Tietoa mainostajalle ›

6.9.2016

Nyt puhuu espoolainen kummajainen

Törmään usein väitteeseen, jonka mukaan olen friikki vailla vertaa. Kaikkia Suomen ilmaston, yleisen konsensuksen ja elämän edellytyksiä uhmaava ihminen jostain joulupukin ja yksisarvisen välimaastosta. Espoolainen, jolla ei ole autoa.


Mielikuva tämän autokaupungin perheestä, jonka erilaisia moottoriajoneuvoja varten tarvitaan pientalon kellariin sadan neliön autotalli, liikenneympyrä ja eritasoliittymä, on vahva. Jopa niin vahva, että joudun usein korjaamaan että ei, laskuta ajokilometrejä, en tarvitse tietoja kadunvarsipysäköinnistä enkä tiedä, missä on lähin bensis.

Iik! Miten tässä on näin käynyt? Miten oikein selviän?! Olenko köyhä? Onko elinpiirini neliökilometriä pienempi?

Minulla on ajokortti, autokin oli monta vuotta. Luovuin oranssista corsastani parisuhteen myötä, sillä dinkuille riitti yksi meno(erä)peli. Yhteinen auto taas myytiin, kun Koti-insinöörille jäi omituisten sattumusten kautta firman leasing-auto. Sen jälkeen meillä ei ole ollut omistusautoa. Koti-insinööri ajelee autollaan bänditreeneihin ja keikoille.

Tärkein syy autottomuuteeni on se (... rumpujen pärinää... ), että en tarvitse sitä. Olen testannut tätä nyt puolitoista vuotta ja hyvin varma havainnostani. Olen juuri se ihminen, jonka ei tarvitse tukkia motaria ja viedä parkkipaikkoja niiltä, jotka niitä oikeasti tarvitsevat.

Asun juuri sellaisessa kohdassa tätä valtiota, jossa koulut ja päiväkodit ovat (yleensä) lähipalveluita, ruokakauppoja on kilsan säteellä kymmenisen kappaletta ja lasten harrastuksiin pääsee pyörällä. Jumppaan voin mennä vaikka kierimällä.

Olen hieman pönäkkä mutta terve ihminen, jolla on terveet jalat. Sähköpyörä kuljettaa noin 10 kuukautta vuodesta, vähän keleistä riippuen. Fillariin tulee kilometrejä vuodessa muutama tuhat. En siis tarvitse autoa kuin satunnaisesti - ja silloin valintani on taksi.


Myös duunipaikkani sijaitsee 10 kilsan päässä. Fillarilla tuon matkan taittaa alle puolessa tunnissa. Niinä päivinä, kun fillarointi ei ole mahdollista, voin käyttää julkisia. Busseja, junia, ratikoita, mitä näitä nyt on. Metroasemakin on puolen kilsan päässä ja luotan siihen, että putki saadaan valmiiksi ennen kuin pääsen eläkkeelle.

Toiseksi tärkein syy autottomuuten on se, että vihaan ajamista. En ottaisi autoa, vaikka valtio jakaisi niitä ilmaiseksi.

Olen paska kuski. Auton hallintalaitteiston käyttöliittymä on epäintuitiivinen, penkkejä ei ikinä saa säädettyä mukaviksi ja vain pakettiauton ohjaamosta näkee kunnolla. Vihaan pimeitä parkkihalleja ja olen huono hahmottamaan perhevolvon mittoja. Oletan myös, että minulla on jonkinlainen liikennelukihäiriö, koska liikennemerkit, nuolet ja viitat ovat lähinnä sekavia. Lisäksi koko ajan on tietöitä ja navigaattori jumissa.

Kolmanneksi tässä elämäntilanteessa muutenkin pursuilevalle to do -listalleni ei kertakaikkiaan mahdu vakuutuksia, katsastuksia, pyyhkijänsulkia, kesärenkaita, pissapojan täyttöä ja tankkausta. Ei ehdi, pysty eikä kykene.

Välttelen siis autoilua, koska en diggaa ahdistuksesta.


No mitäs sitten, jos kuitenkin tarvitsen autoa?

Bingo. On raivostuttavaa, että autottomien palvelut kehittyvät niin sairaan hitaasti - käytännön vaihtoehtoina on julkiset ja taksi. Mökille pääsy on ainoa selkeä matka, joka ei taitu toistaiseksi julkisilla, mutta eiköhän siihenkin voisi jonkun vuokrasuhteen kehittää. Minulla on myös paljon autoilevia lähisukulaisia, duunikavereita ja ystäviä, joiden kyytiin pääsee ja autoa voi lainata, jos pitää hakea puutarhakaupasta pihalaattoja. Säännöllisiä kuskaajia muistan viinipullolla.

Minulla olisikin paljon rahaa annettavana erilaisille kuskeille ja kyydeille, jos vain joku ne haluaisi. Auton hinnalla nimittäin istuu aika hitokseen taksissa.


92 kommenttia:

  1. Et ole varmastikaan ainoa espoolainen jonka perheessä on vain yksi auto ja takuulla ette ole ainoa espoolainen perhe jossa auto on työnantajan leasing-auto. Luopukaa siitä liisarikiesistä niin sitten kirjoituksesi olisi relevantti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis onko mulla auto, jos miehellä on auto, jota mä en ikinä käytä?

      Poista
    2. On. Oletan sun istuvan sen auton kyydissä matkoja joita perheenne taittaa autolla. Mutta jos et siis ikinä tee ko. autolla yhtään matkaa niin sitten voinet olla jollain tasolla autoton espoolainen.

      Poista
    3. Aikamoisia oletuksia. Olen kuitenkin osallistunut perheen arkeen ihan täysipainoisesti tämän puolitoista vuotta: hakenut kaikki postipakettini itse (ja ruvennut arvostamaan kotiinkuljetusta), vienyt lapset fillarilla synttäreille ja mennyt bussilla heidän kanssaan leffaan. Kylään ja ravintolaan menemme aina taksilla / fillarilla koska silloin kumpikaan ei halua olla kuski. Testin tavoitteena oli myös pitää kirjaa niistä kerroista kun istun ylipäätään auton kyydissä: mikä on pakollista ja mikä ei. Autossa istun mökkireissuilla, minkä tuolla tekstissä tuon ilmi ja toivon niitä autottomien palveluja. Nyt kun soppari on katkolla on selvää että minun / lasten takia sitä ei tarvitse uusia, mikä onkin herättänyt keskustelun kyseisen hankinnan hinta-laatusuhteesta.

      Poista
    4. Älä nyt ymmärrä väärin. On hienoa että kuljet fillarilla ja auton käyttö on vähäistä mutta sillä että perheessä kuitenkin on auto, ei vielä pääse kummajaiseksi espoolaiseksi. Käyttämiäsi sanamuotoja kritisoin, en elämäntyyliäsi. Meni vähän otsikointi sulla tässä nyt vikaan.

      Poista
    5. tai siitten sun luetunymmärtämisessä on vikaa. Jos tsekkaat myös linkit, jossa väitetään että espoolainen ei kertakaikkiaan pärjää ilman autoa, niin ymmärrät mistä tämä teksti kumpusi. En käytä autoa mihinkään arjessani yhtä lailla kun en käytä lentokonetta mihinkään arjessani, mutta pari kertaa vuodessa kyllä.

      Enkä tätä minään elämäntyylikritiikkinä ottanutkaan. Ymmärrän tämän pointtisi samalla tavalla kuin "väärin testatuksi" kuin jos toimittaja tekee henkilökohtaisen kokeen kautta juttua voiko elää toimeenulotuella kuukauden päivät. Oikeasti hänellä on elämiseensä rahaa. Tekeekö se kokemuksen arvottomaksi? Ei tee. Siitä voit toki olla eri mieltä ihan vaapaasti.

      Poista
    6. Kas tässä lukijapalaute sinulle: otsikointisi ja tulokulmasi oli ontuva muuten ihan hyvään aiheeseen. Toki voit itse ihan vapaasti päättää miten palautteen otat vastaan.

      Klikinsäästäjä: " Espoolaisnainen ei käytä ollenkaan autoa" -Perheen autoa ajaa naisen aviopuoliso.

      Poista
    7. Uuh, tuottaja iski. :D Osoite yle.fi tarjoaa puolueetonta uutisointia, sinne siis.

      Poista
  2. Täällä kirjoittaa toinen kummajainen. Järvenpäässä, kehyskunnassa asuva autoton perhe. Täällä tuntuu, että suurimmalla osalla on yksi auto ja parhaimmilla kaksi autoa. Mulla on kyllä ajokortti, koska äitini päätti käyttää vanhempiensa kuoltua, osan perintö rahoista "järkevästi" ja ilmoitti minut ja veljeni autokouluun. Minulle ilmoitettiin, että nyt olet sitten menossa autokouluun, ja milloin se alkaa ja missä. Ilmeisesti äitini ajatteli, että näin innostuisin autoilusta, mutta menestys oli varsin heikko. Kortti on, mutta kiinnostus asiaan pyöreä nolla. Autoilu ei vaan innosta mitenkään.

    Mies meillä, mun onneksi osaa ja on suostuvainen ajamaan. Vuokraamme autoa silloin, kun tarvetta päästä johonkin hankalampaan paikkaan tai tavaraa paljon kuskattavana ja välillä jopa menemme taksilla. Monella tuntuu olevan vaikeuksia hahmottaa, kuinka paljon säästämme kun emme omista autoa ja kammoksuvat sitten auton vuokraamista tai taksilla ajoa.

    Yksi huvittavimmista kommenteista on anopin keskustelu poikansa (siis mieheni kanssa), anoppi aloitti valittelemalla, että kun meillä ei ole autoa, niin meidän perheeltämme jää elämä elämättä, kun kuulemma emme käy missään, kun emme voi autoilla mihinkään. Luuhaamme vain kotona. Tämä keskustelun aloitus oli aikaan, jolloin olimme viilettäneet joka viikonloppu jossakin, milloin pyörällä, milloin junalla ja milloin vuokra-autolla. Oma oli, että milloin oltaisiin vain kotona...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kehyskunnasta! Vielä pahempaa! :D Millaista vuokrauspalvelua olette käyttäneet? Mä odotan niitä kotiovelle ajavia automaatteja, joita ei tarvitse edes noutaa mistään. Mä olisin niin sen Risikon ehdottaman 95 egen liikennepaketin varma ostaja.

      Poista
  3. Kyllä mä näkisin tämän asian niin, että jos miehellä on auto, oli se sitten liisattu tai omistusauto, niin et sä silloin autoton ole. Vaikka et käyttäisikään sitä kaaraa, niin potentiaalinen mahdollisuus kuitenkin on. Ja sillä varmaan kuljette sinne mökille yhdessä, eiks niin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta on outoa, että autottomuuteen ei riitä, että ei käytä autoa. Sama kuin väittäisi että mä olen fillaroitsija koska mieskin on. O_o

      Tämän testin tarkoitus oli nimenomaan kokeilla onnistuuko tämä. Ja kyllä se onnistuu. Mökkeilyhän ei ole a) pakollista ja b) jokapäiväistä ja siihen juuri tarvitsisin sen palvelun, kuten vuokra-auton.

      Poista
    2. Todennäköisesti myös perheenne logistiikka muutenkin pyörii ko. auton avulla: haetaan isompia ostoksia kaupasta, kuskataan lapsia, käydään siellä mökillä. Kun perheessä on auto se autoa ajamaton hyötyy siitä auton olemassaolosta minkä lisäksi teidän perhe tarvitsee sille autolla parkkipaikan ja pysäköintitilat kuten muutkin yksiautoiset perheet. Tässä keskustelusäikeessä on todellisiakin autottomia perheitä.

      Poista
    3. Tykkään sun blogista mutta mäkin olen samaa mieltä pilamin kanssa. Karkkibloggauksessa taisit sanoa että mies hoitaa ruokaostokset ja mitä todennäköisemmin autolla? Miten kävisi jos viikon ruuat haetaan ilman autoa...

      Itse kuljen töihin ja harrastuksiin julkisilla. Päiväkoti ja supermarketti on naapurissa. Voi mennä viikko(ja) etten istu mieheni auton kyytiin, mutta en siltikään pidä itseäni autottomana, vaikka se siis ei papereissa minun olekaan.

      Mutta kokonaan autoton tai ei, on aina hienoa että viitsitään liikkua itse tai käyttää julkisia! Kyllä se hiilijalanjälkeä aina pienentää :)

      Poista
    4. Lisää oletuksia. Ei kaupasta haeta "isompia" ostoksia (viikon ruoat kerralla) koska sinne pääsee joka päivä - vai mitä tarkoitit? Kodinkoneet tms tulee tietenkin kuljetuksella. Halusin nimenomaan testata, mikä auton käyttö on pakollista - miksi valehtelisin? Lopputulemaksi jäi ne mökkireissut, jotka voisi hoitaa vuokra-autollakin, ja nyt se auton tarpeellisuuskeskustelu onkin aivan uudella elvelillä.

      En ymmärrä sitäkään miten pysäköintipaikka tähän liittyy? Taloyhtiössämme on kaikille autopaikka, oli autoa tai ei.

      Poista
    5. Meillä on siis kauppa tuossa 300 metrin päässä. Sinne ei tarvitse mennä autolla, vaikka sellainen olisi.

      Poista
    6. Olenko mä autoton, kun miehellä on firman auto, johon mulla ei ole ajo-oikeutta, kun se on rekisteröity kuorma-autoksi (mulla vain b-kortti) Omasta mielestäni olen, koska en voi ajaa sillä, vaikka osaisinkin. Kyllä, kuljemme sillä mm. mökille ja minun vanhempieni luokse, mutta jos itse tarvitsen autoa, niin joudun joko a) lainaamaan tai b) vuokramaan sen. Tällöin omasta mielestäni olen autoton, ainakin toistaiseksi, kun pyörälläkin pääsee...

      Elli

      Poista
    7. No toki olet. Musta se määritelmä menee arjen kautta: jos et käytä autoa, olet autoton. Loma (mikä mökkireissukin on) ei ole pakollinen, jokapäiväinen matka ja sen voi hoitaa myös vuokra-autolla.

      Poista
    8. Tässä ei nyt varmastikaan ollut kyse siitä kuka käy kaupassa ja millä kulkupelillä :) Vaan kyse on varmastikin siitä mieltääkö joku autottomaksi henkilön jonka taloudesta kuitenkin auto löytyy ja joka on tarvittaessa käytössä. Ja jolla kuskataan mahdollisesti joskus lapsia, joskus aikuisia ja joskus koko perhettä (ja siis säännöllisemmin kuin kerran vuodessa lomamatkalle).

      Mutta niin tai näin, autottomuuden määritelmä ei varmastikaan ollut tämän kirjoituksen ydinsanoma :)

      Poista
    9. No ei ollut. :D Mun linjaus perustuu siihen arjen valintaan olla autoton. Ja se on jopa suurempi silloin jos ei koskaan käytä pihalla nököttävää autoa ja menee sen sijaan bussilla.

      Poista
  4. Waude! Hyvin kyllä vedät! Mää otin heti auton käyttöön, kun lasten päiväkotimatka piteni 500metristä 3kilsaan. Kaupungin (Turun) läpi oli minusta järjetöntä pyöräillä. En edes ajatellut muuta vaihtoehtoa. Näköjään muitakin konsteja olis ollut. Oon vähän kateellinen jopa sun sinnikkyydestä! Laura

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oikeasti ole edes kovin sinnikäs, vaan laiska ja mukvauudenhaluinen. :D Kun otti haasteena että en kertakaikkiaan aja mihinkään, niitä ratkaisuja alkoi löytyä. Tuo sähköpyörä on kyllä yksi mahdollistaja, koska kersa menee pakkarilla. Nyt se kyllä jo pyöräilee päiväkotimatkan itsekin.

      Poista
    2. �� peukku kyllä "muka-ei-niin-sinnikkäälle".. Mää joudun tosiaan vähän pohtimaan tätä omaa käytäntöä täällä tämän tosiasian tajuamisen jälkeen ;) Samainen Laura

      Poista
    3. Kolme kilsaa on kyllä jo ihan matka ja sen sujuvuus on tosi kaupunkikohtaista. Onko toi päiväkoti ainoa autotarve? Jos on niin sitten kyllä taksi tulee halvemmaksi. :D

      Poista
  5. Meidänkin perhe on autoton Espoossa - ollut jo kymmenen vuotta :) Oikeastaan vasta nyt ehkä vähän mietityttää autoton tulevaisuus, kun lapset alkavat olla sen ikäisiä, että harrastavat jotain. Pienempi kulkee toistaiseksi peräpyörän kyydissä eskariin ja tenavajumppaan, isomman harrastus on tällä hetkellä onneksi lähikoululla. :) Silloin kun autoa kipeästi tarvitsee, sen saa vuokrattua - tai voi ottaa sen taksin. Useamman vuoden ajan olimme myös tyytyväisiä City Car Clubin käyttäjiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo harrastusten sijoittuminen on haasteellista. Meillä on onneksi kaikki kävelymatkan päässä, ainoastaan yleisurheilu on sellainen, joka on kolmen kilsan päässä. Tässä suurin ahaa-elämys olivat kimppakyydit muiden vanhempien kanssa ja että suht viereen menee bussi.

      Mistä vuokraatte autoa?

      Poista
    2. EcoRent vuokraa sähköautoja (Nissan Leaf) silloin kun tarvitaan joitain tunteja, Tapiolassa on ainakin meitä lähin auton noutopiste. Kesäloman ajaksi otettiin ihan Hertziltä kuukaudeksi auto alle ja satunnaiset mummola- ym. keikat on välillä hoidettu Hertzin kautta myös :)

      Poista
    3. Kimppakyydit ilman autoa? Eikös se ole ennemminkin siipeilyä kuin kimppakyyti? Vai miten te osallistutte tähän kyyditykseen? Oma vuoro taksilla?

      Poista
    4. No taksilla taksilla, kun ei muitakaan palveluita ole tarjolla. KutsuPlus, joka toivottavasti aloittaa kaupallisena palveluna, oli muuten tosi käytetty lasten harrastusmatkoissa.

      Poista
    5. Ei taida jengi sisäistää, että sitä taksia oikeasti käytetään tässä kuviossa! ;D

      Poista
    6. Ihme nillitystä että on siipeilyä jos autottomat kulkee kyydillä. Oma lapsi on partiossa ja käytännössä kahden perheen autoilla hoituu kaikki metsäkyydit. Toinen on meidän, enkä todellakaan tunne että meidän autossa joku siipeilisi, jos olen sen oman lapsen joka tapauksessa viemässä niin kyllä niille kolmelle tyhjälle paikalle mahtuu!

      Poista
    7. Tämä on varmaan yksi syy miksi kimppakyydit eivät kiinnostele kun ei haluta olla siipeilijöitä. Voisihan siitä maksaa korvauksenkin jos mahdollisuutta vuorotteluun ei ole.

      Poista
  6. Meillä on ihan sama tilanne: Emme tarvitse autoa normaalissa arjessa koska työpaikat, päivähoito ja ruokakauppa todella sijaitsevat lähes neliökilometrin alueella. Ja en ees halua ajatella sitä stressiä auton omistamisesta kun pyöränkin huollattaminen vituttaa. En myöskään vain vihaa autolla ajamista vaan lisäksi pelkään sitä. Bonarina miehelläni ei ole edes korttia, joten sekään ei meitä pelasta. Joku henkilökohtainen ruokakassikuski/maalle kuljettaja ois siis todellakin palvelu, josta olisin valmis maksamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en saa aikaiseksi hakea edes postipaketteja joten miten saisin renkaat vaihdettua. :D

      Kai se on niin että palveluita ei ole, koska meitä on vielä liian vähän ja meitä on liian vähän, koska ei ole palveluita. Ehkä tämä nyt jossain vaiheessa kuitenkin muuttuu.

      Poista
    2. Tuohon ruokakassikuskiin on ratkaisu ainakin täällä pk-seudulla: ruokaa voi tilata nettikaupoista suoraan kotiin. Toimii kuin junan vessa. Vaikka meillä auto onkin niin silti mieluummin hoidan joskus isommat ostokset netin kautta kuin lähden parin tunnin Prismakeikalle...

      Poista
    3. Joo tota ruokakassipalvelua ootan kuin kuuta nousevaa tänne Tampereelle!

      T. Ed. Ano

      Poista
    4. Totta. Käytämme Kauppahalli24:ä silloin tällöin (juhlat kuten joulu jolloin tarvitsee paljon erikoisjuttuja) mutta tuo lähikauppa hoitaa arjen.

      Eikö Tampereella tosiaan toimi mikään kotiin toimitettava ruoka-/kassipalvelu vielä?

      Poista
  7. Me ollaan sellainen normi-Hkiläisperhe jossa on nolla autoa. Vanhemmat kulkee fillarilla 10kk vuodesta, loput bussilla ja sporalla, lapsi 4v. kulkee fillarilla 10kk vuodesta (joko ajaa itse tai sit on kyydissä). Meille autosta olisi vaan haittaa (parkkipaikat, hah, 35 asunnon taloyhtiössä on 7 pihapaikkaa ja kadunvarsipysäköinti ei oo helppoa myöskään). Osin ideologinen valinta, mutta toisaalta kunnei oo korttia mulla niin ei oo helppo marssia autokauppaan ;) Ne noin 5 kertaa vuodessa kun autoa tarvitaan (ts. helpottaa elämää tavarankuljettamismielessä tai sit vaikean määränpään vuoksi) käytetään joko taksia tai vuokra-autoa (jota mies ajaa). Mutta Hkissä onneksi pärjää (ainakin sopivassa paikassa asuen) niin ettei autoa edes kaipaa...

    Espoolaiselle autottomalle nostan peukut! (Itsellä takana 7 autotonta Espoo-vuotta ja Hkissä on niin paljon helpompaa kumminkin).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parkkipaikat ovat täällä Espoossa kaupunginvaltuuston kuumin peruna! :D

      Yhdyn kyllä tuohon helppousväitteeseen. Jopa fillarointi on Helsingin puolella miellyttävämpää! Ja Paciuksenkadun alikulkusilta leikkasin viisi minuuttia matkasta pois. Ah.

      Poista
    2. Minusta taas fillarointi on ihanampaa Espoon puolella :D Leveitä baanoja ja yli-ja alikulkuja on paljon ja valoja harvassa. Poljin jo 15-kesäisenä Vallilasta Espooseen asti kruisailemaan, mm. Turuntien peltomaisemiin.

      Poista
    3. Myönnän että en ole Turuntien varrella koskaan fillaroinut, pitää varmaan mennä katsomaan. Mutta kyllä noin kaupunkisuunnittelun näkökulmasta Helsinki on edelläkvijä pyöräilyasioissa. :) Teillä on tasoitettu kanttikivetkin!

      Poista
  8. Autoton perhe täälläkin. Käytämme city car clubia päivän/muutaman tunnin matkoihin tarvittaessa (muksujen harrastukset), autovuokraamoa pidemmille reissuille 0-2x vuodessa) ja taksia nopeisiin liikkeisiin. Erona se, että rakastan autolla ajoa, sen tuomaa spontaanisuutta ja vapautta. Mutta arkeemme se on kyllä turha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. CCC saa ääniä. Laajentaakohan nää metroasemille kun se alkaa kulkea. Koska sittenhän tässä olisi oikeasti mahdollisuuksia.

      Poista
  9. Voisin ehkä joskus harkita autottomuutta, mutta mä rakastan autoilua/autolla ajamista. Rentouttavampaa asiaa ei olekaan kuin saada yksin ajella ja kuunnella musiikkia. Mä jopa pyöräilen / kävelen töihin mut ei, autosta en luovu �� Mutta totta on, että auton kiinteillä kuluilla ja kivoilla yllärikuluilla silloin tällöin ajelisi taksilla ehkä Suomen päästä päähän...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakkohan siitä ajamisesta on jonkun tykätä kun se on niin suosittua. ;) MUt minne sä sit ajelet jos et töihin?

      Poista
  10. Mä olen monta kertaa miettinyt, että miksei kukaan ole kehittänyt vastaavaa kuin Airbnb, mutta autoille. On paljon autoilijoita, jotka ei käytä autoa joka päivä ja on paljon autottomia, jotka tarvisivat autoa silloin tällöin. Puhumattakaan pitkistä lomista, jolloin monilla seisoo autot viikkokausia käyttämättä. Yksi vaihtopiste voisi olla lentokentällä. Niin daijua maksaa lentokentän parkista itsensä kipeäksi, kun joku tarvitseva voisi maksaa korvausta lainasta.
    Jos joku nappaa ideaan kiinni, niin mä olen messissä perustamassa uutta bisnestä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esim Saksasta tuollainen yksityishenkilöiden autonjakopalvelu löytyykin - https://www.carunity.com/de (valitettavasti vain saksaa osaaville). Että siitä vaan ideaa kopioimaan tai jatkokehittelemään :)

      Poista
    2. Olen odottanut tätä myös! Toi lentokenttälainaus on nerokas idea!

      Tukholmassa näyttäisi olevan car2go. Nämä ovat Suomessa ihan pian!

      Poista
    3. Tällainen löytyy jo Suomestakin: https://www.shareitbloxcar.fi/
      En ole vielä testannut mutta vaikuttaa hyvältä!

      Poista
  11. Me palattiin just Kanadasta, autoilun luvatusta maasta, jossa kaverit huokaili miten erilaista meidän elämä on. Koska asutaan keskustassa kerrostalokämpässä. Koska meillä ei ole autoa. Koska ei haluta autoa. Koska oikeesti päästään pyörällä/julkisilla sinne minne pitää. Asutaan siis Jyväskylässä. Autottomuus on ihanaa. Joskus todennäköisesti hankitaan auto, koska halutaan asua vähän enemmän "maalla", mutta en kyllä kestä jos joskus olisi pakko hankkia kaksi autoa. Mikä painajainen.

    Kaipaan myös järkeviä autonvuokrauspalveluita. Tai jakopalveluita. Joskus kun autoa tarvii hetkeksi eikä silloin kiinnosta maksaa 150 e autovuokraa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapsuuden perheessäni oli aina kaksi autoa, koska asuimme keskellä metsää. Autot eivät olleet viimeistä huutoa ja säännöllisesti rikki. Ehkä tämä on joku tiedostamaton trauma.

      Poista
  12. Hmm, mä taas rakastan autoilua, vaikkei itsellä korttia olekaan. Pyöräilystä en ole koskaan tykännyt. En hallitse mitään liikkuvaa menopeliä, sen enempää pyörää kuin autoakaan.. ;) Käytän julkisia ja kävelen. Julkisistakaan en tykkää, vaan mennään aina autolla perheen kesken, vain yksin on pakko käyttää julkisia. Näin meitä on moneksi, elkee tuomitko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiettykäään tuomitse. Kävely onkin muuten ihan aliarvostettua.

      Poista
  13. Asutaan autottomina Hollannissa ja käytetään satunnaisiin autotarpeisiin Green Wheels-autoja. Niitä on ripoteltu parkkiin pitkin kaupunkia, meillä löytyy 2kpl 500m säteellä kotoa. Netissä vain varaus kun tarvetta autolle ja kävelet auton luo ja otat käyttöön. Maksat ajotuista kilometreistä ja palautat samaan parkkipaikkaan. Toimii tosi hyvin. Toivottavasti jotain tälläistä tulee Suomeenkin. Mutta autoja pitää olla tarpeeksi tihesti, jotta on järkevää, koska idea on että auton haku on helppoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just tällaista täällä kaivataan! Auton haun pitää tosiaan olla aika helppoa ja spontaania.

      Poista
    2. https://citycarclub.fi/ ??

      Oli noita joku muukin, mutta en nyt muista nimeä..

      Poista
    3. Kantahelsingissä asuvien kannattaa tutustua https://www.gonow.fi/

      Poista
  14. Hei
    Itse huomaan käyttäväni autoa paljon, vaikka ehdottomasti pidän sitä ilmastonvastaisentekona etc. Kolmen lapsen vanhempana en vaan koe, että esim. sellainen urheilu, jossa on treenit ja pelit ympäri Espoota, olisi lapsille mahdollista ilman autoa. Tottakai lapset menevät pyörällä silloin kun välimatka on muutamissa kilometreissä ja bussilla silloin kun se on mahdollista (huom Espoon sisäinen bussiliikenne on todella surkea) sekä kimppakyydeillä mahdollisimman paljon.

    Olen kyllä viime aikoina tuskaillut Espoon kaupungin kiristyviä parkkimahdollisuuksia. Esim. me kuljemme bussilla töihin Helsinkiin, mutta tarvitsemme autoa matkalla kodista päiväkotiin. Pysäköiminen päiväkodille taas on tehty melko mahdottomaksi, kaikki paikat vain 4h. MIKSI?? Espoossa olisi tilaa kadunvarsilla.

    Jos haluamme ehtiä tehdä työtä ja silti hakea lapsi 8,5 hoitopäivän jälkeen ja osallistua lastemme elämään, on auto meille välttämätön. Toki vain 1 auto. Jos olisi varaa ja jos en pitäisi autoa epäekologisena, olisi meillä niitä 2.

    Jotta arki toimisi, käymme kerran viikossa isoilla ruokaostoksilla. Suuressa osassa Espoota ruokakauppa ei ole alle kilometrin päässä. Meiltä esim on 2 km ja emme asu missään taka-Espoossa vaan isossa lähiössä.

    Tietyillä uusilla asuinalueilla on niin vähän parkkipaikkoja, että esim kyläily Helsingin ydinkeskustassa on autolla helpompaa (vaikka sinne menee bussitkin hyvin Espoosta) kuin kyläily Espossa autolla (matinkylä, suurpelto - ei mitään vieraspaikkoja).
    Olen sitä mieltä kyllä, että autoilijan tulee maksaa päästöistään ja ajaa mahd vähän, mutta silti kannatan parkkipaikkoja. Esim. emme mene bussilla Helsinkiin asti, mutta tarvitsemme mahdollisuuden parkkeerata Espooss päivittäin.

    VastaaPoista
  15. Mä en jaksa ymmärtää sitä että auton tarvitsee ruokaostoksille jos matkaa kauppaan on 2km. En siis ihan oikeasti. Meillä (kaksi aikuista ja yksi lapsi) käydään ruokaostoksilla 2,5km päässä (tai 5km päässä) olevassa kaupassa niin, että mennään joko bussilla, pyörällä tai kävellen ja raahataan ruuat kotiin (kaksi aikuista, joilla on kunnon reput ja sitten vielä parit kassit päälle kyllä saa viikon safkat tuotua helposti). No ei oo ehkä niin helppoa kun autolla ovelta ovelle, mutta ei se nyt (anteeksi vaan) mahdotonta ole. Toki me voidaan valita, että käytetään mitä tahansa niistä kuudesta alle 1km säteellä kodista olevasta kaupasta jossei huvita mennä kauemmaksi (halvemman hinnan perässä). Mutta joka tapauksessa meillä ostokset tehdään 90% noista kauemmista kaupoista tahtia yksi kauppareissu per viikko (ja usein niin että yksi aikuinen hoitaa, eli ei välttämättä tartte kahta aikuista).

    Tokihan se joskus pännii. Eräässäkin marraskuisessa loskassa 15kg ostoksia kotiin kantaessani aattelen ilolla että eipä tartte kuntosalille mennä ja kannoin sit ostokset piruuttani vielä portaita 6. krs hissin käytön sijasta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, kyllähän siinä saa kättä vaihtaa, mä olen myös mestari sijoittelemaan ostoksia reppuun, ohjaustangolle ja lastenistuimeen. :) Mutta tosiaan pitäisi enemmän itsekin käyttää noita ruokakassipalveluja.

      Poista
    2. Ei ole mahdotonta... mutta nämähän on valintoja, kuinka paljon vaivaa haluaa nähdä ja minkä kokee kussakin tapauksessa järkeväksi. Täytyy sanoa, että minä olen tässä asiassa sen verran itsekäs, että päätin jo parikymmentä vuotta sitten etten niska limassa raahaa kauppakasseja kaupasta metriäkään jos auton käyttöön mahdollisuus on.

      Niin ja kaupasta kannettavan ruuan määrä on kyllä hiukan eri jos on 2 aikuista ja yksi (pieni?) lapsï jos vertaa huusholliin jossa on 2 aikuista + 20,16 ja 3 vuotiaat urheilevat lapset. Osan ruuista toki vois tilata kotiin, mutta hinnakkaaksi tämäkin taitaa tulla...

      Meillä on yksi käyttöauto (minun nimissäni), mutta käyn sillä lähinnä kaupassa ja kuskaan lapsia harrastuksiin, koska ne loppuvat sen verran myöhään. Musta on nimittäin kohtuutonta laittaa lapsi/nuori tulemaan kasin tai ysin aikaan julkisilla kotiin, kun parhaimmillaan on lähtenyt aamulla kouluun ja sieltä suoraan treeneihin. Mies käyttää autoa työmatkoihin, koska on töissä paikassa johon ei julkisia mene. Itse kuljen fillarilla ja julkisilla työ ja muut matkat. Myös lapset käyttää pääosin julkisia koulu ja muihin matkoihin.

      Meillä on kyllä tavallaan kimppa-auto, koska vanhin tytär käyttää autoa omiin iltamenoihinsa eli meitä on kolme aikuista käyttämässä tätä käyttöautoamme.

      Poista
    3. Noh, jos lapset ovat 20 ja 16 vuotta, niin pystyvät varmasti osallistumaan ruuan kotiin raahaamiseen ?!? Tätä olen ihmetellyt monen muunkin teini-ikäisen vanhempien puheiden osalta, siis että teinit tuntuvat olevan täysin vapautettuja kodin ylläpitoon osallistumisesta...

      Tartuin lähinnä sanaan "mahdotonta", parempi sanavalinta kohdallasi olisi ehkä en halua tai en viitsi. Se taas on valinta ihan siinä kuin meillä on valinta olla ostamatta autoa ja käydä kaupassa fillarilla ja julkisilla. Halusin tuoda esiin, että tässä kohtaa ei voi oikeasti sanoa "on mahdotonta hoitaa ruokaostokset ilman autoa kun kauppaan on 2km), koska se ei selvästikään pidä paikkansa.

      Meillä on myös valittu että lapsen harrastukset ovat alle 1km matkan päässä kotoa, ihan vaan siksi ettei tarvitse käyttää elämäänsä kuskailuihin (ja kyseessä on tietysti sen verran pieni lapsi että hänet harrastuksiin viedään, tosin en näe että harrastukset välttämättä ovat ongelma isommankaan kanssa, asuinpaikka kun on valittu sopivasti niin että esim. 3km säteellä kotoa löytyy harrastusmahdollisuuksia lähes lajiin kuin lajiin tai mihin tahansa kulttuurin alaan). Elämä on täynnä valintoja, meidän valinta on satsata asumisen laatuun ja siihen että sijainti mahdollistaa meillä mahdollisimman mukavan arjen ilman autossa ruuhkassa istumisia, monen muun valinta on sitten toinen.

      Poista
    4. Epäilen että harva erikseen tarkoituksella valitsee paikkaa jossa päätyy hovikuskiksi joka arki-ilta.

      Voi olla että omat tai perheenjäsenten harrastukset ovat sellaisia ettei kaupunki- tai lähiöasuminen vaan oikein sovi niiden kanssa yhteen, lasten harrastukset hajaantuvat pitkin pitäjää homman edetessä tai kiinnostukset muuttuvat. Lisäksi kaikilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia 'satsata asumisen laatuun' siinä vaiheessa kun toinen on pienten lasten kanssa kotona. Jos rahasta on tiukkaa niin se ilmaisten luontoelämysten äärellä oleva edullinen rivarinpätkä periferiassa alkaa kummasti näyttää hyvältä vaihtoehdolta ja sieltä ei sitten välttämättä enään edes osaa haluta pois vaikka jossain vaiheessa olisi varaakin.

      Ja asuinpaikasta riippumatta joillain saattaa tulla ihan terveys vastaan, työkaveriltani hajosi selkä jonka jälkeen säännöllinen työmatkapyöräily ympäri vuoden ei enään ollut mahdollista, ja kun se auto on siinä pihassa niin tuleehan sitä käytettyä.

      Leelalle vielä, jos teinit urheilevat vakavissaan niin heillä tuppaa olemaan se vapaa-aika kortilla muutenkin. Ei mielestäni ole silloin kohtuullista alkaa laskemaan sen varaan että koulun ja harjoitusten lisäksi pitäisi vielä ruveta raahaamaan ruokaa kaupasta käsipelillä koska autottomuus nyt olisi niin paljon parempi vaihtoehto. Omassa kodissani sain lukioikäisenä olla melko vähillä kotitöillä koska vanhempani halusivat minun keskittyvän mielummin opintoihini, olen melko varma että urheilua arvostavissa perheissä vastaava selitys voi olla jotain harrastuksiin liittyvää.

      Poista
    5. Juuri näin. Leela...palataan asiaan kymmenen vuoden päästä kun sinulla on hiukan enemmän kokemusta teinien harrastuksista...varsinkin jos tavoitteelliseti urheillaan tai harrastetaan ja sen ruuan raahaamisen isommalle pesueelle. Minä olen valinnut helpomman ruuan kuskauksen ja lasten kuljettamisen ja sinä vaikea ruuan kuskaamisem. Kukin tyylillään...

      Tilanteet on niin moninaisia, että mitään yksiselitteistä totuutta on kenenkään vaikea kertoa.

      Poista
    6. Toki tilanteita on erilaisia ja auto helpottaa arkea, jos erilaista roudaamista haluaa tehdä ja palveluiden käyttö tuntuu oudolta. Valinta- ja tottumiskysymyksiä, joita ei ole tarpeen yleensä haastaa.

      Komppaan Leelaa siinä, että mä en missään tapauksessa suostuisi sellaiseen harrastukseen joka edellyttää jokailtaista kuskaamista. Ei mulla olisi siihen edes aikaa vaikka halua löytyisikin.

      Poista
    7. Pakko vielä palata aiheeseen sen verran että yleensä se jokailtainen kuskausrumba on jotain johon ajaudutaan vähitellen (jos nyt ei satuta olemaan niitä tavoitteellisia urheilijoita). Useampilapsisessa perheessä voi harrastusten alkaessa olla näppärästi niin että harjoituksia on vaan kahtena päivänä, mutta lopulta harkkapäivien/-paikkojen vaihtumisien ja kertojen lisääntymisen myötä ollaan tilanteessa jossa menoa alkaa olla joka ilta. Eikä ainakaan joukkuelajeista niin kauhean mielellään lähde ryhmääkään vaihtamaan, tai ilmoittamaan lapselle että rakas harrastus muuten loppuu nyt koska vanhemmat ei viitsi. Tietenkin työkuormaa voi helpottaa niin että lapset kulkevat vaikka toiseen suuntaan itse tai kimppajärjestelyillä, mutta kyllä sekin sitä vaivaa ja organisointia vaatii. Onneksi se 'pahin' harrastuskyytirumbaa ei yleensä kestä kovin montaa vuotta ennen kuin isommat lapset selviävät jo itsekin.

      Poista
    8. Tuo on totta, että jokailtainen kuskausrumba on varmasti jotain mitä ei kukaan (tai harva) tavoittelee, vaan siihen ajaudutaan. Itse koitan sitä mahdollisuutta vaan proaktiivisesti elinoida sillä, että asumme missä asumme (ts. ne harrastusmahdollisuudet on tässä vieressä). Nyt kun lapsi on pieni, voin tietysti vaikuttaa eri tavalla kuin isompien lasten kanssa.

      Sitten taas että vaatiako teineiltä/lukioikäisiltä mitään. Minun mielestäni kannattaa vaatia aktiivista osallistumista kodin hoitoon, mutta voi tämän toisinkin valita (eikä se siis ole välttämättä huono valinta). Minä näen sen niin, että se on lapselle sijoitus tulevaan, siis siinä mielessä että kun muuttaa pois kotoa ei ole sormi suussa kodin ja talouden hoidon osalta. Oma mielipiteeni pohjautuu siihen, että lapsuuskodissani ei meitä lapsia passattu (vanhemmat vuorotöissä, joten monesti oli ihan itse hoidettava ruoka pöytään) ja hyvin selvittiin (myös ne lukiovuodet kun käytiin koulussa bussilla 25km päässä kotoa). Minun vanhempani todellakin kannustivat koulunkäyntiin, mutta ei se silti tarkoittanut että kotona sai olla "vapaamatkustajana" (ja tämän kasvatusprosessin tuloksena sisarukseni ovat maisterintutkinnon suorittaneita ja itselläni on tohtorin tutkinto, eli hyvä eväät elämään saatiin). Ymmärrän kyllä toki sen näkökannan, että haluaa tasoittaa lapsen taakkaa, eritoten jos harrastukset vievät paljon aikaa, mutta edelleen se ei ole ainut tie hyvää lopputulokseen.

      Rahasta taas, ei tietenkään kaikilla ole mahdollisuutta satsata asumiseen ja sijaintiin. Minulla on onnellinen tilanne, että olen siihen voinut satsata, mutta toisaalta yksi osa siitä satsauksesta on, että ne rahat mitä auton ylläpitoon ja käyttöön menisivät on käytetty asumiseen (ja bussilippuun). Tottakai olisimme voineet valita enemmän neliöitä, oman pihan ja ne 1-2 autoa samalla rahalla, mutta meidän preferenssimme olivat toiset. Siitä hyvästä voin sen viikottaisen ostoskassini raahata (ja kuten sanottua, ei välttämättä tarvitse maksaa salikortista, kun arkiliikkumisesta ja niiden ostoskassien raahaamisesta saa rutkasti monipuolista arkiliikuntaa).

      Poista
    9. Hmm... itsekseen julkisilla kulkeminen ja ruuan kantaminen on siis tämän mukaan ainoa kotityö jota nuoret voivat tehdä... missään vaiheessa kun en mielestäni sanonut, että nuoret eivät kotitöitä meillä tee. Nimittäin tekevät kyllä kotitöitä jokainen, mutta nuo juuri mielestäni autoa vaativat tehtävät on heiltä jätetty pois.

      Haku-ja kuljetuspalvelu nuorille toimii vain koska mielestäni ei ole järkevää ja turvallista pk-seudulla (keskustassa, Leppävaarassa jne) tuon ikäisten kulkea julkisilla kasin-ysin aikaan tai myöhemmin illalla.

      Poista
    10. My bad, olen pahoillani virhetulkinnasta. Edelleen toki olen eri mieltä siitä, että kaupassakäynti on autoa vaativa tehtävä, edes 16- tai 20-vuotiaalta (ja kyllä aion sitä vaatia omaltani kun hän on teini-iässä).

      Nuorison kulkemisesta keskustassa tai Espoossa julkisilla ei ole muuta kokemusta kuin että itse 20-vuotiaana kyllä sujuvasti kuljin sekä bussilla että fillarilla Espossa yötä myöten (autoilevat vanhemmat kun asuivat 700km päässä), mutta siitä on toki enemmän kuin 15 vuotta, joten se ei ehkä ole relevanttia enää.

      Poista
  16. Kirjoitit jälleen kerran sen mitä itse en osaisi! :D

    Minullakin on kortti, mutta motoriikka ja itsetunto ei vaan riitä ajamiseen, ja pelkään jopa listiväni jonkun. Inhoan ajamista (ja röyhkeitä kanssa-autoilijoita) enkä suostu rattiin, vaikka puolison auto tönöttää pihassa, sillä - tadaa - pärjään ilmankin!

    Olen myös opettanut lapset pyöräilemään ja kulkemaan julkisilla. Kehittävämpää ja terveellisempää se heillekin on, vaikka joskus voi matka hiukan kestää. 10 kilsan työmatka taittuu pyörällä ja julkisilla, ja kauppaan pääsee vaikka päivittäin ihan siinä kotimatkalla.

    Mökkireissujen lisäksi "tarvitsen" autoa lähinnä Ikea-reissuihin. Eilen tosin hain rautakaupasta 3 litraa maalia ihan vaan fillarilla 8)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin! Ihan paras motivaattori autottomuuteen on se että inhoaa ajamista: aina löytyy keino välttää kuskin penkki! :D

      Poista
  17. Me ollaan täysin autoton kolmelapsinen espoolaisperhe, ja pärjätään kyllä autottomana, vaikka sitä tosiaan aina päivitellään. Joskus harmittaa että esim. lasten harrastukset valitaan kulkuyhteyksien mukaan yms., mutta autoilu olisi itselleni todella stressaava paikka, kun puolisollakaan ei ole ajokorttia. Elämä on helpottunut hurjasti kun keksin kauppakassipalvelun, ja meidän lapsia aina kehutaan kun ne jaksaa kävellä nurisematta vaikkapa päiväkodin kirjastoreissut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi päivittely on aina yhtä hauskaa, varsinkin kun se ei itsestä tunnu yhtään kummalliselta vaan ihan normaalilta. :) Mut hyvä pointti: kersojen kävelykuntoa on muuten kehuttu aina päiväkodissa!

      Poista
    2. On ne vannoutuneiden kuskaajien lapset ihan kokemus näin äidillekin. Oli tarhakaveri yökylässä ja päätettiin sitten lauantaipäiväksi lähteä metsäretkelle, eväät reppuun ja metsään...kompastelemaan jokaiseen juureen. Lisäksi matkanteko oli muutenkin to-del-la paljon hitaampaa kuin omalla porukalla, pidettiin sitten suunniteltujen kahden paussin sijasta kolme ja muutenkin mentiin sen hitaimman tahdissa. Oli ihan hyvä reissu ja molemmat lapset viihtyi, mutta itse yllätyin ihan siitä pelkän kävelyn hankaluudesta kun lapsi oli tasaisella alustalla kuitenkin ihan normiketterä...

      Meilläkin on auto aktiivisessa käytössä, mutta etenkin pienemmän lapsen kanssa tuli silloin kuljettua paljon julkisilla ja omin voimin koska siinä tuli arkihommien lomassa sitten väsytettyä tenava ja illat meni huomattavasti mukavammin. Win-win.

      Poista
  18. Loistavaa! Perheestämme löytyy yksi auto, miehen auto. Tarvittaessa huristelen yksin ja lasten kanssa välillä taksilla, kun ei viitsi, jaksa tai pysty menemään kävelemällä, julkisilla tai pyörällä.
    Ihmettelen sitä, kuinka usein joudun selittämään miten huomattavasti halvempaa on silloin tällöin käyttää taksia, kuin että taloudessa olisi toinen auto.
    Toisen auton kuukausikulut olisivat minimissään noin 250e luokkaa, aika monta taksi reissua!
    t:jahnukaistenäiti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä veikkaan että omistusauto on niin normi että harva on tehnyt sitä matikkaa. Mäkin tajusin vasta kun frendi näytti laskelmansa, jonka perusteella luopuivat omistusautosta.

      Poista
    2. Mut fakta on että sekin säästetty raha katoaa jonnekin kuin tuhka tuuleen. Eli en usko että jää säästötilille muhimaan. ;-) Enkä ota tällä kantaa puolesta enkä vastaan, vaan aina kun puhutaan että jos et vaikka polta niin säästät näin ja näin paljon, mutta mä oon sitä mieltä että etkä säästä. Ne rahat ei jää säästöön vaan kuluu johonkin kuitenkin. Ja onko se jokin sitten jotenkin parempaa, palkitsevampaa, hyödyllisempää, who knows.

      Poista
    3. Juu, tuskin rahaa säästöön jää, mutta toisaalta ei sitä kannata käyttää siihenkään että seisottaa autoa pihalla ruostumassa kun ei oikeasti tarvitse. :)

      Poista
  19. Minä myös ahdistun ajamisesta (sekä ihmisistä jotka eivät tajua miksi joku ei siitä pidä). Muutettiin juuri landelta kaupunkiin jossa kaikki on lähellä (kauimpana on esikoisen päiväkoti jonne 900m) ja kuinka juhlinkaan kun pääsen autosta eroon! Ennen autoon menneillä 300e/kk (ja meillä oli vielä uusi auto jossa ei just niitä ylläriremppoja ehtinyt edes olla) sais kyllä aika paljon autoja vuokrailla! On tullut jonkun verran ihmettelyjä siitä miksi halutaan auto myydä eikä kaikki ole tajunneet edes selityksienkään jälkeen koska _eihän ilman autoa voi elää_. Voihan, paremmin kuin sen kanssa. :D Tsemppiä syksyn pimeneviin ajeluihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja tuosta syystä en ole kauhean kiinnostunut edes vuokra-autosta, koska varmaan joku merkki jota en osaa ajaa. O_o Toivon lyhyttä taksi-bussitalvea. ;)

      Poista
  20. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  21. Tiedätkö ekorentin? http://ekorent.fi/fi Tää saattais olla sun juttu. Me ollaan satunnaisesti käytetty kun oli vaihe ettei ollut omaa autoa, ja ihan hyvin toimi. Ainoa ärsytys on noin "ihanan" isot mainostarrat kyljissä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tuolla yllä jo suositeltiin ja tsekkasin, noillahan on just niitä bussikorttialennuksiakin. Ihan sikahyviä vinkkejä tullut tähän postaukseen, jee!

      Poista
  22. Musta on oikeesti tosi hienoa ja mahtavaa, että pystyy elämään ilman omaa autoa!

    (Täällä meillä se ei vaan onnistu. Mun ja miehen työpaikoille matkaa n 42km eri suuntiin, isoon markettiin 38km, meidän lähikylälle palveluiden ääreen 16km, lasten harrastukset 8km päässä...yms. Lienee sanomatta selvää, että täällä ei todellakaan kulje julkiset, joten kaksi autoa on välttämättömyys.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näinpä, mutta tuntuu olevan vaikea uskoa. On tietty ihan selvää että noin pitkät välimatkat eivät ole hoidettavissa muilla keinoin.

      Poista
  23. En jaksanut kahlata kaikkia kommentteja läpi, mutta eikö teillä tosiaan ole sukulaisia/kavereita, jotka asuvat sen verran kaukana, että sinne mentävä autolla? Ettekö tee kesällä muita matkoja autolla kuin mökille? Itsekin olen Espoolainen, ajokortti on, mutta ei ajotaitoa ja miehen auton varassa ollaan. En välttämättä edes istu hänen autossa kuin joka toinen viikko, mutta en silti pidä itseäni autottomana. Mies kuitenkin tuo isommat ruokaostokset autolla, kuskaa lapsen aamulla päiväkotiin, sukulaismatkat, muumimaailmareissut jne hoituu autolla.
    Toinen asia, että missä se mahtava kirjoitus oli siitä, kuinka hankalaa aikuisena on sopia yhteistä treffiaikaa. Olisin halunnut lukea sen ajan kanssa ja kommentit myös, kun silloin oli niin kiire olevinaan. Yritin kahlata kesäkuulle asti kirjoituksia, mutta ei osunut silmään. Pystytkö linkittämään tähän tai antamaan vinkin, milloin se julkaistu :)? Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toistaiseksi arjessa ei ole tullut vastaan mitään mitä en voisi hoitaa. Kaverit ja suku asuvat aika lähellä ja juhliin mennään julkisilla/taksilla, koska silloin ei autollinenkaan halua olla autolla. Isompi kulkee jo itse ja mä kuskaan nuoremman päiväkotiin pyörällä (sähköpyörä + juniori-istuin on loistoyhdistelmä) tai kävellen. Palvelut on kaikki vieressä ja kaupassa voi piipahtaa ihan milloin vaan. Nuo mökkireissut ovat niitä ainoita matkoja jolloin vaihtoehdot ovat nollissa.

      Olisikohan se juttu ollut tämä?

      Poista
  24. Kun perheessä toinen aikuinen sanoo olevansa autoton ja toisella on auto, lienee selvää kuka vie lapset tarvittaessa harrastuksiin, leireille, lääkäriin yms yms. Eli hatunnosto sille toiselle joka joustaa, joustaa. Sillä tuskin taksia tilataan silloin kun autollinen on kotona. Ja autoton vetoaa periaatteisiinsa. Hänhän on autoton...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas omituinen päätelmä että kukaan suostuisi noin epätasaiseen jakoon - ehkä tämä on joku autollisen mielenmaisena. ;) Valintoja voi tehdä myös niiden harrastusten, leirien ja yms yms suhteen: ei mennä minnekään minne ei voi kulkea itse. Lääkärikin on ihan tuossa vieressä.

      Poista
  25. Täällä myös kolmelapsinen autoton espoolaisperhe. Lapset jo kouluikäisiä ja harrastuksiakin on. Ja asutaan vieläpä pientaloalueella. Kummastelua tosiaan on herättänyt se, että meillä ei ole yhtään autoa - useimmilla perheillä kun niitä on kaksi.

    Täällä jo mainittuja keinoja meilläkin käytössä: julkiset ja polkupyörä. Pyörään peräkärry, jossa ensin lapset ja nyt niiden kasvettua ostoksia ja kierrätykseen menevää kamaa, mitä milloinkin. Jos autoa tarvitaan, niin sitten otetaan City Car Clubin auto. Taksillakin kuljetaan, mutta viisihenkisen perheen on jo koko porukalle tilattava tilataksi, joten ihan lennosta sekään ei aina onnistu.

    Mutta paljonhan se on asennekysymys ja valintakysymys. Ymmärrän kyllä että kaikilla ei vaan onnistu. Me olemme valinneet asuinpaikan niin että julkisilla pääsee aika hyvin - puoliso käy töissä Vantaalla, minä kävelymatkan päässä. Lapset kulkevat kouluun bussilla tai bussilla+junalla. Harrastuksiin mennään bussilla - se vaan sitten vie aikaa. Mutta sen ajan sitten voi käyttää vaikka jutteluun lapsen kanssa.

    Ostokset kulkevat välillä pyörän peräkärryssä, mutta enimmäkseen ihan lihasvoimalla isossa repussa ja kauppakasseissa. Lähikauppaan on alle kilometri ja kyllä sieltä ihan normaalisti tulee parikymmentä kiloa ostoksia kerralla. Isommalle määrälle ja isommille tavaroille tilataan kotiinkuljetus.

    Ja tuolla joku mainitsi siitä miten lasten kävelykuntoa on kehuttu päiväkodissa: sama täällä ja lisäksi sitä miten ne osaavat kulkea busseilla. Eikä vain se kävelykunto, vaan myös se taito kävellä jo päiväkoti-ikäisenä jalkakäytävän reunassa suoraan ja koikkelehtimatta ja pysähtyä suojatien edessä ja katsoa ympärileen, mutta ei ihmetellä jokaista maailman asiaa niin että kävelee tieltä tai päin tolppia.

    Ehkä eniten ihmisiä kummastuttaa se, että tämä meidän autottomuutemme ei ole mikään mieletön statement ympäristön puolesta tai taloudellinen kysymys - me vain emme koe tarvitsevamme autoa. Autot ovat jotenkin niin vaivalloisia ja ajaminen stressaavaa. Joskus niistä on hyötyä enemmän kuin haittaa ja silloin voi ottaa sellaisen tilapäisesti käyttöönsä. Ajokortti meillä on kuitenkin molemmilla.

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...