi sekä "oikean äidin" että "valeäidin" ominaisuuksia) mutta jotenkin kirjoitukseni keskittyvät nykyään mielestäni vähän liikaa näiden asioiden alleviivaamiseen ja äitien kahtiajaon korostamiseen. Ymmärrän kyllä, että järkytyit / otit itseeni joistain aiempien kirjoitusten kommenteista liittyen esim. rintareppuun, mutta silti...
    Tämä varmasti on kuitenkin vain joku "vaihe" ;) ja jossain vaiheessa taas tämä aihe painuu unholaan. Sinänsähän sulla on kyllä kirjoittaminen hallussa ja hauskoja välähdyksiä. :)

    VastaaPoista
  11. ^ Hear, hear, Anonyymi!

    Oon tykänny lukea tätä blogia, vaikka olenkin tuollainen "oikea äiti". Aiemmin kerroit kivasti teidän elämästä tuntematta tarvetta mollata perheitä, jotka tekevät toisin. Sain ajateltavaa ja ymmärsin paremmin toisenlaisia valintoja. Nyt viime aikoina on tullut kummaa vastakkainasettelua, mikä vaan saa karvat pystyyn.

    VastaaPoista
  12. Hei tosikot. Eihän tässä kirjoituksessa missään vaiheessa haukuttu teitä "superäitejä" vaan annettiin pieni sarkastinen piikki heille jotka nimettöminä kirjoittelevat ja haukkuvat muita tuolla netin keskustelupalstoilla.

    VastaaPoista
  13. Minä luulen, että se on osa äidiksi kasvamista, että jossain vaiheessa alkaa tiedostaa, ettei pystykään olemaan kaikissa asioissa niin täydellinen äiti, mitä haluaisi olla. Se sitten johtaa tuollaiseen ikävään naljailuun ennen kuin sitä on sinut itsensä ja omien valintojensa kanssa (joista iso osa ei ole edes mitään valintoja, asiat vain menevät niin kuin menevät).

    Suurimmalla osalla naisista tämä oman epätäydellisyyden tiedostaminen tulee vastaan jo silloin, kun imetys ei vain suju; jos en väärin muista lukemaani, niin suurin osa kolmikuisistakin saa jo maitonsa pullosta.

    VastaaPoista
  14. No huh-huh. "Valeäidit" vastaan "oikeat äidit", kumpaat kategoriaan kuulut?
    Kuvittelisin (vajaan vuoden kokemuksella) että jokainen äiti kuuluu toisinaan kumpaankin ryhmään. Kaikki varmaan parhaansa yrittävät, mutta kyllä äitiyteen saattaa kuulua myös ne väsymyksen tunteet, kun ei vain pysty siihen mikä voitaisiin nähdä "täydellisenä äitiytenä".

    Mun mielestä kirjoitus viittasi siihen, että kaikista äideistä on löydettävissä näitä "valeäidin" merkkejä vai väittääkö joku ettei milloinkaan ole mennyt siitä mistä aita on matalin. Melkoista oman hännän nostoa. Kyllä mäkin kaikki soseet teen itse, mutta ei se musta vielä "oikeaa äitiä" tee. Aina vois olla parempi!

    VastaaPoista
  15. Puolustan! Musta tässä ei ollut kahtiajaottelua eikä edes mitään viitettä ns superäiteihin (öö, who ever they are, termihän EI ole katjan), vaan hauska ja ajankohtainen valelääkärikohun laajennus äitiysteemaan. Ihan siis niinku vitsi, joka nauratti mua (koska en kuulu vielä mihinkään koulukuntaan enkä varmaan tule kuulumaankaan, vaan sotken ilosesti kaikkea sekasin rintarepuista luomusoseisiin vähän päivän ja fiiliksen mukaan).

    Mutta ainahan kaikki jutut ei naurata kaikkia ja Katjan huumori on reippaammaasta päästä, thank god - älkää hyvät äidit nyt turhaan mieltänne pahottako, kukin äiteilee tyylillään ja saa näille asioille nauraa, vai mitä; eniten tässä blogissa nimittäin bloggaaja nauraa musta itelleen, mistä kiitos. :)

    VastaaPoista
  16. Valeäiti ilmoittautuu! Rintareppua myöten passaa, reppu tosin kaapissa kun ei noissa missään kantovälineissä ole sopivia säätöjä mun lihaksittomalle vartalomallille :D Kyllä nyt olis palstamammoilla ihmettelemistä jos joku tämän kaksplussaan ja vauvaan linkkais :D

    VastaaPoista
  17. Maman pointti lienee (ehkä? ;), että keskimäärin, lähtökohtaisesti kuitenkin korviketta, kertisvaippoja jne, pidetään huonompina vaihtoehtoina, ja täten niitä käyttäviä äitejä syyllistetään niin yhteiskunnan puolesta kuin keskustelupalstoilla ja äiti-"piireissä" - käsittääkseni keskimäärin enemmän kuin täysimettäviä ja niitä toisia valintoja tehneitä jne. Ja usein unohdetaan esim. se tosiseikka, että vaikka esim. rintamaito olisikin lapsen parasta ravintoa, niin korvike ei ole mitenkään huono vaihtoehto sekään (näin on minullekin monta lääkäriä todennut), kehittyneissä maissa ero on varsin pieni.

    Ja onko tämä äitiys joskus muuta kuin syyllisyyttä asiasta jos toisesta? Ja ihan itse aiheutettua(kin)? Ainakin minulla. Puhumattakaan siitä pahasta mielestä, jonka saa kun lueskelee eri asioita (nimim. kun minulla oli alussa vaikeuksia imetyksen kanssa ja menin Imetystuki.netiin, niin siitä vasta paha mieli tulikin :) Itse imetän korvikkeella höystettynä, käytän sekä kantoliinaa että vaunuja, kertiksiä kuluu ja aivan varmasti myös teollisia soseita kun on sen aika (vaikka mies vihjaileekin, että ei ole iso juttu tehdä vähän porkkana-perunamössiä itse ;) - syyllisyyttä tunnen päivittäin kuitenkin ja ihan muista asioista, esim. siitä, että en jaksa jokaista vauvan hereilläolohetkeä olla siinä viressä aktiivisesti leikittämässä ja halimassa, vaikka sitä paljon teenkin, nytkin aktiivisesti kirjoitan läppärilä naperon vieressä, välillä vauvaa silitellen ja hänelle jutellen. Ja mikä on tässäkään oikein: ainainen lähelläolo vai kuten mummi sanoo "vauvan on hyvä antaa olla itsekseen niin kauan kun se viihtyy ilman aikuista". ??? Entä illalla kun mies hoitaa vauvaa ja väsynyt itkuinen vauva rauhoittuu miehen syliin kasvot telkkariin päin? Huoh, siitäkin voisi varmasti keskustella maailman tappiin. Olen itsekin asiasta eri mieltä illasta riippuen! :D

    Ihanaa maanantaita kaikille äideille, yöherätykset ovat usein samoja, oli se sitten pullo tai tissi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan kuin olisit kirjoittanut minun ajatukseni tähän, suoraan minun päästäni. Ihan joka asia täsmää ja samoja asioita kelasin jokin aika sitten. :)

      Poista
  18. Ja mikä on tässäkään oikein: ainainen lähelläolo vai kuten mummi sanoo "vauvan on hyvä antaa olla itsekseen niin kauan kun se viihtyy ilman aikuista". ???

    Tottakai lapsen voi antaa olla itsekseen niin pitkään, kun hän itsekseen viihtyy. Tämä on juurikin tätä nykyaikaa. Kun varhaisen vuorovaikutuksen tärkeydestä niin kovasti puhutaan, niin eikös sitä siinäkin mennä äärimmäisyyksiin.

    Laiminlyödyt lapset ovat niitä lapsia, jotka ovat jo vauvana oppineet, ettei kannata huutaa, kun kukaan ei kumminkaan vastaa, eivät niitä, jotka ovat jokellelleet lelukaaren alla tyytyväisinä, kun äiti on vieressä lukenut päivän lehteä.

    VastaaPoista
  19. Jestas, taas meni jollain palkokasvi nenään. Minusta kirjoitus oli hauska.

    VastaaPoista
  20. Peikko, toisten ihmisten valtavirrasta poikkeaville tavoille naureskelu on hauskaa. Ellei nyt satu kuulumaan siihen vähemmistöön, jolle naureskellaan.

    "Rintareppua myöten passaa, reppu tosin kaapissa kun ei noissa missään kantovälineissä ole sopivia säätöjä mun lihaksittomalle vartalomallille :D"

    Jos vaunujen työntely alkaa kypsyttää, niin kannattaa hörhöksi leimautumisen uhallakin investoida vähän laadukkaampaan reppuun. ;)

    VastaaPoista
  21. Jaahas jaahas =) Nyt tosiaan meni herneitä nenään joillakuilla ;) Mä näen tän tekstin lähinnä itseironisena ja juu, tunnustaudun tällä perusteella ihan oikeaksi valeäidiksi.

    VastaaPoista
  22. Kuulumatta kumpaankaan ryhmään sanoisin että tämä vitsi alkaa olla jo todella vanha. Voisitko Mama keksiä välillä jotain muuta? Tätä "kahtiajakoa" on nyt jauhettu blogimaailmassa niin kauan etten jaksa enää lukea.

    Ja pliis hankkikaa siihen teidän kirjaan vähän muutakin näkökulmaa, tämä juttu ei enää jaksa herättää edes ärtymystä. Muuta kuin siitä että se on kuultu liian monta kertaa.

    Olisi kiva joskus kuulla, mikä susta on äitiydestä kivaa? Oletan että jotain pieniä pilkahduksia jopa teidän perheessä välillä on?

    VastaaPoista
  23. Oh sweet mother of lord, että sai nauraa! :-D Kärkevää sarkasmia rakastaa hän - näköjään ihan kaikille ei uppoa.

    Oma kolmekuiseni teki juuri tissilakon ja viikonloppuna korkattiin täten Tutteli-neitsyys - kertsejä menee ja vaunuilla kuskataan, mutta sentään perhepedissä vielä paapitaan, että ehkä mun valeäitiys ei oo ihan sitä pahinta laatua vielä?! ;-)

    VastaaPoista
  24. Siis mitä porukkaa tätä blogia oikein nykyään lukee? :D Tää on Katjan blogi, ja Katja on täällä Katjan mieltä. Jos joku muu kokee tarpeelliseksi kertoa, kuinka on ihan tavallinen, muita tuomitsematon kantoliina-taaperoimetys-kestovaippa-mutsi, niin ei muuta kuin omaa blogia pystyyn ja ajatuksia jakamaan! Hienoa, että joku tuolla ylempänä sentään tajusi ihan itse, että on liian tosikko tähän. :)

    VastaaPoista
  25. Niin, aina joku loukkaantuu. :) Tämän kirjoituksen pointti oli nimenomaan tuossa "valvontaviranomaisessa", suvaitsevaisuudessa ja vastakkainasettelussa, jota jotkut kokevat ja jotkut eivät. Minä suvaitsen myös sen, että joitakin tämä naurattaa ja joitain ei. :) Mutta siitä nyt ei ainakaan kannata syyllistyä että ei naurata.

    On tietenkin täysin subjektiivista kenen tässä näkee naureskelevan ja kenelle. Minä naureskelen yleensä itselleni, niin nytkin. Ei tuottamani sisältö kaikkiin uppoa. Tämä blogi on ennen kaikkea valeäideiksi itsensä tuntevien vertaistukiblogi. Haluan tuoda esiin, että ei tämä ole niin vakavaa.

    Kaikille mielensäpahoittajille toivon parempaa loppupäivää. Kannattaa hankkia parempaa luettavaa, etsivä löytää. :)

    VastaaPoista
  26. Hihi. Kyllä tämä postaus mua naurattaa, vaikka itse en ole valeäitiä nähnytkään :D

    Ei pidä ottaa vakavasti, vaikka olisi se imettävä, liinaileva, pullantuoksuinen kotiäiti. Ei tämä ollut mikään henk. koht. loukkaus meitä `oikeita äitejä` (hihihii) kohtaan!

    Iloa päivään!

    t. Superimettäväliinailevalapsetkotihoidossakouluikäänäiti

    VastaaPoista
  27. Tätähän tämä elämä on, että puhutaan mistä asiasta vaan mihin tyyliin vaan, niin aina on tyyppejä jotka vetävät sieraimet täyteen vihreitä palkokasvin tuotoksia. Ymmärsin pointtisi ja valeäiti noilla kriteereillä siis täälläkin. Nostan hattua myös noille sieraimensa täyttäneille heidän valinnoistaan, mutta jokainen toimii tyylillään ja olen varma, ettei kummankaan tyyli ole täydellinen. Parhaamme kuitenkin kaikki teemme ja sen pitää riittää. Ja sehän riittää. Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille tasapuolisesti!

    VastaaPoista
  28. hihihii. Tuli niin mielensäpahoittaja mieleen, mutta Mama ehti ensin :)

    VastaaPoista
  29. Odotan esikoistani kolmenkympin korvalla ja yritän edellen ymmärtää, missä vaiheessa se paljon mainostettu "elämäni paras aika" oikein alkaa? Luultavasti se on sitä aikaa, kun äiti nukkuu vartin pätkissä yhteensä 2h yössä koliikkivauvan kanssa.

    Äitimyytti on voimakkaampi tabu kuin karppaus.

    VastaaPoista
  30. Mä en kokenut, että tekstiäsi kritisoivat henkilöt olisivat erityisesti loukkaantuneet tekstistäsi. En mäkään loukkaantunut vaikka toinen ajatus sen luettuani (ensimmäinen oli siis, että hih ja heh), oli, että jotenkin rupeaa tämä äitiyden kahtiajako kyllästyttämään. Se on sinällään erikoista, että en koskaan törmää mihinkään tällaiseen reaalielämässä, ainoastaan blogimaailmassa. Ja vaikka en kaikista teksteistäsi lähtökohtaisesti pidä, niin en silti näe syytä lopettaa lukemista. Eli älä nyt mua tän kommentin perusteella pyydä etsimään muuta luettavaa. ;) Ja lopuksi haluan sanoa vielä senkin, että jos esittää kritiikkiä tai eriäviä mielipiteitä, ei se lähtökohtaisesti tarkoita, että sen palautteen antaja olisi jotenkin loukkaantunut. Tuntuu vain usein, että erityisesti netissä eriävistä mielipiteistä viriävä keskustelu tulkitaan aina helposti tosi värittyneesti.

    VastaaPoista
  31. pilami, saahan sitä kritisoida, mutta enhän mä tyyliäni muuta. Siksi pyysinkin kaikkia *mielensäpahoittajia* etsimään parempaa luettavaa. Elämä on liian lyhyt siihen että pilaa päivänsä toistuvasti jossain tyhjänpäiväisessä blogissa. :)

    VastaaPoista
  32. Kumpaakaan ryhmään en kuulu, enkä siksi varmastikaan näe näiden superäitien valittamaa kahtiajakoa, vaan näen jutun pointin olleen tuossa vale-termissä. Mutta hauskaa kyllä, että kokevat asian niin, kun itselläkin on käsitys, että jotkin tosiäidit saavat vapaasti haukkua kertakäyttövaippojen kannattajia eivätkä sitten itse kestä kritiikkiä laisinkaan. No, itse olen varmastikin ollut valeäidin kasvattama ja ihan ihmiseksi itseni koen kasvaneeni. Lisäksi pidän äitiäni maailman parhaimpana. Kiitos hauskoista jutuista Katja!

    VastaaPoista
  33. Eiköhän tässä itse kukin osaa valita ihan itse luettavansa.

    "Mutta hauskaa kyllä, että kokevat asian niin, kun itselläkin on käsitys, että jotkin tosiäidit saavat vapaasti haukkua kertakäyttövaippojen kannattajia eivätkä sitten itse kestä kritiikkiä laisinkaan. "

    Erikoinen tuttavapiiri sinulla! Minun tuttavapiirissäni on kyllä enemmän kertsien käyttäjiä, jotka yleensä naureskelevat kestovaipoille ja niiden käyttäjille, kunnes tajuavat seurueesta löytyvän yhden kestoilijankin. En kyllä ole enää kovin usein tätä naureskelua kohdannut, koska meidän kestoilumme on ollut ihan yleisessä tiedossa.

    Kun esikoinen oli vauva, sitä tuli vieraammassa ympäristössä vaihdettua vaippaa aika lailla vaivihkaa, ettei tarvitse taas ruveta omista valinnoista jonkun puolitutun kanssa keskustelemaan. Kuopuksen kanssa ilmapiiri oli jonkin verran muuttunut tai sitä oli itse jo jotenkin turtunut.

    VastaaPoista
  34. Jee, aivan mahtava kirjoitus! Ilmiannan itseni välittömästi.

    Ja jee kaksi: Arvasinkin, että aiheesta saadaan luettavaksi aivan herkullisia kommentteja ;)

    Kiitos!

    VastaaPoista
  35. Kiva että löytyy tykkääjiäkin! ;) Tämä meni jotenkin omituisesti kestovaippakeskusteluksi vaikka kuvittelin että aiheesta olisi jo saanut riittävästi puhua tuolla alempana. :D

    VastaaPoista
  36. Parhaissa väännöissä täytyy muistaa se, että itse kullekin valittu tie on "tie, totuus ja elämä". Kestovaippailijalle ko. ratkaisu on ainoa paras ja muutama HC-äiti saattaa pitää kertsivaippaäitejä huonoina, laiskoina tai jotain sinnepäin. Vastavuoroisesti kertsiäiti saattaa pitää kestoilijaa täytenä sekopäänä.

    MUTTA, KAIKKEEN vauva/lapsikeskusteluun liittyy myös suomalaisten geeniperimän vahva perintö, "paremmin tietäminen". Jos pistät lapsesi tähän, tulee skolioosi ja lapsi itkee itsensä uneen selkäkivun kanssa. Aivan sama, mitä joku on tutkinut, minä luin tämän äitipalstalta.

    VastaaPoista
  37. Kaikkein paras pointti tässä mun mielestä on Katjan kommentti: "Tämä ei ole niin vakavaa." Tämän kun kaikki kasvattajat muistaisivat. Samaan lopputulokseen päästään montaa eri reittiä ja jokainen valitsee reitin niin kuin parhaalta tuntuu.

    - Elma -

    VastaaPoista
  38. Mulla kans Nuumin ja Pilamin ja ilmeisesti muidenkin lukijoiden nyt kyllä tämä project mama tökkii ja pahasti. Syytä tiukkapipoisuudesta mutta viime aikoina juttujen taso on tosi outoa/negatiivissävytteistä. Tulee mieleen että miksi haluat kirjoittaa näin? Onko sulla huono omatunto jostain? Ennen suosittelin blogiasi muille, nyt en enää viitsi. Kirjasikin nyt kyllä jää kauppaan. En jaksa tätä vanhaa vitsiä lukea uudestaan ja uudestaan. Antaa kaikkien kukkien kukkia! Kirjoita vaikka joskus siitä mikä teillä onnistuu ja menee kivasti?

    VastaaPoista
  39. Ainiin anolle joka mietti elämän parasta aikaa. Minulle se on kyllä tuo 1 vee tytön rajaton riemu kun kuulee laulun joka menee "leppäkerttu leppäkerttu moi". Siinä on paras hetki kohdallaan. Kun iloitaan vaan siitä että nyt kuulu hyvä biisi ja sitte tanssitaan! Miehelle sanon että sillon ollaan vauvamaailmassa eikä täällä aikuisten "räntää vaakatasossa marraskuussa pimeässä" maailmassa. Se on elämän parasta aikaa ja suosittelen kaikille vauvamaailmaan tuloa, siellä ei asiat oo niin vakavia!

    Tällasesta hetkestä muuten Katja olis kiva kuulla? Vai ootko liian vakava tällaseen?

    VastaaPoista
  40. Jeesus kristus, LUPAAN pyhästi että tässä blogissa ei koskaan ikinä mennä mihinkään vauvamaailmaan leppäkerttujen perässä. Kukkivat ne perunatkin.

    VastaaPoista
  41. Pidä tyylisi! Ois vaan vinkeetä joskus nähdä vilahdus siitä ilostakin, jota äitiyteen liittyy. Ei kai tänkään blogin tarkotus ole alleviivata pelkästään sitä, kuinka perseestä kaikki on? Ilon ja hehkun pujottaminen laukkaavaan sarkasmiin on toki aika haastavaa, mutta pidän peukkua :)

    VastaaPoista
  42. Siis todella, call me kyyninen, mutta en kyllä jaksaisi lukea "vauvantuoksuisista onnenhetkistä", vaikka niitä koetaan täälläkin, sillä olisihan se siis vaan AIKA boring luettavaa! ;) Pidä linjasi Mama - tosin pidät sen kyllä sanomattakin!

    Tää menee jo jauhamiseksi, mutta kyllähän Mama postailee vaikka mitä hassuja ja mukavia hetkiä, niin monet Skidin lausahdukset on meillä vedet silmissä raportoitu kotona eteenpäin. Mutta aika aikaansa kutakin, eihän sitä voi pakottaa, mistä tekee mieli HUVIKSEEN blogailla.

    VastaaPoista
  43. No just. Pakko on nyt vaan jälleen kerran todeta, että kaikki ihmiset eivät todellakaan tunnu ymmärrärtävän sarkasmia/ironiaa/itseironiaa.

    Mikään muu ei kai selitä näitä kommentteja, joissa tämän kaltaiset kirjoitukset koetaan negatiivissävyisenä huonoon omaantuntoon liittyvänä valituksena tai muiden arvosteluna.

    Näin kai se vaan on, meitä on niin moneen junaan - ja sinne laiturillekin jää muutama.

    VastaaPoista
  44. No juu, omasta mielestäni myös edellisissä kymmenessä postauksessa on ollut ihan positiivistakin asiaa, ihan ilman sarkasmia, mutta ihmset lukevat näitä aina omista lähtökohdistaan. :) On outo looginen johtopäätös, että jos ei jaksa lässyttää siitä että rakastaa lapsiaan -> ei rakasta niitä eikä ole onnellinen. O_o Paahdan leipää vaikka en puhu siitä. Käyn paskalla mutta en jaksa raportoida. Ne onnenhetket ovat hyvin tavallista plaatua koska elämme ihan tavallista elämää, enkä keksi siitä mitään kirjoitettavaa. Pitää varmaan pyytää anteeksi kaikilta pettyneiltä. ;)

    VastaaPoista
  45. Hesarissa on tänään lyhyt juttu hepusta, joka tutkii kirjablogeja ja toteaa sen itsestäänselvyyden, että netissä riidellään enemmän ja mielipiteet kärjistyvät eri tavalla kuin livenä - uskokaa tai älkää, jonkun mielestä siis jopa kirjamaailmassa on kahtiajakoa netissä?! ;) (en oo huomannu ku mä oon aina oikeassa)

    eli koko kahtiajako on tavallaan olemassa vain netissä tai ainakin tuo sen täällä päivänvaloon, mikä liittyy moniin ed. postauksiinkin. pitää olla jo aika fanaattinen, että kehtaa päin naamaa arvostella toisen äitiyttä (vaikka sitäkin tapahtuu siis ilmeisesti).

    Mustakin täällä on positiivisia juttuja ja suurta äidin ylpeyttä mukana, mutta ehkä osaan lukea ne rivien välistä kun tunnen tämän ihanan perheen, jonka tasapainoista perheonnea ihaillaan kaveripiirissä suuresti (tämä ei nyt ole ironiaa vaan totuus). Jos Katja siitä useinkin kirjoittaisi oikein avautumalla, niin osa poistuisi insuliinipiikin tarpeessa, väitän minä. ;)

    VastaaPoista
  46. Meille on tulossa toinen lapsi toukokuussa (ensimmäinen nyt 5 vee, miestä vaihdettu välissä). Nyt jo jännitän, miten sitä jaksaa valvomiset yms. ja suunnittelen todellakin meneväni siitä mistä aita on matalin. Jalona tarkoituksenani on nukkua niin paljon kuin mahdollista ja säilyttää siten oma mielenterveys. Luotan siihen, että nukkunut ja suht hyväntuulinen äiti on perheelle tärkeämpi asia kuin kestovaipat ja alusta saakka (luomu-lähivihanneksista) tehdyt soseet. Jos kaikki menee kivasti, teen sitten niitä jaksamisen mukaan. Muuten en aio stressata.

    Jatka omalla tyylilläsi Katja! Tämä blogi on hyvä näin ja parempaa luettavaa saa jokainen tietysti tarpeen mukaan etsiä, jos ei ole.

    VastaaPoista
  47. Onpa tosiaan kyllä mielenkiintoisia kommentteja... Ihanko oikeesti jotkut katsovat asiakseen alkaa neuvomaan, mitä toinen blogiinsa saa kirjoittaa?!

    No niin, sarkasmi on vaikea laji ja ei sitä vaan kaikki ymmärrä, onhan se nähty näin livenäkin. Omaa huumorintajuani Katjan tekstit (tämäkin) nimenomaan vastaavat.

    Näin äitiyden myötä olen myös huomannut, miten ihmeellisiä tabuja siihen liittyykään. Mm. hämmentyneitä katseita olen kerännyt sanoessani, että en minä hoitovapaalla ole "koska tämä on niin ihanaa", vaan "pakosta", koska koen 1 v. lapsen vielä liian pieneksi päivähoitoon ja meillä nyt ei satu olemaan esim. mummoa, joka voisi hoitaa. Sitäkään ei oikein saisi sanoa, että oikeasti mulla on välillä aika tylsää lapsen kanssa kotona! Täh, enkö siis rakasta lastani!!? Oleellinen pointti oli mielestäni myös Katjan kommentti, että "tämä on ns. valeäidiksi itsensä kokevien vertaistukiblogi" - ja tämähän on ymmärtääkseni siis blogi keskinkertaisesta äitiydestä, kuten esittelystäkin voisi jo päätellä. Miten helppoa onkaan jättää lukematta, jos ei aiheet toistuvasti kosketa!? Minua tämä(kin) postaus kosketti. Kiitos siitä!
    -Miitu

    VastaaPoista
  48. Mielestäni teksti oli ihan viihdyttävä, mutta parhainta antia on kyllä silti kommentit, joissa vedetään palkokasvi sieraimeen... varsinkin jotkut "loistavat" johtopäätökset bloggaajasta.

    -täysimettävä-perhepedissä nukkuva-

    VastaaPoista
  49. Repesin! Oon kahlannut sun plokin läpi ja oot kyllä taitava kirjoittamaan. Jatka samaa rataa, tai radan vierestä, vai miten se nyt menikään...
    Maik

    VastaaPoista
  50. Pidä toki tyylisi. En koe että mulla on oikeutta mitenkään sitä muuttaa eikä se mulle kuuluisikaan. Musta olis vaan ehkä kutkuttavaa kuulla leppäkerttumaailmasta Maman silmin. No, jostakusta se on sitte boring mutta kaikilla lukijoilla on varmaan omat toiveensa. Oikein hyvää joulunalusaikaa, mä meen taas mun yksveen kans tanssimaan tuhannetta kertaa ihanaa leppäkerttumoi kappaletta.

    VastaaPoista
  51. Katjusha, kyllä aikuisetkin osaa nauttia "leppäkerttumaailmasta" eli yksinkertaisista asioista kuten vaikkapa lempibändinsä levystä, kauniista maisemasta, hyvästä ruoasta jne. Joten voinpa kuvitella, että itselle mahdollinen äidiksi tuleminen ei johda valaistumiseen siitä, miten NYT ymmärrän nauttia elämän pienistä asioista jne. kun seuraan vauvan iloa pienistä asioista - kun ne pienetkin asiat (ja tietty MYÖS isot) on jo tärkeitä eikä niistä nauttimisen taitoa tarvitse ylikorostaa...

    VastaaPoista
  52. Nämä sun kirjotukset piristää tämän emon eloa!

    VastaaPoista
  53. Koen blogisi ytimen (henkilökohtainen kokemus, ei absoluuttista totuutta mistä voisi väitellä) siinä ettei todellakaan mennä leppäkerttujen kanssa vauvamaailmaan, tsiisus miten kireetä jengiä!
    Keep up with the good work!

    VastaaPoista
  54. mä en aluksi (blogin löydettyäni) älynnyt lukea näitä kommentteja, mutta siis näähän on ihan huippuja! no ei nyt kumminkaan blogia voita. ;)

    olen ehtinyt olla äiti vuoden verran. omalle lapselleni aito, toivoisin, muut saavat olla mitä mieltä haluavat.

    oon ollut todella yllättynyt siitä, miten äitiys on näin tunteita nostattava asia, toisissa äideissä etenkin. vaikka vannon vartaistuen nimiin, tuntuu että välillä toinen äiti on äidin pahin vihollinen (kärjistän!!)

    no mutta kiitos katja blogistasi, musta tää on aivan hulvatonta luettavaa!

    ps. olen tainnut olla liian kauan kotona, en tajunnut koko vale-juttua, ennenkuin näistä kommenteista...ja silti juttu oli musta ihan huippu!

    VastaaPoista
  55. Buahahaa, taas sai hykerrellä ihan kunnolla! Itse kyllä koin tekstin kettuiluna nimenomaan tuota vauvapalstojen sairasta kyttääjämentaliteettia kohtaan, mutta kaikki tietysti lukee näitä juttuja omien prilliensä läpi. Jatka vain Katja omalla linjallasi, kyllä minä ainakin löydän näistä jutuista ihan aitoa iloa lapsiperhe-elämästä, ei negatiivisuuden häivääkään. Mutta kuten moni jo totesikin, sarkasmi on vaikea laji...

    VastaaPoista
  56. Ihan huippukirjoitus! Mutta sanonpahan vaan, että onneksi omat lapset ovat jo sen verran isoja, että nuo ruuhkaisimmat vauvavuodet ovat ohi. Tulisin hulluksi, jos olisin tuore äiti tässä ajassa. Äitiydestä on tehty suorittamista, ja kaikesta ja kaikkien tekemisistä ja tekemättä jättämisistä väännetään kättä. Kaksplussien sun muiden nettikeskustelut ovat sieltä syvimmästä päästä.

    Kuulutan terveen järjen perään, tässäkin asiassa! Minä en voinut sietää mitään rintareppuja kun vaunutkin on keksitty. Soseet tein itse, mutta jälkkäreitä löytyi kivoja siihenkin aikaan ihan purkissa. Tissiä annoin (kolme lasta siis) niin kauan kuin tissi kelpasi, mutta en kuuna päivänä olisi imettänyt enää esim. 1-vuotiasta, joka puhuu ja käveleekin itte. Ja perhepeti, no way! Mä haluan nukkua yöni mieheni vieressä! Satunnaiset lasten yökyläilyt olivat ja ovat kaikille enemmän mieleen.

    Että lopettakaa suorittaminen ja olkaa sellaisia äitejä kuin terve järki sanoo olemaan! Love and Joy :)

    Ja hei, ihan mielettömän hyvä blogi, eka jota ikinä viitsin seurata!

    VastaaPoista
  57. Ihan vaan näin lapsettomana toteaisin, että tajutkaa nyt äidit, että noi leppäkerttuleppäkerttumoi-hetket ei juuri kiinnosta ulkopuolisia.

    VastaaPoista
  58. Hyva kommentti Granninnoidalta! Ja hyva blogikirjoitus Mamaltakin tietysti :-D Osui ja upposi, valeaiti taalla hei. Olen jopa niin laiska etten ole syottanyt nuorimmaista lainkaan vaan tuo soi itse sormillaan alusta alkaen. Nyt toisen lapsen kanssa ei enaa jaksa stressata sita mita muut ajattelevat, niin kauan kuin lapset ovat tyytyvaisia ja arki rullaa niin asiat ovat hyvin.

    VastaaPoista
  59. Voi, että! Älkää realmammat ottako niin tosissaan. Itse olen hoitanut vauvaa niin kuin on tuntunut hyvältä. Niinpä olikin suuri yllätys, kun ystäväni piti minua SUPERäitinä, koska käytän kestovaippoja, imetän ja jouduin yhteen väliin heräämään 1-2 tunnin välein.
    Kestovaippoja alettiin käyttää, koska meillä se homma toimii. 6 kk kohdalla otettiin myös kertakäyttöiset mukaan, koska kestoissa ei riittänyt öiksi imuteho. Imetys on kuvioissa siksi, koska olen luonnostani hyvämaitoinen. Kerrankos sitä lehmänä ammutaan. ;) Kiitos hauskasta blogista! On tosi hyvä, että uskalletaan manata ääneen vauvaelämän huonompiakin puolia. Itse luulen välillä olevani hyvinkin paska äiti jos fiilikset matalalla, kunnes nettielämä ilmoittaa, että se onkin ihan normaalia äitiyttä. :D Kuuluu asiaan.

    VastaaPoista
  60. Kiitos! Olen vasta liittynyt blogin lukijoihin kun haaveissa siintää vapaa-ajan menetys, toki miehen mielestä asiasta voi vielä keskustella ainakin pari vuotta, vaikka molemmilla 40 on lähempänä kuin kuvittelemme. Toivon todella että tyyli säilyy, ällöttävän onnelliset blogit löytyy muualta.

    VastaaPoista
  61. ''Jos vaunujen työntely alkaa kypsyttää, niin kannattaa hörhöksi leimautumisen uhallakin investoida vähän laadukkaampaan reppuun. ;)''

    Riitta: Oon kyllä kokeillu neliöliinaa, kantoliina ja myös sitä SuperErgonomistaElämänJaLonkatPelastavaa-kantoreppua, mut ei vaan natsaa. Niin, ja sitä rintareppua. Vauva viihtyi parhaiten btw rintarepussa. Niinkuin kuulemma minäkin, jota raukkaa ajattelematon monsteriäitini on roikuttanut 80-luvun rintarepussa heti kun olen lonkkatyynystä päässyt eroon.

    Ja täällä maalla vasta hörhöksi katsotaanki, jos lähen 5 km:n päähän kauppaan kipittään muksu kantorepussa, ko autoki on pihalla ;D

    VastaaPoista
  62. Huh huh, tämä aihe tuntuu kiertävän blogeissa ikuisesti;)

    Täällä yksi "oikeaäiti" jonka sanoista ja sanojen väleistä ne valeäidit oikein keksimällä keksivät moralisointia ja syyttelyä itseään kohtaan, vaikken missään vaiheessa ole edes ajatellut kritisoivani muita ja sen olenkin sanonut et jokainen tekee kuten parhaaksi näkee. Ei uskalla omasta kestoilusta enää mainitakaan ilman että joku vetää herneen nenään...

    Kenellä sitä loppujen lopuksi on huono omatunto, kun tästä jaksetaan pauhata kuukausitolkulla? Sinäkin.

    Onneks sain ton uusimman postauksen kanssa nauraa makeasti, jatka mieluummin sillä linjalla:)

    VastaaPoista
  63. Kun luin tämän blogipostauksen ekan kerran, ei ollut vielä yhtään kommenttia ja pidin juttua hauskana.

    Sittemmin seurannut tätä kommenttiosiota enkä kyllä yhtään tajunnut, että tällaista oli tulossa :P

    Mutta juu jokainen tavallaan. Elämä vaan on niin paljon helpompaa kun ymmärtää tällaistaKIN tyylilajia.

    Onhan Katja todennut, että tätä blogia ei kirjoiteta ryppyotsaisena! Ja sille/nille ketkä ihmetteli miksei ole mitään iloisia asioita, niin onhan niitä ollut! Ainakin omasta mielestäni. Ehkä sekin on lukijan/katsojan silmässä?

    Ja jos tämän blogin ns. esittelyteksti on vielä sama kuin joskus niin johan siinäkin näkee mistä tässä blogissa on kyse.

    Nettikeskusteluja vauvapalstoilla en ole juurikaan seurannut, siellä on monesti ihan turhaa kouhkaamista ei sellaisia kukaan jaksa lukea. Onneksi niitä ilmankin pärjää ja ns. tosielämässä kyllä ei kukaan (ainakaan itselleni) koskaan mitään sano lapsiasioista päin naamaa. Kuten ei muistakaan asioista jos onkin toista mieltä...

    Relatkaa, joulu tulossa ja elämä on muutenkin mukavaa :)

    VastaaPoista
  64. Ollaan me äidit kyllä syyllistymisen mestareita:D Tai ainakin sellaista haistan hauskan kirjoituksesi taustalta.

    Itse taas aikoinaan syyllistyin juuri siitä päinvastaisesta, kun tuntui, että ei sekään ollut hyvä - liikaa yrittämista ja sädekehän hankkimista pään päälle, marttyyriutta suorastaan, vaikka se olikin oma valinta ja itselle siksi helppoa:)

    Miksemme vaan voisi ottaa asioita sellaisina, että kukin kertoo omista kokemuksistaan eikä niitä ole tarkoitettu toisten mollaamiseen?

    VastaaPoista
  65. Heh, ja täältäkin löytyy yksi pahimman luokan valeäiti. Sellainen, joka kokeili sitä kuuluisaa kantoliinaa, eikä edes tykännyt. Sellainen, joka viisaampien neuvoista huolimatta ostaa edelleen itselleenkin uusia vaatteita eikä vain lapselle. Ja joka ei jaksa yhtään syyllistyä tai tuntea alemmuutta omasta vanhemmuudestaa, kilpailkoot superäitiydestä ne, joita titteli ja kruunu eniten lämmittää. Itse ajattelin nauttia elämästä ja tästä valeäitiydestä.

    P.S. Ihan mahtava teksti tämäkin! Taisi tämä sinun blogisi päätyä seurattavien listalle. :)

    VastaaPoista
  66. Sanoivat muut mitä tahansa, niin mulle on ainakin blogin kautta välittynyt kuva tasapainoisesta ja onnellisesta perheestä, vaikkei sitä äitiyden (muka) autuaaksi tekevää vaikutusta täällä alinomaan tuuletetakaan. Itselläni ei ole vielä perhettä, joten enpä usko että jaksaisin lukea näistä aiheista ellei kirjoittajan tyyli olisi juuri sopivan itseironinen ja räväkkä. Kiitos siis siitä!

    VastaaPoista
  67. Mä ainakin luen mieluummin tällaista blogia kuin vauvapalstojen keskusteluja. Moni asia osuu ytimeen, huumorilla ja mun mielestä neutraalisti, kun taas vauvapalstalla ollaan nin pirun ryppyotsaisia ja kilpaillaan kuka on Oikea äiti.

    Kiitos Katja, mä viihdyn tän parissa, vauvapalstoilla ei tule kuin vihaiseksi :)

    VastaaPoista
  68. No huhuh. Kuka nyt sitten on oikea äiti ja kuka valeäiti? Ei se äitiys ole sitä minkälaisia vaippoja lapsellesi laitat tai minkälaisilla välineillä kuljetat lastasi. Kasvatusalan ihmisenä voin sanoa, että pahimpia ongelmia on se, ettei lapsen kanssa osata olla vuorovaikutuksessa. Jo ihan pieni lapsi on sosiaalinen olento ja tarvitsee katsekontaktia ja "keskustelua" ja se ei onnistu jos vanhempi esimerkiksi lasta syöttäessä puhuu kännykkään tai näpyttelee sähköpostia. Valeäiti perustaa äitiytensä materiaan, oikea äiti tunnesiteeseen.

    E

    VastaaPoista
  69. Aivan huippu Blogi, vaimoni ei jaksa lukea tällaista mutta minä pidän juuri kun joku osaa nauraa itselleen.. tsemppiä jatkoon;)

    T: 4-pennun isä

    VastaaPoista
  70. Siis tää on jotain niin mahtavaa :D :D

    Kiitos tästä suuresti. Otin oikeuden omiin käsiini ja törkeästi varastin termin omaan blogiin, jonka vihdoin sain aloitettua sun ja salamatustajan innoittamana. Toivottavasti on ok, linkkaan myös sun blogiin blogissani ja sen postauksessa: http://valeaiti.blogspot.com/2012/01/valeaidin-taustaa.html

    Tässä siis julkinen kiitos ja tunnustus: blogisi on mahtava, odotan kirjaa innolla :)

    VastaaPoista
  71. Salamatustaja, hah. -matkustaja jopa.

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...