Äkäinen purkaus on päässyt suusta kuitenkin muutaman kerran - saatte itse päättää olenko huono ihminen vai vain olosuhteiden urhi.
Tänään kertasin koko repertuaarin. Tiedän nimittäin nyt miksi espoolaisilla on kaksi autoa. Koska meillä ei ole joukkoliikennettä! Lähdin - raukkamaisesti myönnetään - bussipysäkiltä himaan 35 minuutin lumipyryssä seisoskelun jälkeen uutta autonkäyttöpolitiikkaa suunnitellen.
Eikä ollut ensimmäinen kerta. Olen yrittänyt matkustaa sekä Helsinkiin että Espoon sisällä, mutta aina päädyn värjöttelemään pysäkillä pohtien onkohan kaavailemani vuoro jo mennyt vai myöhässä. Kaksi kertaa olen jäänyt bussista, koska siellä oli jo kahdet vaunut ja kerran vuorossa oli yllättäenjoku extrakorkealattiabussi, jonne vaunut eivät mahtuneet. Lisäksi tässä maassa on paska - no okei - surkea keli 8 kk vuodesta, mikä on jo täysi syy rakentaa maanalainen julkinen verkosto. Haluan sen metron kehiin, maksaa mitä maksaa.
Toinen mieleenpaininut tapaus sijoittuu Tapiolaan, kyseessä oli enemmänkin epätoivon ilmaus.
Jäin Waynes'in tuulikaappiin kahden lasioven väliin jumiin vaunujen kanssa. Yhden minkkiturkkiakan oli aivan pakko päästä ennen mua ulos, kun olin jo yhdestä ovesta selviytynyt, joten tein ystävällisesti tilaa vaunujen sivulle. Akka paukautti oven kiinni omalta osaltaan ja mä nökötin siellä vitriinissä ihmisten tuijotettavana vailla mahdollisuutta ylettyä kumpaankaan oveen. Onneksi kahviseurani juoksi pelastaamaan minut suuremmalta häpeältä.
Kolmas tilanne kiteytyy turhautumiseen.
Tein hiukan väsyneenä kaalikeittoa ja päätin tunnin hauduttelun jälkeen lisätä keittoon myös hieman soijarouhetta. Kaadoin keittoon ruskeaa rouhetta - kaksi desiä pikakahvia. Sittemmin kahvimuruille ostettiin erinäköinen purkki, mutta itku oli lähellä. Asia olisi pitänyt kääntää voitoksi mutta nälkäisenä aivotoiminta on heikkoa. Kyseinen kofeiinipitoinen keitto olisi tietenkin hittituote markkinoitavaksi kaikille laihduttaville ja väsyneille mammoille.
Millä sanoilla olette korvanneet nämä tavanomaiset ilmaukset? Olen suhteellisen mieltynyt "Voi myrkky" sanontaan, siinä on riittävästi ärrää ja suu jää yrmeään asentoon.
