Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

18.3.2019

Kevättä tekemässä




Kun olin pieni, meillä oli Papan kanssa tapana auttaa kevättä. Pappa heilui rautakangen ja minä muovilapion kanssa. Jäätä piti hakata paloiksi, lumikasoja levittää sulamaan laajemmalle alueelle ja painaumien sulamisvesille kaivaa puroja. Rintamamiestalon hiekkapiha oli parissa tunnissa ojitettu niin, että seuraavana päivänä saattoi jo aloittaa pihaleikkikauden.

Siirsin tätä tärkeää perimätietoa eilen ipanoille, kun pihallemme syntynyt tekojärvi piti käydä poistamassa. Plussaa oli ollut jo useamman päivän putkeen, mutta sadevesikaivot olivat edelleen jäätikön peitossa. Jouduin käyttämään myös kannullisen kiehuvaa vettä, koska jääpeite osoittautui parikymmensenttiseksi.

Mutta mikä palkitseva riemu syntyikään, kun lorina alkoi vihdoin kuulua. Löysin taloyhtiön varastosta rautakangen ja kävin kevätpäissäni hakkaamassa kaikki muutkin pihatien kaivot auki. Tänään hartioita särkee.


Naapuri kulki ohi ja totesi että jaha, kevättä tekemässä. No juuri näin! Kaikki tunnistavat nämä hommat.

Olemmeko tässä asiassa yhtenäiskulttuurin äärellä? Suomessa kevättä on joskus pakko auttaa ja pienellä huhkimisella saadaan aikaan suuria voittoja: skuuttirata, hyppynarupaikka ja katuliitukausi auki. Ainakin täällä etelärannikolla tämänvuotisesta keväänauttamissesongista tulee pitkä ja hikinen.


17.3.2019

Kaikki mitä epätietoisen aikuisen pitää tietää ilmastolakosta



Moni profiilikuvansa perusteella aikuiselta näyttävä ihminen on joutunut sosiaalisen median kanavissa tunnekuohun valtaan siitä, että nuoret kehtaavat olla huolissaan jostain muusta kuin heistä. Asiathan ovat juuri niin kuin ne koetaan, mutta tässä kuitenkin vastaukset neljään yleisimpään aikuisia huolestuttaneeseen kysymykseen.

"Nuoret ovat pelkkiä marionetteja! Taustavoimat laittavat sanoja heidän suuhunsa!"

Salaliitot on tosi jänniä! Ja jos on itse 16-vuotiaana (ja sen jälkeenkin) lähinnä vain syönyt räkää, voi olla vaikea ymmärtää, että maailmassa kasvaa myös toisenlaista, vähän monipuolisempaa porukkaa. Nämä ilmastosta huolestuneet nuoret kuuntelevat uutisia esimerkiksi maailman tiedeyhteisöltä eivätkä konsultoi Teboilin kokemusasiantuntijaraatia tai Flat Earth Societyn Facebook-ryhmää. Taustavoimansa kullakin.

"Mutta mitä nuoret ovat ITSE tehneet ilmastomuutoksen eteen? Päivittävät siellä torilla somea merkkifarkuissa, vaikka niihin menee sähköä!"

Nuoret elävät meidän aikuisten rakentamassa maailmassa. He eivät ole vastuussa saastuttavasta energiapolitiikasta, ylikansallisista mediajäteistä, hikipajoista, muovisaasteesta tai kestävyysvajeesta, ikävä kyllä. Kun äänestääkään ei voi, ainoa vaihtoehto on nostaa helvetinmoinen metakka ja vaatia tilille niitä, jotka asioille voivat jotain tehdä. Lyhyesti: mielenilmaus oli kohdistettu päättäjille, eikä millekään perähikiän perusjormalle, joka itkee somessa huomiota olkiukkojen avulla.

"Nuoret haluavat vain lintsata koulusta!"

Voi olla, mutta sen voi toki tehdä myös ilman banderolleja ja marsseja vesisateessa. Ehkä somemölisijäkin haluaa vain lintsata töistä, kuka tietää. Lintsareiden tulokset vaikuttavat kuitenkin positiivisilta: aihe oli globaalisti jokaisessa pääuutislähetyksessä ja YK aikoo kutsua koolle ylimääräisen laajan pohjan kokouksen ilmastonmuutoksen ratkaisuista.

"Naurettavaa!"

Laitetaanko vielä pari kainalopierua päälle tämän argumentin tueksi? Jos oma oikeuskäsitys ei mitenkään veny ajatukseen, että lainafillaria ei palauteta paskaksi ajettuna, niin eihän sille mitään voi. Hoivakodissa voi sitten miettiä, miksi kukaan ei tule käymään.

Pohjimmiltaan kyse on siitä, että edelläkävijöiden kannoilla räksyttää aina lauma kateellisia perässähiihtäjiä. Perusjormalle siis riittää, että ottaa vähän paremman asennon siinä nakkimukin äärellä ja jättää ajattelun nuorisolle. Ihan niin kuin tähänkin asti.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...