Tietoa mainostajalle ›

22.10.2017

Palapeli nimeltä perheen liikkumisratkaisut





Arki on täynnä kaikenlaista, vaikka lastenhoidon hc-vaihe onkin ohi. On pyykinpesua ja ruoanlaittoa, wilma-viestien lukemista ja koulukuvalaskujen maksamista. Yllättävän ison osan henkisestä kuormasta ja säädöstä muodostavat erilaiset siirtymiset. Matkat. Roudaamiset. Kyläilyt. Retket. Piipahdukset. Lomareissut. Lääkärikäynnit. Synttärit.

Olenkin seurannut äärimmäisen kiinnostuneena MaaS-megatrendiä (Mobility as a Service), jossa tarjotaan liikkumiseen liittyviä palveluita erityisesti niille kuluttajille, jotka eivät aja autolla niin paljon että se kannattaisi omistaa. Yksi tällainen yrittäjä on suomalainen Maas Global, jonka Whim-sovellus tasoittaa tietä kaikille, joiden matkapäiväkirjaan kertyy joukkoliikennettä, takseja ja yksityisautoilua. Sovelluksen kautta saat ostettua kaikki matkat yhdestä paikasta.

Ja tämä sovellus sopii minulle kuin purkka tukkaan. Eli loistavasti. Perheessämme on auto, mutta kukaan ei halua ajaa sillä. En ole ikinä diggaillut ratin takana istumisesta, joten otan mieluummin taksin. Fillareita sen sijaan omistan useampia ja pyöräilen vaihtelevasti myös talvella. Metroa olen odottanut saapuvaksi koko aikuisikäni, sillä välin mennään bussilla.


Mutta. Kun aloin lokakuun alussa pitää päiväkirjaa liikkumistarpeistani, tajusin, että siirtymisongelmat, joihin menee eniten rahaa, aikaa ja vaivaa ovat vielä sovelluksen ulottumattomissa. Arvaatteko miksi?

Suurin osa siirtymishaasteistani eivät koske minun liikkumistani.

Työmatka on tietenkin suurin aikasyöppö, mutta sen hoitamiseen en kuluta aivokapasiteettia. Jos en pyöräile, menen bussilla. Jos on kiire, taksilla. Tekoälyn hellää huomaa kaipaisikin kaikki muu.




Liikkumisen varsinaiset haasteet liittyvät päivätason matkoihin: ei ole koulumatkaa pahempaa painajaista (varsinkin kun emme edes tiedä, missä koulu jatkossa on). Ja miten Skidi pääsee lauantaiaamuna yleisurheilutreeneihin, kun sataa saavista kaatamalla, metro ei kulje edelleenkään ja perheen auto on Lahdessa? Ja kuinka pääsemme kaverisynttäreille Leppävaaraan, jotka ovat paikassa, jossa kukaan ei ole aikaisemmin käynyt? Entä miten kuljemme seitsemän hengen porukalla Sello-salin konserttiin? Ja miten saan kolme pyörää roudattua huoltoon? Kuinka mennään kesken päivän hammaslääkäristä kouluun 11 kilometrin päähän? Kuka hakee nettikirppikseltä ostetut lamput Töölöstä?

Whimin avulla ratkeaa se, että saan ostettua matkat kustannustehokkaasti, matkakortilla on aina rahaa ja saan omat taksikuluni oikealle luottokortille, mutta perhekuvio kaipaisi ratkaisua. Pystyisimme laittamaan kalenteriin suuren osan perheen tarpeista jo viikkoa etukäteen, myös ne vuokra-autot.

Miltä näyttäisi liikkumispalvelu, jonka fokus on suuremmassa yksikössä, taloudessa tai perheessä. Millainen sovellus osaisi tarjota minulle älykkäitä ratkaisuja kuten kimppakyytejä, etäpäiviä ja ruokalähettiä? Ja sama vielä kaksisuuntaisena: osaisiko sovellus tarjota farmarivolvoa tai sähköpyörää käyttöön jollekin, joka sitä tarvitsisi?

Sen toivottavasti Whim meille joskus näyttää. Sanoinko jo, että tajuttoman kiinnostavaa? Tämä työmaa ei nimittäin lopu.



Mutta hei, jeesaisitteko sovelluksen kehittäjiä? Se on helppoa. Kerrotte vain mikä on sinun taloutesi suurin liikkumiseen liittyvä päänsärky tai painajainen, johon mieluusti haluaisit ratkaisun? Oli se sitten mökkireissu tai matka postilaatikolle, ihan sama, mutta jos se aiheuttaa rytmihäiriöitä niin se kiinnostaa.

34 kommenttia:

  1. Kyllä se on ehdottomasti lasten kuljettaminen arki-iltojen harrastuksiin. Tällä hetkellä asia on ratkaistu keskittämällä harrastukset viikonloppuun mutta tämä ei toimi loputtomiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, I feel you! Meillä taas nuo viikonloput ovat ongelmalliset, koska jostain syystä alkamisajat ovat klo 10 ja toisaalta keikkakalenterin ollessa täynnä, vain minä paikalla. -_-

      Poista
  2. Pahin päänsärky on ekaluokkalaisen harrastus virastoaikaan parin kilometrin päässä kotoa. Olen vakavasti harkinnut lapselle taksin tilaamista. Alkusyksyn ole pyöräillyt töistä kotiin (hieman kesken työpäivän) ja pyöräillyt pari kilometriä lapsen kanssa harrastuksen.

    Pyöräilykausi alkaa olla ohi ja matka kulkee osittain metsän poikki (valaistua) kävelytietä pitkin. En itsekään viitsi kävellä siellä pimeällä yksin, saati sitten laittaisin ekaluokkalaisen sinne yksin. Bussimatka kiertää ja kestää ja kävelyä tulee silti lähes kilometri, kimppakyyti ei onnistu. Ja toisen meistä vanhemmista täytyy hakea sisarukset päiväkodista. Taloudessa vain yksi auto.

    Vaihtoehdot tuntuvat olevan: Osta toinen auto / lyhennä työaikaa ja kulje lapsen kanssa bussilla / älä anna lapsen harrastaa rakasta harrastusta / tilaa taksi lapselle/ laita lapsi kävelemään pelottava reitti yksin. Naapurin eläkeläisiltä on kysytty apua, eivät pysty auttamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanat vaihtoehdot... :/ Mä olen tilannut muutaman kerran tilannut taksin, koska en muutakaan ole keksinyt.

      Poista
    2. Tuohon kommenttiini yllä: Taksi itseasiassa olisi varmaan halvin vaihtoehto harrastuksen jatkuessa, toinen auto tai työajan lyhentäminen olisi paljon kalliimpaa. :) Bussia emme vielä kokeile.

      Poista
  3. Meillä päänsärky on vasta tulossa, mutta tiedossa jo. Tammikuussa loppuu miehen hoitovapaa, jolloin alkaa roudaus kahteen paikkaan. Yhtälö siis tämä: työpaikat 5 ja 13 km kotoa täysin vastakkaiseen suuntaan kuin 4 km päässä koulun yhteydessä sijaitseva eskari, päiväkoti toivottavasti kodin lähellä, 5km päässä parkkipaikkahelvetti eli ei paikkaa enää silloin kuin tältä kierrokselta sinne kerkeäisi, tällä hetkellä olemassa yksi auto, jota yleensä käyttää se kauempana vuorotöissä käyvä ja lähemmäs poljetaan tai mennään bussilla. Paras ratkaisu, jonka tähän mennessä olen keksinyt, on laatikkopyörä sähköllä ja etäpäiviä useammin, vuorotyö kun ei juuri jousta eikä tule lähemmäs. Toistaiseksi yhtälössä ei ole arkena harrastukseen kuskaamista, mutta sekin voi vielä muuttua. Help!

    Joksu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh... Jos yhtään lohduttaa niin nämä koulu + päiväkoti + työkuviot vaikuttavat aina täysin mahdottomilta etukäteen, mutta jotenkin ne sitten alkavat sujua. Olisko mitään kimppakyytejä?

      Poista
    2. Tarttis siirtää tämä vienti ym tapahtuvaksi 7:30 niin silloin voisi olla kimppoja tarjolla töihin kulkemiseen, mutta ei siinäkään ole järkeä.
      Aiemmin siis oli vain se päiväkoti tuossa lähellä niin se toimi hyvin ptörällä ja bussilla, tuo eskari väärässä suunnassa tuntuu kaatavan tämän korttitalon tällä erää. Ehkä se tästä vielä.
      Joksu

      Poista
    3. Äh, niin sairaan ärsyttävää. :( Jotkut muuten kulkee aikaisin vain siksi että muuta kyytiä ei ole eli kandee kysellä!

      Poista
  4. Jos saisin lapset siirtymään parin vuoden päästä turvallisesti koulusta harrastukseen tai koulusta kotiin, niin se olisi tosi mainio. Bussiyhteys ei toimi ja matka on pitkä (itse valitusti näin, mutta silti).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, tämäkin superyleinen painajainen vaikuttaa täysin tehtävissä olevalta - sen pystyisi suunnittelemaan hyvinkin tarkkaan etukäteen esim. KutsuPlus-tyyppisellä reittioptimoinnilla. Mä taas venaan sitä perkeleen metroa, joka ratkaisisi monta ongelmaa.

      Poista
  5. Autottoman perheen eskarilaisen muskari maanantaina klo 13.30 kilometrin päässä päiväkodista. Tähän asti mennyt pyörällä (ja minun maanantai-iltapäiväni kustannuksella), mutta sohjossa voi vähän tökkiä sekä lapselle että itselle. Muskarin aikaa yritin jo vaihtaa, mutta siinä ainoassa iltaryhmässä ei tietenkään ollut tilaa. Olen miettinyt city car clubia tai auton omaavaa hoitajaa.

    Toinen ongelma on huonekalut yms suuremmat kamat, mitä varten pitäisi aina varata paku. Toisaalta, eipä tule käytyä huonekaluliikkeissä(tai ostettua mööpeleitä yms. nettikirppiksiltäkään) kun ei niitä saa raijattua kotiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällaisia tarpeita on aivan valtavasti (miksiköhän siinä iltaryhmässä ei ole tilaa...) joten pakkohan tähän on jossain vaiheessa tulla ratkaisu.

      Tavaranroudauspalvelun mäkin todella tarvitsisin. Mä en juurikaan osta mitään uutta (niissä on joskus kotiinkuljetus) mutta nettikirppiksiltä nouto on haaste, varsinkin kun ukolla on vielä selkä romuna. :/

      Poista
  6. Meillä oli joukkueharrastuksen aikana kolmen muun perheen kanssa whatsapp-ryhmä kuskaamisista. Sen kerran kun oli kuskivuorossa kävi samalla noukkimassa kolme muuta tenavaa kyytiin. Useimmiten sai kyydin ja yleensä riitti kun tarjoutui viemään. (itselläni on lyhyt työmatka joten ehdin hyvin niihin aikaisiin harkkoihin ellei ollut jotain ekstraa.) Kannattaa kysyä, yleensä löytyy muitakin halukkaita jotka eivät halua kuluttaa niin paljon aikaa kuskaamiseen. Nyt lapset ovat aika isoja ja harrastukset valikoitu läheltä. Kerran viikossa kuiskaus soittotunnille, vien sen aikana koiran lenkille, mutta ei onnistuisi ilman autoa. Päiväkoti-ikäisenä totesin lasten saavan siellä tarpeeksi leikki-laulu-liikunta-ryhmä-aktiviteetteja joten harrastaminen aloitettu ensimmäisellä luokalla. Ihan vaan omien iltojenkin rauhoittamiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä lasten harrastukset alkaa niin aikaisin (klo 17 pintaan) että en pystyisi mitenkään hakemaan kenenkään muun lapsia enää kyytiin. Hyvä kun omansa ehtii saattaa ajoissa oikeaan paikkaan. Lähelläkin oleva koukkaus vie helposti sen 10 minuuttia. Miten te muut handlaatte nää kimppakyydit? Onko vieraat lapset aina valmiina tien poskessa odottamassa vai miten se menee ja miten paljon teillä se vie lisää aikaa?

      Poista
    2. Noi aikaiset alkamisajankohdat on ongelma...
      Meillä on onnekis jo isommat lapset jotka itse siirtyvät kohtaamispaikkaan.

      Meillä on onneksi harrastusporukassa yksi äiti joka tekee töitä etänä, koska heidän lastensa harrastuksiin vieminen olis muutoin mahdotonta. Hän on sitten koukkinut meidän tytön myös mukaan Kehä 1 varresta. Tyttö hankkiutuu kohtaamispaikkaan bussilla.

      Vastaavasti välillä sitten me viemme johonkin toiseen suuntaan... mm. viime keväänä ajoin paljon Espoosta Vuosaareen ja siinä matkalla koukin osan kyytiin Kehä 3 varresta Tikkurilasta.

      Ihminen on kyllä luova näiden ratkaisujen kanssa...;)
      Merkillisintä tässä on että he asuvat Tuusulassa ja me Espoossa ja silti kimppakyydit onnistuu koska treenit eri puolilla Helsinkiä.

      Poista
    3. Whatsappin yksi merkittävimpiä käyttötapauksia on kyytien sopiminen. ;) Meillä on lasten treeneihin aika usein kimppakyyti jota Skidi menee tien varteen bussipysäkille venaamaan. Mutta se olis kivaa jos vois jotenkin korvata ne kyydit ilamn että siitä tulee kamalaa kursailua. Kaipa se kimppakyytien lisääntyminen ja ajatteleminen palveluna auttaa siihenkin, että on ihan ok ottaa muutama euro siitä matkasta, jos vastavuoroisuus ei onnistu.

      Poista
  7. Mun first-world-problem on 1km päässä sijaiseva pk ja räntä-loska-aamut. Pyörällä 5 minsaa mutta ei pysty sohjossa lapsi kyydissä. Kävellen kestää (ja bussilla voi mennä max yhden 200m pysäkkivälin ettei paljon auta) ja sekä äiti että lapsi on litimärät lopputuloksena (niistä umpiogoretexeissäkin, jossei muusta niin hiestä). Viime talvena joskus vasta tajusin, että näitä aamuja varten on taksi (ovelta ovelle ja pk:lta äiti jatkaa vielä taksilla töihin). Kuulostaa naurettavalta kun sekä pk että työpaikka on kilsan säteellä kotoa, mutta silti hyöty on lähes priceless).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän! Musta me kestetään ihan älyttömän hyvin tätä ilmastoa, aniharva valittaa. Ei eurooppalaisten vanhempien tarvitse tällaisten kelien kanssa painia kuin hyvin harvoin ja silloin on koulut suljettu.

      Poista
  8. Minulla ei ole varsinaisia liikenneongelmia, tavan polkupyörä, julkinen liikenne ja taittopyörä (yhdistettynä edelliseen) toimivat erinomaisesti arjessani.

    Mutta uhdistelmä autottomuus + koira on yllättänyt hetkittäisellä hankaluudellaan. Koirahan toki kulkee (onneksi!) monissa julkisissa jopa ilmaiseksi, kunhan käyttäytyy siivosti. Ja toki lyhyet matkat pentukin kävelee. Mutta yllättävän monta kertaa on koiran saapumisen myötä tullut ajateltua: "hitto, kun olisi auto (..ja osaisin ajaa sitä)". Että voisi ajaa metsän reunaan ja aloittaa lenkin sieltä, eikä ensin tarvitse köpötellä sinne puolta tuntia, väsyy joko koira tai ihminen (jos alistuu kantamaan penneliä). Tai kun on pakko lähteä eläinlääkäriin, jonne matka on jotenkin liian lyhyt taksin tilaamiseen (ja saako niihin edes ottaa koiraa?), ja julkisen käyttäminen samaan reissuun odotteluineen vie vielä kauemmin kuin joka ruohonkortta ihmettelevän koiralapsen kanssa käveleminen. Vasta hihnakävelyä opetteleva koira on paljon hitaampi kulkija, kuin lapsuudenkotini koirien jäljiltä muistin, ja kävellen koiran kanssa paikasta toiseen tiettyyn aikaan ehtiminen on kuin taaperoa taluttaisi.

    Ainoa oikea ratkaisu tähän lienee ostaa pyörään perävaunu ja opettaa koira matkustamaan siellä rennosti, mutta jotenkin hölmöltä tuntuu. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Feel you! Kun hankin ekan koirani tajusin ettei sen kanssa voisi elää ilman autoa. Silloisessa kotikaupungissani koirat eivät päässeet busseihin, koiraharrastukset ovat kaikkien julkisten liikennevälineiden reittien ulkopuolella ja jos jotain metsäaktiviteettia haluat koirallesi järjestää niin ei sinne muuten pääse kuin omalla autolla. Vaan eipä kyllä pääse retkeilemäänkään tai suunnistamaan. Metsään menemiseen tarvitsee kyllä oman auton. Paitsi ehkä pk-seudulla Nuuksioon pääsee ihan Ok bussilla. Sitten on vielä niin että todellisuus maakunnissa on ihan toista kuin pk-seudulla. Sitä ajan menetystä ei vaan siellä kestä mikä menee julkisilla siirtymiseen. Esim. 100 km kaupungista toiseen. Autolla 1 h, julkisilla 2,5 h. Se olikin sit aika ainutkertainen tapahtuma kun viitsin tuota matkaa tehdä bussi-juna-bussi -kombolla.

      Poista
    2. Me olemme nämä ensimmäiset kuukaudet selvinneet ihan hyvin, ja pienempiin metsikköihin pääsee kotoa myös viitsimällä jalkaisin, mutta pari kertaa rankkasateessa väsynyttä koiranpentua kotiin jostain kanniskellessani olen kyllä sadatellut ääneen.

      Ja koirakoulut ja -harrastuspaikat ovat tosiaan järjestään autottoman ulottumattomissa. Ymmärrettävistä syistä toki, rahaa ei kauheasti kuitenkaan hommassa liiku. Mutta etenkin, kun meille sattui melko helposti kierroksille menevä karvanassu (vrt. erityisherkkä päiväkoti-ikäinen) ei tunnin reissu suuntaansa parissa eri julkisessa kulkuvälineessä tunnu hyvältä pohjustukselta mihinkään, missä koiran pitäisi pystyä keskittymään uuden opetteluun. Siispä on täytynyt pärjätä kotiopetuksella!

      Poista
    3. Voi ei! Mut ehkä se kasvaessaan reipastuu? Mulla on ollut koira nuorempana, jolloin en pmistanut autoa ja jotenkin sen kanssa menin aina ihan pokkana taksit, bussit ja junat. Ja fillarin vierelläkin se juoksi ja tunturissa veti 20 kilsaa. Onkohan tässä koirakulttuurissa tapahtunut muutos että koirienkin kanssa harrastetaan enemmän?

      Poista
  9. Fillarit on jutun helpoin osa:https://yeply.fi/, liikkuva fillarihuolto. Jouduttiin liikkumisen hankaluuden takia ostamaan toinen auto. Metrokaan ei auta, syöttöliikenne meiltä päin ei oikein tule toimimaan. Pitää mennä omalla autolla metrolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä käytän aina Yeplyä! Mutta pitää ne neljä pyörää silti roudata sinne 400 metrin päähän ja takas. :D

      Noista syöttöliikenteen linjoista kannattaa kyllä laittaa kaupungille infoa sitten kun kokemusta karttuu. Auton hinnalla ajaa taksillakin kyllä jo aika pirusti.

      Poista
  10. Yhteiskäyttöautoista oli juuri juttua: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005419109.html

    Onko jollain kokemusta, toimiiko oikeasti arjen helpottajana?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on kyllä kiinnostavaa. Jutun perusteella vielä vähän UX:ssa viilattavaa ja toiminee toistaiseksi hyvin vain Helsingissä. Mä odotan myös sitä p2p autoilua eli naapuruston vapaita autoja.

      Poista
  11. Meillä päiväkoti on noin 400 m päässä ja siitä töihin matkaa ehkä 500 m. Normisti kävellään ja se on tosi jees, mutta todella huonossa kelissä kenkuttaa. Olen sitten tehnyt niin, että lähden ulkoiluvaatteissa ilman meikkiä ja hiusten laittoa ja kasaudun töissä. Ärsyttävää kamojen roudausta, mutta sisu ei ole antanut periksi taksin tilaamiselle ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä teen samoin! En ikinä meikkaa himassa vaan joko bussissa tai töissä. :D Ja juuri tajusin että metrossahan on sitten aivan mahtavan tasaista meikata!

      Poista
  12. Tämän piti mennä Leelalle vastaukseksi, mutta ei näin mobiilisti halunnut sinne asettua:
    "Meillä päiväkoti on noin 400 m päässä ja siitä töihin matkaa ehkä 500 m. Normisti kävellään ja se on tosi jees, mutta todella huonossa kelissä kenkuttaa. Olen sitten tehnyt niin, että lähden ulkoiluvaatteissa ilman meikkiä ja hiusten laittoa ja kasaudun töissä. Ärsyttävää kamojen roudausta, mutta sisu ei ole antanut periksi taksin tilaamiselle ;-)"

    VastaaPoista
  13. Suurin ongelma on kyllä ollut ja edelleenkin on lasten harrastuksiin roudaaminen. Treenit ympäri ämpäri Helsinkiä ja sellaisiin aikoihin että ei ehdi julkisilla tai ei viitsi laittaa nuorta tulemaan kasin jälkeen enää bussilla kotiin päin.

    Yksi auto on onneksi riittänyt viime vuosina. Miehen kanssa sovitellaan kumpi vie, tuo, hakee. Itse kuljen duuniin fillarilla ja bussilla, mies vaihtelevasti omalla autolla tai julkisilla riippuen missä töissä ja tarvitseeko autoa työpäivän aikana.

    Olen iloinnut nyt viime aikoina siitä että fillarin saa ottaa junaan. Esim. iltaisin tai aikaisin aamulla olen pystynyt nopeuttamaan matkan tekoa fillari - juna - fillari yhdistelmällä.

    Niin ja olen samaa mieltä... nämä erikoikuljetustapaukset meilläkin vaativat oman auton omistamista. Ihan näistä nurkka-ajoista tulee meillä 30 tkm vuodessa ajoa..

    Noista yhteiskäyttöautoista... ne ei meillä ratkaise ongelmaa kun pitäis olla se kuski lapselle kummiskin...
    Olen myös näiden osalta hiukan ärsyyntynyt myös siitä että esim. Leppävaaran asemalla on 15 min paikkoja siihen tarkoitukseen että haet jonkun asemalta, nyt viime aikoina paikat on vallanneet nämä yhteiskäyttöautot, jotka saattavat olla parkkeerattuna siinä tunti ja jopa vuorokausikaupalla. Parempi parkki yhteiskäyttöautoilla olis radan toisella puolella oleva liityntäparkki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi pyörä julkisiin on ollut ihan älyttömän iso parannus monelle. Mä jotenkin toivon että tää olis nyt viimeinen auto, joka pitää omistaa. Sit vois vaikka vuokrata tota taloyhtiön meille osoittamaa parkkipaikkaa yhteiskäyttöautolle!

      Poista
  14. Jotkut musiikkiopistot järjestävät muskareita päiväkodeissa hoitopäivän aikana. Tämä idea saisi laajentua muihinkin harrastuksiin. Kouluilla olisi hyvin tilaa järjestää erilaisia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän jälkeen. Lisäksi tarvittaisiin jonkinlainen välipalapalvelu, että lapset jaksaivat harrastaa koulupäivän jälkeen. En tiedä kuinka hyvin tällainen toimisi. Omat lapset ovat vielä sen verran pieniä, että harrastuksia ei ole kovin paljon.

    VastaaPoista
  15. Jaa liikkumisen ongelmat. No risoohan se päiväkotimatka 2 km + työ/kotimatka 2 km ilman autoa kahden lapsen kanssa näin loska-aikaan, mutta toisaalta en ehkä haluaisi vaihtaa sitä minkäänsorttiseen autoiluun koska onhan se nyt hyvää liikuntaa vaikka välillä vituttaakin. Mutta seuraavat on meille ongelmallisia, koska autonvuokrauskaan ei oikein tule kysymykseen sillä toinen aikuisista on ajokortiton ja toinen ajokammoinen.

    - kulkeminen paikkoihin minne on huonot julkiset yhteydet + jos matkustaa osan matkasta taksilla tai muulla hlöautolla, pitää roudata turvaistuimia mukana koko matkaketjun ajan
    - isojen tavaroiden kuljettaminen, kuten just vaikka se pyörän vienti huoltoon toiselle puolelle kaupunkia tai kirpparilöytö naapurikunnasta

    Siinäpä ne tärkeimmät. Lapset eivät vielä harrasta, mikä helpottaa palettia. Odotan, että siinä vaiheessa kun ovat harrastusikäisiä niin liikkumispalettiin on hyviä kaupallisia ratkaisuja!

    nappi

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...