24.10.2017

Muotinurkka: suomalainen bisnespukeutuminen oli hukassa mutta nyt se löytyi


Tällä viikolla saimme lukea, että suomalainen bisnespukeutuminen on kuulemma huonoa. Että asuissa on nyppyjä, naiset käyttävät housuja eikä hiuksiakaan värjätä. Ja what not.

Me Muotinurkassa olimme lähes jokaisesta neuvosta täysin eri mieltä! Halusimme hieman haastaa näitä väitteitä, siispä laadimme muotinurkan kilpailevat neuvot asiallisesta bisnespukeutumisesta!

Mitä tehdä kun et tykkää jonkun bisnespukeutumisesta? 

Voi voi, ikävä tilanne. Ehdotan, että otat asian puheeksi terapeuttisi kanssa ja paneudutte asiaan perusteellisesti: oliko lapsuudessa parhaalla kaverilla parempaa seppälää? Se ei haittaa, olette aikuisia nyt. Ei tarvitse enää olla sellaista kuin kaikilla muilla.

Tärkeää olisi konseptoida myös se, että ette ole bisnestapaamisissa tsekkailemassa niskalappuja ja ihastelemassa toistenne tyylivalintoja, ellette ole vaatekauppiaita. Koska jos puhuu asian vierestä, saa paljon varmemmin rassukan kohtelun.

No, jos haluaa olla menestyvä niin millä tavalla bisnesmaailmassa sitten pitäisi pukeutua? 

Muotinurkan saamien tietojen mukaan "bisnesmaailmaan" pääsee vain Keilaniemessä sijaitsevan teleportin kautta ja siellä Nalle Wahlroos itkee veroprosenttiaan kouralliselle ihmisiä. Välttäkäämme sitä ja pysykäämme reaalimaailmassa eli ihan peruspalavereissa, joissa tavataan muiden yritysten edustajia, minkä jälkeen sähköpostilla lähetellään tarjouksia.

a) Oletetaan, että palaverissa presentoidaan jotain. Se tietty kannattaa tehdä vaatteet päällä. Koita löytää aamulla kaapista jotain, vaikka ei vittuakaan kiinnosta ja ulkona on pimeää.

b) Housut. Olisi hyvä jos presentoidessa ei perse näy. Tämä on tärkeää. Liian matalalle leikattuja housuja vältä. Ja sitä että hameen helma jää vessassa sukkahousujen sisään.

c) Paidat. Varmista, että pystyt vetämään henkeä. Tämä siirtää suurimmalta osalta ihmisiä kaikki kauluspaidat pois prospektilistalta.

d) Silmäpusseihin kantamme on, että niitä ei alle kuusikymppisen erityisemmin tarvitse pukea, vaikka joku korsetti niille kivasti sopisikin. Pahin virhe on levittää niiden alle valokynää, tämän opimme jo 90-luvulla salamalla otettujen valokuvien kautta. Parempi vain antaa niiden olla, ja iloita että vielä niiden yli sentään näkee.

Minä muodikkaana 80-luvun bailuissa.
e) Hoitamattomista kynsinauhoista pidimme täällä Muotinurkassa pienen hätäkokouksen. Tulimme siihen tulokseen, että mitkä vitun kynsinauhat ja suosittelemme jokaiselle kynsinauhojen kyttääjälle katseen siirtämistä vastapuolen silmiin. Kynsinauhat, seriously.

f) Sitten oli vielä hiuksista jotain puhetta että harmaantuminen ei naiselle käy ja niin edespäin. Muotinurkka suosittelee kaikenlaisen vanhenemisen hyväksymistä ja että jätetään nuorisolaisille nuorisolaisten metkut ja ollaan ylpeitä maileistamme ja jenkkakahvoistamme ja alleistamme ja sen sellaisista bisneksiin millään tavalla kuulumattomista asioista.

Näin! Nyt osaatte homman, jonka olettekin aina osanneet, ja kohta kauppakello kilisee.

Noin loppukaneettina voisimme vielä todeta, että vaikka jutussa väitetään, että kaikki kyllä kyttäävät toistensa pukeutumista niin me täällä Muotinurkassa emme ole koskaan kytänneet*, lähinnä ollaan vaan maltillisesti hävetty omia vaatteita, ja ihmetelty niitä, jotka pitää vaatteita investointina. Sitä ne ei ole, vaan ihan normaali ja tarpeellinen kulu ja bisnestä vain vaatekaupalle. Sinun kannattaa investoida vaikka ravintolailtaan kavereiden kanssa, jonka jälkeen taas pipo kiristää vähemmän ja bisnesideat saavat uutta hönkää.

Lopetetaan siis kaikki vaatepönötys ja keskitytään ystävällisyyteen, hyviin käytöstapoihin ja siihen bisnekseen niin kyllä on jono äkkiä ovella! Menestystä elämään, mussukat!

* Silti olemme menestyksekkäästi työelämässä luovineet ihan kohtuuhyville laskutuksille.

22.10.2017

Palapeli nimeltä perheen liikkumisratkaisut





Arki on täynnä kaikenlaista, vaikka lastenhoidon hc-vaihe onkin ohi. On pyykinpesua ja ruoanlaittoa, wilma-viestien lukemista ja koulukuvalaskujen maksamista. Yllättävän ison osan henkisestä kuormasta ja säädöstä muodostavat erilaiset siirtymiset. Matkat. Roudaamiset. Kyläilyt. Retket. Piipahdukset. Lomareissut. Lääkärikäynnit. Synttärit.

Olenkin seurannut äärimmäisen kiinnostuneena MaaS-megatrendiä (Mobility as a Service), jossa tarjotaan liikkumiseen liittyviä palveluita erityisesti niille kuluttajille, jotka eivät aja autolla niin paljon että se kannattaisi omistaa. Yksi tällainen yrittäjä on suomalainen Maas Global, jonka Whim-sovellus tasoittaa tietä kaikille, joiden matkapäiväkirjaan kertyy joukkoliikennettä, takseja ja yksityisautoilua. Sovelluksen kautta saat ostettua kaikki matkat yhdestä paikasta.

Ja tämä sovellus sopii minulle kuin purkka tukkaan. Eli loistavasti. Perheessämme on auto, mutta kukaan ei halua ajaa sillä. En ole ikinä diggaillut ratin takana istumisesta, joten otan mieluummin taksin. Fillareita sen sijaan omistan useampia ja pyöräilen vaihtelevasti myös talvella. Metroa olen odottanut saapuvaksi koko aikuisikäni, sillä välin mennään bussilla.


Mutta. Kun aloin lokakuun alussa pitää päiväkirjaa liikkumistarpeistani, tajusin, että siirtymisongelmat, joihin menee eniten rahaa, aikaa ja vaivaa ovat vielä sovelluksen ulottumattomissa. Arvaatteko miksi?

Suurin osa siirtymishaasteistani eivät koske minun liikkumistani.

Työmatka on tietenkin suurin aikasyöppö, mutta sen hoitamiseen en kuluta aivokapasiteettia. Jos en pyöräile, menen bussilla. Jos on kiire, taksilla. Tekoälyn hellää huomaa kaipaisikin kaikki muu.




Liikkumisen varsinaiset haasteet liittyvät päivätason matkoihin: ei ole koulumatkaa pahempaa painajaista (varsinkin kun emme edes tiedä, missä koulu jatkossa on). Ja miten Skidi pääsee lauantaiaamuna yleisurheilutreeneihin, kun sataa saavista kaatamalla, metro ei kulje edelleenkään ja perheen auto on Lahdessa? Ja kuinka pääsemme kaverisynttäreille Leppävaaraan, jotka ovat paikassa, jossa kukaan ei ole aikaisemmin käynyt? Entä miten kuljemme seitsemän hengen porukalla Sello-salin konserttiin? Ja miten saan kolme pyörää roudattua huoltoon? Kuinka mennään kesken päivän hammaslääkäristä kouluun 11 kilometrin päähän? Kuka hakee nettikirppikseltä ostetut lamput Töölöstä?

Whimin avulla ratkeaa se, että saan ostettua matkat kustannustehokkaasti, matkakortilla on aina rahaa ja saan omat taksikuluni oikealle luottokortille, mutta perhekuvio kaipaisi ratkaisua. Pystyisimme laittamaan kalenteriin suuren osan perheen tarpeista jo viikkoa etukäteen, myös ne vuokra-autot.

Miltä näyttäisi liikkumispalvelu, jonka fokus on suuremmassa yksikössä, taloudessa tai perheessä. Millainen sovellus osaisi tarjota minulle älykkäitä ratkaisuja kuten kimppakyytejä, etäpäiviä ja ruokalähettiä? Ja sama vielä kaksisuuntaisena: osaisiko sovellus tarjota farmarivolvoa tai sähköpyörää käyttöön jollekin, joka sitä tarvitsisi?

Sen toivottavasti Whim meille joskus näyttää. Sanoinko jo, että tajuttoman kiinnostavaa? Tämä työmaa ei nimittäin lopu.



Mutta hei, jeesaisitteko sovelluksen kehittäjiä? Se on helppoa. Kerrotte vain mikä on sinun taloutesi suurin liikkumiseen liittyvä päänsärky tai painajainen, johon mieluusti haluaisit ratkaisun? Oli se sitten mökkireissu tai matka postilaatikolle, ihan sama, mutta jos se aiheuttaa rytmihäiriöitä niin se kiinnostaa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...