Terveisiä Islannista, Juha!

Tämä kuva ei ole Islannista vaan joltain Turun motarin huoltikselta. Pysähdyttiin kiipparin takia aina siellä
vaikka ruoka oli paskaa. Tämä on esimerkki lapsiperheystävällisyydestä investointina.

Hallitus on kuulemma tällä hetkellä pohtimassa sitä, miksi vauvoja syntyy niin vähän.

Niin. Tässä odotellessani kutsua synnytystalkoisiin ajattelin auttaa hieman valtiomiehiämme ja ohjata heidän katseensa Pohjoismaahan, jossa lisääntymisinto on tallella. Islantiin! Satuhan juuri kirjoitti, että Islannissa syntyvyys vain nousee. Miksi? Vastaus lienee siinä, että islantilaiset eivät keksi yhtään syytä, miksi lisääntyminen olisi huono idea. Vanhempainvapaat joustavat, nuoret naiset eivät pelkää työnsaannin puolesta sillä he eivät ole sen kummempi riski työmarkkinoilla kuin mieskään, lapsen saaminen on luonnollinen asia, päivähoito aloitetaan viimeistään kaksivuotiaana ja hoitoverkostot toimivat. Mikäs siinä elellessä.

Asiat, joihin valtio voi vaikuttaa, ovat vanhempainvapaiden jakaminen ja varhaiskasvatuksen laatu, ja olenkin molempien puolesta riehunut moneen otteeseen. Unohdetaan tasa-arvo ja mietitään sitä talouspuolta. Mitäs jos islantilaiset eivät pelkää perheen perustamista, koska perheen talous kestää hyvin pari muksua?

En ollut kauhean yllättynyt kun alkuvuodesta selvisi, ettei nykyinen hallitus aio tehdä perhevapaiden(kaan) suhteen yhtään mitään. Uudistaminen, eli vanhojen rakenteiden korvaaminen uusilla, on raskas prosessi. Erityisen tuskallista se on, kun pitää sorkkia vallitsevaa asenneilmastoa saati toimia oman äänestäjäkuntansa mielipidettä vastaan.

"Todellista tasa-arvoa on se, että perheet valitsevat itse." 

Tätä jaksetaan hokea, vaikka faktat ovat olleet tiedossa jo pitkään: lisääntymisikäisten naisten työelämä ja sitä kautta talous ja eläkekarttuma kärsivät nykyisestä äitikeskeisyydestä samaan aikaan, kun suomalaisisät tutkitusti haluaisivat osallistua perhe-elämään, mutta eivät monesta syystä voi. Isävapaita pidetäänkin tällä hetkellä hyvätuloisissa perheissä, joissa molemmat koulutetut vanhemmat ovat moderneilla työpaikoilla vakituisissa töissä.

Toisaalta taas perhe, jolla ei ole vaihtoehtoja, yrittää tietenkin optimoida omaa toimeentuloaan yhteiskunnan tukien kautta. Tai jättää lapset tekemättä.

Kuulostaako valinnanvapaudelta? Surulliselta lähinnä. Ei kukaan vapaaehtoisesti valitse taloudellista ahdinkoa.

Harva uudistus koskee kaikkia perheitä. Teinit, eläkeläiset ja pitkäaikaissairaat eivät ole perhevapaiden pääkohderyhmää. Tämä uudistus ei myöskään koske niitä äitejä, joilla ei ole töitä johon palata. He ovat työttömiä. Työttömiä varten hallituksella on omat suunnitelmansa. Totta kai on myös täysin lastenhoitokyvyttömiä päihderiippuvaisia isiä, mutta he tarvitsevat todennäköisesti enemmän muita tukipalveluita. Koulutetulla äidillä, jolla on hyvätuloinen mies, taas on fyrkkaa valita vapaasti ihan ilman yhteiskunnan tukea mitä haluaa, au pairista lähtien.

Islannin esimerkki osoittaa, että mikään ei muutu, ellei muutosta tehdä ja johdeta. Siellä ymmärrettiin, että investointi vanhempainvapaiden tasa-arvoon on monella tapaa tuottoisa. Perheet valitsevat nimittäin aivan toisin kaikissa niissä Pohjoismaissa, joissa uudistus on toteutettu. Eikä siitä ole kansantalous romahtanut, mutta syntyvyys sen sijaan on vahvaa.

Vinkki Juhalle: suomalaisten perheenperustamisiässä olevien ihmisten tulevaisuuden uskoa voi vahvistaa yhteiskunnan toimesta, mutta silloin pitää luopua tehotuotantoajattelusta. Se sopii hirveän huonosti yhtään kenellekään.

Koko perheen luonnonkosmetiikkaa + ALEKOODI

Tämän luonnonkosmetiikan kanssa on vähän sama juttu kuin siinä härkisbolognesessa. Ajattelin, että tokihan kaikki ovat jo löytäneet omat suosikkinsa luonnonkosmetiikan valikoimista. Mutta kun eivät ole. Joka kerta kun kaivan saunaillassa putelini ja purkkini esiin, moni tulee hypistelemään ja kyselemään suosituksia. Ajattelin siis koota yhteen postaukseen kaikki ne tuotteet, joita käytämme säännöllisesti.

Koska perheessä on kaksi atoopikkoa ja kaksi muuten vain korppuihoa, yleisessä käytössä olevien tuotteiden täytyy olla aika hoitavia. Lisäksi arvostan mietoja tuoksuja ja käytännöllisiä purkkeja, jotka saa helposti käytettyä loppuun ilman moukaria. Jos siis nämä muuttujat natsaavat, niin tässäpä olisi lista käyttöön hyviksi havaituista tuotteista.

Huom! Tein luonnonkosmetiikan verkkokauppa Biodellyn kanssa diilin: avainsanalla KATJA saatte 15% alennuksen ostoksista huhtikuun loppuun asti. Kauppaan vievät linkit ovat affiliate-linkkejä, mikä tarkoittaa, että jos päädyt ostamaan tuotteen, saan siitä verotettavaa tuloa.

1. SHAMPOO + HOITOAINE

Hiustenpesutahti on hieman kiihtynyt (kerran viikossa ei riitä enää Snadillekaan), joten Laveran Sensitive -sarja on ollut hyvä löytö. Mantelimaitoa ja aloe veraa sisältävä shampoo on osoittautunut riittävän hellävaraiseksi herkästi kutiavalle päänahalle. Minä ja Skidi emme normaalisti tarvitse hoitoainetta, jos vesi on yhtä pehmeää kuin meillä kotona, mutta Snadin sähköiseen tukkaan sarjan voidemaista hoitoainetta tarvitaan talviaikaan.

2. SUIHKUGEELI

Vartalopesuaineissa on valtavasti valinnavaraa, joten jokaiselle löytyy satavarmasti jotakin. Olen itse mieltynyt paksuihin, voidemaisiin ja vaahtoamattomiin pesuvoiteisiin (palasaippuat eivät jotenkin toimi yhtään ja nesteet ovat usein turhan luiruja) ja näissä saa myös olla pirtsakka tuoksu. Tällä yhtälöllä Santen mandariinintuoksuinen voide pitää johtopaikkaa. Skidi taas tykkää Avrilin aprikoosisuihkugeelistä ja Snadille on aivan sama. Yleensä hänen iholleen riittääkin vielä pelkkä vesi. Ukko on digannut tästä Kaerelin geelistä.




3. IHON KOSTEUTUS 

Tässä sarjassa on monta suosikkituotetta, mutta kaksi merkkiä on jäänyt aktiivikäyttöön: luonnonkosmetiikan Volvoksi luonnehtimani Mádara ja sitten uusi tuttavuus, täysin suomalainen Mia Höytö Cosmetics. Myös Patyka on suosikkini (tällä hetkellä Biodellyssä alessa sekin!), mutta vähän tyyris arkikäyttöön.

Koko perheen tuubeihin kuuluvat Mádaran Nokkonen (olen kirjoittanut tuotteesta tarkemmin täällä) ja paksumpi Pihlaja ja ne vuorottelevat vuodenaikojen mukaan: kesällä kevyempää, talvella paksumpaa. Isosta vartalonrasvaukseen tarkoitetusta nokkostuubista annostellaan kosteutusta karheumiin ja kutiaviin taipeisiin.

Oikein pahoilla pakkaskeleillä, kun ipanoiden naamat menevät patapadaksi, laitan leukaan ja poskipäihin "ruusutököttiä" eli Alteya Organicsin ihmevoidetta, jota voi käyttää myös käsiin ja jalkoihin (ja Satu diggasi tästä myös!). Itse lutraan kylmällä ilmalla vielä kasvoöljyillä (niistä juttua täällä), viimeisimpänä suosikkina on miedon hintaiset Pihlaja Dropsit. Ja sitten vielä yöksi Mia Höytön paksua Unelmaa niin johan pysyy naama paikoillaan.

Mádaran Smart-silmänympärysvoide on suhteellisen uusi tuote kylppärin hyllyllä. Silmänympäryksille näyttää nimittäin tässä iässä tapahtuvan jotain erikoisrusinoitumista.




4. SELVITYSSUIHKE 

Jos teillä asuu pitkätukkaisia takkupäitä, tämä raikkaan kirsikantuoksuinen Uniquen hiuksiin jätettävä hoitoaine on ehkä hyvä investointi. Vähentää ulvontaa harjauksen yhteydessä merkittävästi. Snadi tosin leikkasi lyhyet hiukset ja lakkasi selvittämästä mitään, mutta tämä toimii myös koululaisen uintikertojen yhteydessä, kun tukka pitää saada pukkarissa nopeasti kuosiin.

5. HIUSMUOTOILU

Tämä on toistaiseksi otsikko, jossa mielestäni tavistuotteet voittavat vielä luonnonkosmetiikan toimivuudessa. Olen testannut lähinnä suolasuihketta (kutittaa päänahkaa) ja erilaisia vahoja (en tarvitse lyhyeen liukkaaseen tukkaani muuta), mutta en ole vielä löytänyt suurta suosikkiani. Snadin vaaleaa ja lyhyttä tukkaa pidän kuosissa Less is Moren honey waxilla, mutta itselleni se on liian "harmaa". Testaan seuraavaksi tätä Rahuan hiusvahaa, ja raportoin siitä erikseen!

6. MEIKINPOISTO

Testasin vuosien mittaan valehtelematta kymmentä meikinpoistoainetta kunnes viime syksynä löysin voittajan: maitomainen Mia Höytön Sievä on täysin ylivoimainen tuote. Silkkisen sileä, kosteuttava tuote poistaa meikin nopeasti ja perusteellisesti. En välttämättä tarvitse tämän jälkeen edes kasvovettä (tiedän tiedän, pitäisi käyttää että voiteet imeytyvät paremmin), mutta jos aamulla kaipaan freesausta, Mádaran Micellar Waterilla pyyhkäisen kevyesti.

7. KUORINTA / NAAMIO

Olen siitä onnekas, että minulla on hyvä iho, joka ei varsinaisesti kaipaa erikoistoimenpiteitä. Niitä harvinaisia hetkiä varten, kun a) on aikaa ja b) voin käyttää sen ihonhoitoon, teen kuorinnan hellävaraisella ja maitomaisella Mádaran Scrubilla. Naamioita en jotenkin osaa käyttää. Mádaran Detox-naamio pistää kyllä ihon punoittamaan, mutta on minulle ehkä turhankin tehokas.

Kropalle käytän silloin tällöin Laveran vartalokuorintaa, joka jättää ihon pehmeäksi mutta ei kuivan pölyäväksi.

Ja huom! Luonnonkosmetiikan kuorintatuotteissa ei sitten ole mitään ällöä mikromuovia. Kuorintafanaatikoille suosittelenkin markettikaman heivaamista heti.

8. AURINKOVOIDE

Kesä mökillä Suomen saaristossa on siitä kiva, että mitään aurinkosuojaa ei hirveästi tarvitse normaalioloissa käyttää, etenkin jos päässä on hattu, nenällä lasit ja päällä se kevyttoppatakki. Mutta reissussa käytän itselleni tätä Algamariksen kätevää suihketta, jossa on mieto tuoksu, tehokas suoja ja hyvä, helposti imeytyvä koostumus - ei siis muumi-ihoa enää, jee! Herkästi kärähtäville lapsille (Skidi ei käytännössä rusketu laisinkaan) käytän Acorellen viittäkymppiä (huom! Tuotetta voivat käyttää myös kuusivuotiaat vaikka siinä lukee "vauvoille").

9. KÄSIVOIDE

Kädet ovat muuttuneet iän myötä ohueksi pergamentiksi ja pesen niitä norofobiassani useamman kerran päivässä, joten tarvitsen paksun mutta hyvin imeytyvän voiteen. Parhaaksi kassissa kulkevaksi apuriksi on jäänyt Avrilin paksuhko voide, joka ei tahmaa näppistä eikä jätä ihoa nihkeäksi.

10. DEODORANTTI

On hyvin yksilöllistä, mikä tuoksu omalle iholle sopii ja miten paljon hikoilee, joten luonnonkosmetiikan deodorantit voivat olla joillekin liian kevyitä. Megahikoilijana käytän itse luonnonkosmetiikan dödöjä vain tilanteissa, joissa akuuttia käryhäpeää ei ole. Stickeistä suosikkini on Ben et Annan pink grapefruit -dödö ja puuterimaisista, sormin levitettävistä Ohm Collectionin Gardenia. Talkkimainen dödö pitää kyllä helposti kotitoimistopäivän verran. Näitä kevyempiä tuotteita voi myös ujuttaa esiteineille sitten kun tarvetta alkaa olla.

Huh! Unohdinko jotain? Kysy! Tai kerro oma vinkkisi kun en minäkään ole ihan kaikkea ehtinyt kokeilla. Biodellyn omistaja Tanja Kipinoinen on muuten ihan älyttömän hyvä neuvomaan kaikissa mieltymyskysymyksissä ja hän lupasi neuvoa, jos tarvetta on. Antakaa siis palaa!