Tietoa mainostajalle ›

14.9.2010

Henna reunion

Jatkan myrkkypostauksen jälkimainingeissa. Mä olen hiustenhoidossa siirtynyt vuoden sisään aika luomumeininkiin: olen kokeilujen jälkeen löytänyt sertifioiduista tuotteista mulle sopivat ja luopunut säännöllisestä hoitoaineen käytöstä. Ja kuulkaa, tämä nyt on ihan mutua, mutta: ihan kun mun tukka olisi tuuhentunut! Olen siis pystynyt kasvattamaan taas pitkän tukan, sillä se ei näytä enää kyljyksellä siloitetulta roadkilliltä. Muutos voi johtua pelkästään tosta hoitoaineen poisjättämisestä, sillä mun hiuslaatu on kampaajani Kaisankin mielestä paskin mahdollinen: helposti lässähtävä, lasimainen ja ei-muotoiltava. Bonuksena ruma oma väri ja pyörteet otsalla ja takaraivolla.

Kun sitten viimeksi kävin laitattamassa väriä päähän, halusin mm. tämän uutisen johdosta käyttää niin hippiä väriä kuin löytyy. Kaisa kaivoikin esiin nokkosta ja hennaa ja pisti kattilan levylle. Se tummanvihreä, kuuma mönjä, se tuoksu! Palasin muistoissani 80-luvun lopulle, jolloin istuttiin bestiksen kanssa hiustenvärjäysteeppareissa kylppärissä muovipussi päässä ja odoteltiin (epätasaisia) tuloksia.

Henna toimi yllättävän hyvin myös 20 vuotta myöhemmin. Päänahka ei kutissut yhtään hennakäsittelyn jälkeen, väri on luonnollinen ja näin kolmen viikon jälkeen voi todeta, että se kuluu pois tasaisesti, ilman juurikasvua. Kaisa valaisi, että hennalla saa tehtyä myös tummempia sävyjä, mutta katsotaan millainen fiilis ensi kerralla on.

Ps. Kempparissa on juttua oman värin kasvatusproggiksesta, mut mä en ehkä uskalla. Siellähän saattaisi hitto vieköön olla harmaita. Pidätän oikeuden olla tietämättä siitä.

17 kommenttia:

  1. Hahaa, minulla, lapsettomalla ja miehettömällä naisella on ollut harmaata hiuksissa siitä lähtien kun täytin 30 vuotta! Ehkä jo vähän sitä aikaisemmin, mutta silloin olin vielä in denial, enkä halunnut ajatella asiaa. Sittemmin ajattelin, että parempi hyväksyä tosiasia, jolle ei oikeasti voi mitään.

    Joten vaikka minuakin kiinnostaisi oman värin kasvattaminen esille, en halua luopua pitkistä, kiiltävistä, hyväkuntoisista hiuksistani tai vaihtoehtoisesti näyttää 34-vuotiaana Outi Heiskaselta (ei millään pahalla Outia kohtaan, hän on kuitenkin jo 72-vuotias) joten eipä sitten lopulta kauheasti innosta oman värin kasvattaminen, sen verran turhamainen olen.

    VastaaPoista
  2. Sun hiukset kuullostaa ihan mun hiuksilta, pyörteineen kaikkineen. Näillä mennään.

    VastaaPoista
  3. Ai kauhia! Oon kyllä löytänyt suht toimivan ekoshampoon, jonka kanssa pystyn elämään (ei mun hiuslaatu tosin ole parantunut siitä yhtään ainakaan puolen vuoden perusteella, ihan yhtä surkee esitys kuin ennenkin), mutta hennassa menee kyllä raja! ;D Muistan edelleen sen yhden kauhukokemuksen teininä, kun tukka muuttu kirkkaan oranssiksi eikä väri lähtenyt kirveelläkään moneen kuukauteen. (no kirveellä ois lähtenyt, mutta ongelma olisi ollut sitten ihan toinen).

    Luomuvaalennusvärejä voisin ammattilaisen kanssa kokeilla mielellään, mutta kun en voi vaihtaa kampaajaa. :-/ En mitenkään, nyt kun vuosien jälkeen olen viimein löytänyt yhden, joka ei pilaa mun tukkaa koskaan ja jonka jäljiltä olen aina (korostan sanaa AINA) tyytyväinen. Eikä se voi vaihtaa luomuväreihin kun ei tunne niitä, kysyin siltä.

    Kauhea dilemma. Ei ole aikaa käydä värissä yhdellä ja leikkauttaa toisella. Pöh.

    Mitä tälle asialle sitten pitäisi tehdä? Kampaajille joku luomukamppis??

    VastaaPoista
  4. Aloin kasvattaa omaa väriä huhtikuun alussa ja olin ihan mummoni myyneenä kolmisen kuukautta: väri oli HARMAA! Kolmekymppinen harmaatukka, ei ollut erityisen mieltäylentävä mielikuva. Laiskuuttani ja kiusallani jatkoin kuitenkin oman värin metsästystä ja mikäs se päässä nyt pilkotteleekaan, ellei ihan kiva kuparinen vaaleanruskea. Wou, onko mulla näin punanen tukka?! Ihan juuri on edelleen semmonen harmaa.

    VastaaPoista
  5. Vitsit, ihan kun olisit kuvaillut minunkin tukkaani. Paitsi että minun värini paljastuikin ihan kauniiksi, kun annoin sen kasvaa. Mutta jos joku veis tuon takaraivopyörteen, joka aiheuttaa sellaisen mahtavan takaraivojakausefektin, pois, niin voisin siitä antaa melkeinpä oikean käteni. Mut joo, elämä on.

    VastaaPoista
  6. Liekö muisteloni ihan tuulesta temmattu, mutta eikö henna lähimenneisyydessä yhdistetty jollain tapaa syöpään? Jaksatko muistaa mistä oli kyse vai näinkö unta?

    Voisiko tuuhentumisen tunne johtua (ylihoitavasta?) hoitoaineesta luopumisesta? Aika hauskaa, vähensin nimittäin itse hetken mielijohteesta kesällä hoitoaineen minimiin ja huomasin samoja parannuksia: lisää volaa ja tuuheutta - jihuu! Nyt näyttäisi siltä että voin harventaa pesuväliäkin?!

    VastaaPoista
  7. Elli, ymmärrän hyvin!

    Napaulina, onnittelut. :)

    Ina, luomuvaalennusta ei ymmärtääkseni (correct me if I'm wrong!) ole että voit olla rauhassa sen suhteen. Vastaus on heviina. ;)

    Roskilda ja Elina83, kappas! Jotenkin olen pessimistinen sen suhteen et myös mun kohdalla kävis noin. Ja mulla on niitä harmaitakin ihan satavarmasti.

    Polly, sitä hoitoainetta itsekin epäilen lätistäjäksi. Yhtä kaikki, olen tosi tyytyväinen! Muistaakseni hennsta kohistiin joskus 2000 vaihteessa? Tämän verran löysin tietoa hennasta (päiväys tässäkin jutussa 5 vuotta sitten, mutta uudempaakaan ei löytynyt!)

    "Teknokemian yhdistyksen asiamies Sari Karjomaan mukaan asia on tämänetkisten tietojen valossa monimutkainen, eikä siihen ole olemassa yksiselitteistä kyllä- tai ei-vastausta. Tutkimusaineistoa sen sijaan on olemassa paljon.

    – Syöpäasiantuntija on todennut, että tutkimusten perusteella lawsonen aiheuttamista riskeistä ei tarvitse huolestua, koska tutkimukset olivat eläinkokeita, joissa väriainetta syötettiin eläimille suurehkoja määriä.

    Lawsone-väriaine on kemiallinen yhdiste, joka saa aikaan punaisen värin. Lawsonea on olemassa luontaista tai synteettistä. Hennakasvissa ainetta on luonnostaan yksi prosentti.

    Kasvista uutettua henna-väriainetta on käytetty sekä lääkkeenä että väriaineena ihon, kynsien, hiusten, partojen, kulmakarvojen ja kankaiden värjäämiseen Aasiassa, Lähi-Idässä ja Afrikassa. Suomessa hennalla on värjätty myös villoja.

    Henna saattaa aiheuttaa joillekin herkkäihoisille allergisia reaktioita. Ihoreaktioita ovat aiheuttaneet etenkin mustat hennatatuoinnit, joihin on saatettu lisätä asetonia."

    Ja sitten yksi hennatatuointeja koskeva artikkeli viime vuodelta. Nähdäkseni juuri mustaa hennaa kannattaa välttää mutta voin tsekata vielä kampaajaltakin, tietääkö mikä on tämänhetkinen tilanne.

    VastaaPoista
  8. Kasvatin omanväriset esikoista odottaessani, juurikin siksi että kemikaalia oli käytetty päähän jo ihan riittämiin. Lopputulos oli "kuiva soratie", joka tosin Italiassa lasketaan blondiksi ja on vielä aitona blondina vallan viehättävä, kun näillä on peroksidiblondeja jo omasta takaa ihan riittämiin :)

    VastaaPoista
  9. Mä värjäsin itse perjantaina tyhmyyttäni hiukseni. Tää on liukas ja länä! V! Palaan tiukkaan vesipesu-Meine Base -linjaan ja silkkipuuterin käyttöön.

    Ekan lapsen jälkeen kampaaja oli aivan ällistynyt, että miten mun tukka from oool piippol onkin paksu ja tuuhea. Pitkät pesuvälit (joita ei juuri nyt siis enää edes ole), pipo päässä pakkasella ja muutenkin käsittelyvapaa elintila kuontalolle oli tehnyt hyvää.

    Mä taidankin katsastaa noi hennat. Eikö niitä ole vaaleille myös.

    VastaaPoista
  10. mä lopetin hiustenvärjäyksen kemikaaleja välttääkseni lapsen syntymän tienoilla kolmisen vuotta sitten. Halusin myös nähdä millainen mun oma väri on: maantien ruskea, kesällä vaaleampi. Samalla jäi myös silmämeikki ja meikkivoide. Olen tyytyväinen helppohoitoiseen luomuilmeeseen. hm

    VastaaPoista
  11. arkitehti, Italiassa on ihanaa monella tapaa!

    hna, mä soitan sille mun kampaajalle. :) Olen kuullut myös huhuja että raskauden ja synnytyksen aikainen hormonimyrsky saattaa tehdä hiuksille hyvinkin vaihtelevia asioita, mutta vaikea uskoa ettei päänahan hyvinvointi vaikuttaisi yhtään. Mut mitä on silkkipuuteri?

    hm, vähemmän on joskus enemmän! Mulle täysluomulinja ei oikein käy, saan pienellä määrällä meikkiä aikaan sen verran ison muutoksen että katson sen toistaiseksi kannattavan. ;)

    VastaaPoista
  12. Silkkipuuteri (Dr. Hauschka) on sellaista mitä voi käyttää kato kooooko kehoon. Mä käytän sitä lähinnä hiuksiin, eli tyveen ja joskus myös jos naama iiltää liikaa eikä jaksa kauppaan ruveta meikkaamaan. Vie rasvauden tunnetta ja voi laaa! Taas on vähän tuuheempi olo ja luukki. Hiuksissa.

    Ja pitäähän vähän meikkiä osatakin käyttää, ettei ihan pandaksi itseään sen kerran sitten sotke. Itse en vain jaksa etsiä niitä sopivia meikkejä ja etenen siinä tooooosi hitaasti ja verkkaisesti metsästäen.

    VastaaPoista
  13. Kiitos informaatiosta, ei tuo nyt kauhean vaaralliselta ton kyseisen lähteen valossa näytä..

    VastaaPoista
  14. Olen itsekin siirtynyt luomuun kaikessa kauneudenhoidossa ja loytanyt aivan ihania tuotteita. Tosin monet tuotteet on edelleen haussa kuten kasvovoide. Ja hennalla olen varjannyt hiuksiani viimeisen vuoden ajan. Vihaan sita sotkua, mutta rakastan varia ja sita kuinka kiiltaviksi ja terveiksi henna jattaa hiukseni ja paanahkani. Olen yrittanyt etsia kampaajaa Manhattanilla joka hennaisi hiuksia, mutta en ole viela onnistunut. Kumma juttu...

    VastaaPoista
  15. Lopetin värjäämisen muistaakseni 5 vuotta sitten ja ehdin värjäillä ehkä viitisen vuotta. Olen myös vähentänyt pesukertoja (pari kertaa viikossa on riittävä) ja muutenkin siirtynyt luonnonkosmetiikkaan ja ylipäätään pelkistänyt arseniaaliani. Hajuvettäkin käytän vain "viihtellä".

    Meikin käyttö sen sijaan on lisääntynyt, koska olen tässä vuosien saatossa oppinut yhä paremmaksi meikkaajaksi ja etenkin silmämeikkien loihtiminen on niin kivaa! Iho puolestaan on niin hyvä (ehkä ravintomuutoksillakin on osansa tässä), että joskus sipaisen vähän puuteria, jos sitäkään. Meikkaus on ihanaa! :)

    VastaaPoista
  16. Lopetin värjäämisen muistaakseni 5 vuotta sitten ja ehdin värjäillä ehkä viitisen vuotta. Olen myös vähentänyt pesukertoja (pari kertaa viikossa on riittävä) ja muutenkin siirtynyt luonnonkosmetiikkaan ja ylipäätään pelkistänyt arseniaaliani. Hajuvettäkin käytän vain "viihtellä".

    Meikin käyttö sen sijaan on lisääntynyt, koska olen tässä vuosien saatossa oppinut yhä paremmaksi meikkaajaksi ja etenkin silmämeikkien loihtiminen on niin kivaa! Iho puolestaan on niin hyvä (ehkä ravintomuutoksillakin on osansa tässä), että joskus sipaisen vähän puuteria, jos sitäkään. Meikkaus on ihanaa! :)

    VastaaPoista
  17. Itse kasvatin oman värin takaisin lähes 10 vuoden värjäämisrumbaan totaalisen kyllästyneenä muutama vuosi sitten. Ja järkytyin täysin: hiukseni olivat kirkaanvaaleat. Huh, olin luullut jotain aivan muuta (maantienharmaata). Käytin väriä kirkastavaa kamomilla-sitruunashapoota ja varsinkin kesäisin hiuksnei haalistuivat lähes valkoisiksi. Nyt, ensimmäisen lapsen jälkeen, hiukseni tummuivat vaalean punaruskeiksi, juurikasvu näyttää harmaalta, mutta kasvaessaan hiuksista tulee punertavat... Kannattaa siis kokeilla, sitäpaitsi myös ruskeille hiuksille löytyy väriä korostavia shampoita mm. Logonalta.

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...