Tietoa mainostajalle ›

30.7.2017

Muotinurkka: paras vartalotyyppivinkki on unohtaa se

Kävin alessa. Ajattelin, että yrittäisin löytää kauluspaidan toimistoon. Lähes bikinien veroinen ristiretki.

Tämä Marimekon paita on peruspaksulle älyttömän hyvä. En ole löytänyt näitä enää mistään.

Taas tuli mieleen, että ajan säästämiseksi vaatekauppojen valikoimat pitäisi jakaa kahtia: niille 10%:lle, joille 90% vaatteista on suunniteltu, ja sitten voisi olla joku nurkkaus tavalliselle pulliaiselle, jonka on oikeasti vaikea löytää esimerkiksi sitä kauluspaitaa. Ja joka vihaa sovittamista.

Kun huomautin asiasta myyjälle, hän sanoi, että täytyy vain tuntea oma vartalotyyppinsä. Tiedätte nämä hedelmiin ja aakkosiin liityvät stereotypiat, joille pitäisi olla olemassa joku optisesti ainoa oikea tapa pukeutua.

Kyllä sen oman vartalonsa tosiaan alkaa jo tässä iässä tuntea. Ja jopa hyväksyä. Mutta kun en ole mikään noista vartalotyypeistä, sieltä ei löydy edes peruspaksua puhumattakaan muista haasteista. Ja jos haluaa joskus laittaa päälleen jotain kivaa, ensimmäinen asia, joka pitää hylätä ovat nämä vartalotyyppimantrat. Yksikään ihminen, jota pidän tyylikkäänä, ei seuraa orjallisesti mitään pukeutumissääntöjä. Ja ei, kukaan heistä ei ole mallitoimiston listoilla.

Vartalotyyppejä on yhtä monta kuin on ihmisiäkin, ja kun on tuottanut maailmaan pari kersaa ja aineenvaihdunta loppunut, alkavat haasteet, joita ei yksikään muotilehti tai laihdutuskuuri ole pystynyt ratkaisemaan. Voin vakuuttaa, että vyötärön jääminen jonnekin 90-luvulle on vain yksi niistä. Tarjolla olisi vielä notkoselkä, kaulan epämääräinen lyheneminen, hiusten oheneminen (toisin kuin kaikki muu karvankasvu), pohkeiden paksuuntuminen ja niin leveä lesti että ainoat sopivat kengät ovat kumpparit.

Ei taida löytyä yhtä yksittäistä hedelmää tai kirjainta tälle vartalotyypille.

Ihmiset näkevät sinut aivan eri tavalla kuin sinä itse. Ne, mitkä sinusta ovat ällöttävät allit, ovat jonkun toisen mielestä ihan tavalliset käsivarret. Ja sitten on niitä, joiden mielestä olin liian lihava jo 10 kiloa sitten. Yritän miellyttää vain itseäni ja se on riittävän vaikeaa.

Sen sijaan toivoisin, että kaltaiselleni epävartalotyypille olisi aina vaatekaupassa tarjolla
a) korkeavyötäröisiä housuja, joissa ei ole elastaanissa säästelty,
b) paksusta kankaasta tehtyjä paitoja, joissa on tilaa tisseille
c) paitoja, joiden helma yltää tuhdon päälle.

Ainoa toiveeni kun on, että jos paidan napit eivät lentäisi sisäänhengittäessä ja perse näkyisi.


46 kommenttia:

  1. Asiaa! Jokainen rätti kaupan hyllyllä tuntuu nykyään olevan hihaton napapaita. Minulla ainakin suurin osa kaveripiiristä haikailee tunikamuodin perään. Kohtuullisen vaikeaa on löytää vaatetta, jolla saisi takapuolensa ja vatsamakkaransa piiloon. Ja kuten tuossa tuskailitkin; tissejä ei ainakaan saa mihinkään napilliseen paitaan mahtumaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin! Lisäksi napapaidat (kuka niitä pitää ja missä tilanteessa?) ovat *leveitä*, joten näytän aivan vasaralta kyseisessä vaatteessa. Ehkä eniten kuitenkin noita vihaan matalalle leikattuja farkkuja, joiden väitetään olevan *regular*. Paskan liekit.

      Poista
  2. Ootko tsekannut kotimaisen Neulomon vaatteet? Niitä jälleenmyy ainakin Prismat ja tietty nettikaupasta voi tilata. Ja Marimekolla on kyllä koko ajan valikoimassa jotain vastaavaa kuin tuo pusero, joka sulla kuvassa on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oooo,Neulomo halleluja. Niiden tunikat on ihan parhaita, jopa niin hyviä että voi huoletta ottaa ainakin kokoa pienemmän kuin mitä normaali vaatekoko on. Kolme kappaletta koko ajan 'pese ja pidä'-kierrossa. -maisa

      Poista
    2. Joo! Neulomolla on ihania! Mutta ei sitä kauluspaitaa ainakaan kun viimeksi katsoin.

      Poista
    3. Niin joo, sitä kauluspaitaahan sä olit etsimässä... :) Kaikki sellaiset "muotoonommellut" vaatteet on hanurista, koska ne muodot ja niiden mittasuhteet on kaikilla eri.

      Poista
    4. Noshilla on ohuesta denimistä tehty kauluspaita (muuten myynnissä lähinnä tosi hyvälaatuista trikoovaatetta). Pääosin edustajan kautta tilattavissa noiden naisten vaatteet (mikä mua ärsyttää), mutta tähän aikaan vuodesta kun uutta mallistoa odotellaan, niin löytyy noiden verkkokaupasta näpsäkästi.

      Joo ja mä (entinen shopaholic) vihaan nykyään vaatekaupoilla käyntiä. Pääosin ostelenkin vaatteet akselilta Neulomo-Nosh-pienet suomalaiset puljut (Koot, KloDesign, Verson puoti tai sit Weecosist löytyviä). Harmi vaan että näin löytää lähinnä trikoota ja skarpit vaatteet loistaa poissaolollaan mun vaatekaapissa...

      Poista
  3. Myös Nanso kandee tsekkaa. Ite yllätyin, että siellähän oli muutamia aika kivojakin juttuja niiden yöpaituleiden lisäksi. Ihan sellasta suht hillittyä toimistokampetta. Ja kokoja riittää.

    -murphy

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa, Nanson tsekkasin aina säännöllisetsi kun pysähdyin Design Hillissä Salossa, mutta se lopetti. Nyt en tiedä mistä sitä enää tsekkaisin.

      Poista
    2. Nansolla on liike Helsingin keskustassa.

      Poista
    3. Nansolla myymälä myös Vantaalla Tammistossa :)

      Poista
    4. Desingn hill lopetti vai Nanso siellä? Kun verkkosivujen mukaan olis siellä vielä molemmat ��

      Poista
    5. Nansolle ääni täältäkin! Laatu myös edelleen hyvää, toisin kuin esim. monessa Marimekon vaatteessa.

      Poista
  4. Hartiat. Niitä ei sovi naisella olla. Vaatteista yläosat jää hartioiden puoleenväliin, ja isompaa kokoa valitessa vain lantionympärys kasvaa. Kelle ne on suunniteltu? Liikennekartioille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei. Varsinkaan yhdistettynä aika leveään ja lyhyeen selkään, perkele.

      Poista
  5. Yksi tuttavani uumoili, että vaatteiden sopimattomuus johtuu siitä, että ne paitsi ommellaan, myös suunnitellan ja mallinnetaan kaukomailla. Siellä suositaan hoikempia, suorempia ja pienempiä malleja. Jotain on kyllä tapahtunut, koska en ole niin paljon lihonnut kuin mitä epätoivoinen kokojenjahtaamiseni antaisi ymmärtää. XXL nykyään ja 46, jotta peffa mahtuisi ja sit ylävartalo kammottavan löysä. Noin 5 vuotta vanha slimmatun mallinen tunika/mekkoni (saksalainen) on kokoa M ja VÄLJÄ, samoin vanhat kaulukselliset t-paidat. Mitä hittoa tämä on? Ja missä kaikki tulppaaninmalliset tunikat ja pitkät jakut/paidat? Harvoilla pohjoismaalaisilla naisilla on teinipojan vartalo. Harmitus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hyvin olla näin. Koot nyt ovat muutenkin ihan viitteellinen juttu, Outi siitä hyvin kirjoitti. Koon vaihtaminen isompaan ei toimi. En varsinaisetsi kasva pituutta vaan kaipaan muotojen mukaan ommentluja vaatteita, en jättiläskokoa samasta tökkömallista.

      Poista
    2. Koon vaihtamisesta isompaan esimerkkinä; monilla valmistajilla mm. hihan pituus (???) lisääntyy kun koko kasvaa, eli kun olen kokoa 54 yläosasta niin mun pitäis olla noin 2 metriä pitkä, jotta kädet olis riittävän pitkät niihin hihoihin...

      Poista
    3. Millä valmistajalla löytyy tuollaisia?Mulla apinakätisenä just toisenlainen kokemus eli koon kasvaessa hihan pituus muuttuu ehkä hintsun 0,5-1cm ja mahan ympärys 5cm, kun toive olisi just toisinpäin.. Ainoat riittävän pitkähihaiset kauluspaidat on teetetty ehkä 10 vuotta sitten ja harvoin käytettynä toimivat vieläkin.

      Poista
  6. Liivimekkoa kaipaisin myös...

    VastaaPoista
  7. Tää on niin totta. Talvitakkia hain. Edellinen samalta valmistajalta, koko 44 - nyt ei koko 48 mennyt kiinni?
    kävin jossain näistä ruotsalaisten liikkeessä (lindex, kapphal, h&m), kokeilin housuja. Mutta: pohkeet ei mahtuneet, reisissä kangas kiersi, vyötärö kireä, mutta alavatsan ja nivusten kohdalla kangasta riitti.
    Onneksi enää ei ole näkynyt niitä hihoja, joihin lyijykynääkin pitää terottaa.
    Marimekolla oli joitain nättejä kesävaatteita, mutta koot loppuivat kesken?
    Lastenvaatteita ja niiden tekijöitä tuntuu piisaavan. Eikö kukaan halua tehdä vaatteita keski-ikäiselle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahahhaa, tuo hihajuttu! Anoppi on muutaman kerran väljentänyt paitoja olkavarresta kun makkarankuoret ovat pysäyttäneet ääreisverenkierron. Mutta mitä tuohon vikaan kysymykseen tulee niin hyvin harva valmistaja haluaa.

      Poista
  8. Täältäkin pointsit Neulomolle! Kotimaista, hyvin kulutusta kestävää ja persiin peittävää. Bonuksena ainakin noissa tunikoissa/mekoissa on, että saa ottaa kaksi numeroa pienemmän koon; kyllä kuule hivelee itsetuntoa, hahaa! Muutoin ai auta kuin kierrellä kirppareita "vanhan hyvän ajan vaatteiden" toivossa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neulomo on kyllä ihana! Toivon, että tulee niitä kauluspaitoja!

      Poista
  9. Lyhytselkäisenä suurin osa 'regular'-farkuista osuu kylkiluihin, joten tarvitsen low tai jopa extra low, mutta ne ovat sitten usein muuten kummallisia kun on keskeltä paksu. Miksi ei voi olla selästä hieman korkeampia housuja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää onkin kiinnostava pointti: mullakin on lyhyt selkä mutta regular ei riitä peittämään hanurista riittävän laajaa osaa. O_o Ja slim fitistä mulla on myös ihan omanlaiseni näkemys.

      Poista
  10. Olen jenkeissä käymässä ja tuskailen täälläkin vaateostosten kanssa. Kaikki kaupat on pullollaan pelkkiä hihattomia paitoja ja mekkoja. Ne on vielä leikattu niin syvälle, että meikän tissitkin tuli melkeen kainaloista ulos, kun sellaista erehdyin sovittaan.

    Toinen mitä rekit pursuaa on sellaisia kuminauhayläosia, jotka jättää olkapäätkin kokonaan paljaaksi. Tsiisus. Minäkin haluan tunikat takaisin! Olispa tajunnut hamstrata niitä silloin, kun niitä vielä oli kaupat pullollaan.

    Noh, säästyneillä rahoilla voi syödä vaikka täkäläisiä herkkuja ketutukseensa, että on sit ens kerralla vielä helpompaa tämä vaateshoppailu :D

    VastaaPoista
  11. Mulla taasen se ongelma että ei missään tapauksessa saa farkut olla vyötärömalliset. Lantiomalliset on ainoat jotka käy...

    Ja (paita)puseroissa on aina ollut se ongelma että jos mahtuu hartioista niin ainakin hihat on liian pitkät. 70-80 luvulla käytin isän vanhoja paitoja, koska niihin hartiat mahtui...pitäsköhän kokeilla vielä nykyäänkin miesten paitoja jos ne sopis paremmin...?

    Muutoinkin erilaisuus yläkropan ja alakerran välillä vaivaa... alaosa aina kokoa pienempi kuin yläkropan joten esim.housupukujen ja jakkupukujen löytäminen on lähes mahdotonta.

    Vapaalla käytettävissä vaatteissa ei ongelma ole niin iso mut juuri nuo toimistovaatteet tuottaa tuskaa. Olenkin siirtynyt käyttämään lähes kokonaan neuleita yläosassa.

    Housuja olen löytänyt Kappahlista, niillä oli ainakin aikasemmin mustia stretch perushousuja ja niitä oli tarjolla useamman eri mallista eli sieltä löytyy helpommin.

    VastaaPoista
  12. Kannattaa etsiä hyvä ompelija! Vaatteen voi teetättää alusta alkaen tai sitten valmista vaatetta voi muokata itselle istuvammaksi.

    VastaaPoista
  13. nii just. Tää on yksi syy siihen, miksi ompelen nykyään suuren osan omista vaatteistani. Tulee just omille mitoille sopivia (no tuurilla mutta silti), seuraavaksi opettelen kyllä ompelemaan just kauluspaidan :) (tällainen rintava/persevä ei oo kans sopivaa kauluspaitaa päällään pitänyt varmaan koskaan).
    Ja juu, itse ommellen ei nyt suoranaisesti säästä vaatekustannuksissa.

    VastaaPoista
  14. Itse siirryin yhtäkkiä koosta 46 kokoon 52. Sain pari lasta peräkkäin ja paino nousi 7 kiloa ja yhtäkkiä vaatekoko oli muka suurentunut noin paljon. Outoa tässä kaikessa on myös se, että mun vanhat, koon 44 housut menee edelleen mun päälle (ovat kyllä piukat), mutta ennenkuin tiedostin olevani kokoa 52, tilasin 48 housut ja ne jäi polvien kohdalla jumiin. Mua pidetään varmaan hulluna, mutta olen satavarma, että koot ovat pienentyneet.

    VastaaPoista
  15. Lorella yllätti mut positiivisesti jo ekalla käynnillä. Keskustassa!

    VastaaPoista
  16. Voi aamen! Tyköistuvat vaatteet kirraa aina hartioista ja rinnanympäriltä. Housut joihin saan mahan, lököttää reisistä. Uumaa ei ole ollut koskaan, eikä tule. Saapikkaita, joihin mahtuis pohkeet ei saa alle 150€. Eikä painoindeksi ylitä edes 30! Ja tän kesän laatikkomalliset napapaidat on itse perkeleestä! Ihanaa, että on muitakin... ;)

    VastaaPoista
  17. Siis tää "tunne vartalomallisi"rasittaa mua todella paljon, koska kyllä mä tiedän olevani muodoton ja tosi lyhyt (kirjaimista se varmaan olisi hyvin pieni i), mutta kun sen mallisia vaatteita ei vaan ole kaupoissa, niin mitä se tietäminen auttaa? Kuinka moni muka ei tiedä vartalomalliaan?

    VastaaPoista
  18. Mitä saa maksaa kierrätysfarkuista, mittojen ja värimieltymyksien mukaan valmistettu tunika? No joo, onhan tietty vartalotyyppikin mukana viitteellisenä, kun alan valmistaa tuotteitani.Antaisitteko palautetta heli.kosonen@heliko.fi

    VastaaPoista
  19. Kiitos päivänpiristyksestä! Olen täysin samaa mieltä kanssasi ja tuntemuksesi kuvaavat niin omia fiiliksiäni.

    VastaaPoista
  20. Homma on yhtäjasamaa myös alusvaattteissa. Juuri nytkin jalassa alkkarit jotka putoaa päältä. Sama peli sukkahousujen kanssa.

    VastaaPoista
  21. Leveä lesti on mullakin. Ulkomaalla käydessä pääsin sovittaan Furoshiki jalkineita. Ihastuin välittömästi ja ostin. Niissä on hämmästyttävän paljon askellusta pehmentävä vibram-pohja (ei luulisi niin ohuesta) ja kengän päällinen on "uimapuku kangasta" ja se kiinnitetään repäsytarralla kahden puolen nilkkaa. Siihen nyyttiin sopii miten leveä jalka tahansa.

    VastaaPoista
  22. Mietin, et aika paljon olisi valmis maksamaan täydellisestä paidasta, jota ei tarvi sovittaa, niin mitähän se maksais teettää... Eka varmaan vähän enemmän, mut tokaan on sit jo kaavat valmiina..

    VastaaPoista
  23. Mulla on kiva vyötärö, mutta jumalaton perse ja eturöllykkä. Mulla on melko normikokoiset hartiat ja tissit, mutta leveä lantio. Jos haluan eturöllykän piiloon, pitää paidan olla riittävän pitkä ja alareunasta leveä. Eli joko kinnaa alavatsa-persus -akselilta tai sitten on tyhjänä lepattava yläosa. Jos laitan laatikkomallisen yläosan, näytän jättikokoiselta Duplo-palikalta. Mulla on fyrkkaa, asiantuntijatyö ja halu ostaa, mutta miksvitussa kukaan ei myy mulle mitään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teetä ompelijalla. Voin omasta kokemuksesta sanoa, että kun ne istuu niin niistä tulee nopeasti lempivaatteita jotka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

      Poista
  24. Hah, olen aina ihmetellyt mistä iso(mpi)rintaiset löytävät istuvia paitoja kun minulla pienirintaisellakin herkästi kiristää siitä rintojen kohdalta. Mun dilemma ovat housut: jos pöksyt mahtuvat reisistä niin ne ovat vyötäröltä isot. Ja jostain syystä n. neljä vuotta sitten on alettu tehdä aiempaa lyhythihaisempia takkeja. 80 %:ssa takeista on mulle lyhyet hihat.

    Havaitsin tuossa jo monta vuotta sitten että ilman vierailuja vaatekaupoissa en olisi koskaan pitänyt reisiäni paksuina tai käsiäni pitkinä...

    VastaaPoista
  25. Minullakin on vaatteiden sovittaminen ja ostaminen yhtä tuskaa. Vyötärö - lantioväli on lyhyt, mutta takamus pyöreä. Housut nousevat edestä palleaan ja takaa eivät yllä vyötärölle ja jos ovat kapeahkot lahkeistaan, jumittaa pohkeisiin. Ulkoiluvaatteista ei tahdo löytyä tarpeeksi väljää takkia, että mahtuisi jotain lämmintä alle. Osa urheiluvaatteista on niukkoja, hihat kapeita ja niin slimmattuja, ettei suurinkaan koko mene päälle. En ole pieni, mutta minuakin paljon isompikokoisia naisia näkee usein. Olekin ihmetellyt, mistä nämä naiset vaatteensa hankkivat, vai siksikö joustavat legginsit ja trikoopaidat ovat niin suosittuja kun muuta ei juuri löydy. Maaseudulla ei ole pääkaupunkiseudun valikoimia, mutta parhaiten olen löytänyt vaatteita Vogliasta, jopa sen valkoisen paitapuseron joustavasta kankaasta ja housuissa on sentään jotain mitotuksia erilaisille vartaloille.

    VastaaPoista
  26. Mn pitkä mies teettää kauluspaitoja vinot pinot aina Aasian reissulla tai jos joku tuttu matkustaa sinne voi teetättää puolesta, kun mitat tiedossa. Saa halvalla hyvää ��

    VastaaPoista
  27. Nuo koot... Kävin H&M sivuilla ja jos itse ajattelin että 38 oli ennen M, 40-42 L, 44-46 XL niin nythän esim. M on 40-42, L on 44-46 niin jos mä pidän itseäni L kokoisena ja aiemmin ostin 42 housuja niin nyt pitää ostaa 46 housuja WHAT!

    G

    VastaaPoista
  28. Tässä syy siihen että olen alkanut ommella kaikki vaatteeni itse. Alusasuja lukuunottamatta. Saa sopivia ilman jumalatonta sovitusrumbaa ja jossain kohtaa jopa edullisemmin... itsetekeminen ei tietysti kaikilla ole vaihtoehto ellei homma kiinnosta, mutta jospa kokeilisit teettää vaikka sen yhden paidan ompelijalla. En usko että ihan tolkuttoman kallista on, varsinkin kun sitten saat takuulla istuvan ja sopivan vaatteen.

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...