Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

11.2.2019

Kaikki universumin asiat



Maanantai on nykyään yksi suosikkipäivistäni. Skidillä on yhdeksän aamu ja meillä on hyvää aikaa syödä aamupala yhdessä. Samalla juttelemme kaiken maailman asioista. Tänä aamuna mentiin universumin asioihin.

Skidillä on ympäristöopin koe, joten ajauduimme puhumaan koealueesta, Euroopan maista. Skidiä nauratti, että en kertakaikkiaan muista entisen Jugoslavian maiden pääkaupungeista kuin Zagrebin, josta rönsyilimme Euroopan historiaan ja esihistoriaan. Jotenkin päädyimme keskustelemaan galakseista ja elämän vyöhykkeestä, siitä mikä lopulta tappoi dinosaurukset, ja siitä, että ehkä etsimme elämää ihan vääristä paikoista. Skidin mielestä pitäisi etsiä myös mahdottomista paikoista, koska kaikki tämä ympärillä koettava ja nähtävä on mahdotonta. Kuinka outoja kaikki universumin asiat ovat ja kuinka mieletöntä on tietää kaikki tämä ja syödä silti ihan normaalisti aamupuuroa, kun ulkona sataa räntää! Hän sanoi tämän ilman eksistentiaalista kriisiä, innostuneena.

Ja nyt tuijotan tätä koneen ruutua ja yritän toipua siitä, että kävin tämän antoisan keskustelun pian 12 vuotta täyttävän pikkutytön kanssa. Mitä kaikkea hän mahtaakaan pohtia kymmenen vuoden päästä?

Ja tästä pääsenkin aasinsiltana siihen ajatukseen, jota olen kypsytellyt jo jonkin aikaa. Ajattelin tällä kertaa äänestää jotakuta itseäni paljon nuorempaa. Vanhoja setiä en ole äänestänyt ikinä, mutta nyt ajattelin tehdä myös selkeän sukupolvimuutoksen. Koska tarvitsemme ihmisiä, jotka ajattelevat universumin asioita ja näkevät eläkeikäänsä pitemmälle.

En ole työelämää uudistamaan lähteneeltä hallitukselta kuullut yhtä ainutta puheenvuoroa työn tulevaisuudesta (ilmastonmuutoksen ratkaisuista nyt puhumattakaan), vaikka koko hyvinvointiyhteiskunta perustuu työlle. Työ määrittelee elämäntapaamme niin voimakkaasti, että siitä on tullut keski-ikäiselle tabu. Kukaan ei uskalla sanoa ääneen, että kaikki työ ei todellakaan ole arvokasta. On töitä, joiden sietääkin hävitä. On uusia töitä, joita kukaan ei näe tai osaa tehdä. On töitä, jotka kannattaa teettää roboteilla ja töitä, joihin ne eivät sovellu. On töitä, joita ei voi ajaa pelkkä ahneus.

Vastaus tähän muutokseen ei ole yksityistäminen ja synnytystalkoot. Se on visiotonta pullamössöä, jota ei kaikille riitä.

Miten tämä sotku siis siivotaan? Kysytään niiltä, joita nyt tehtävät ratkaisut koskettavat kymmenien vuosien päästäkin. Hyvä tästä tulee, kunhan emme väkisin jumita täällä sössimässä universumin asioita lisää.

Ps. Kuunnelkaapa muuten (teinien lisäksi) Future proof -podcastia, jos työn tulevaisuus kiinnostaa!


3 kommenttia:

  1. Pohtimisen arvoinen idea! Ei ilmasto-, Oulu- eikä Esperi-vaalit vaan tulevaisuusvaalit!

    VastaaPoista
  2. Kyllä! Tavallaan tulevaisuusvaalit pitää sisällään kaikki nuo aiheet: miten me menemme ihmiskuntana eteenpäin.

    VastaaPoista
  3. Aamuvirkumpien lasten hyviä puolia, vaikka kyllä tuli spontaani tyrskähdys kun luin, että yhdeksän aamu tarkoittaa rauhallista yhteistä aamiashetkeä. Itselleni on siunaanutunut erittäin aamu-uninen mukula, eikä orastava teini-ikä ainakaan ole helpottanut tilannetta.

    Kouluaamut mennään jääkaappiin valmiiksi laitetuilla voikkareilla tai purkkiaamupaloilla (viiliä, rahkaa, jugurttia...), puhua sille on ihan turha siihen aikaan vuorokaudesta. Ja rehellisyyden nimissä en minäkään ehkä sosiaalisimmillani ole heti aamutuimaan. Meillä ne jutteluhetket ajoittuvat iltaan, aika usein syödään iltapala yhdessä ja siinä samalla sitten rupatellaan kaikesta maan ja taivaan väliltä. Monesti ollut vähän vaikeaakin malttaa patistella lapsi yöunille, kun energiaa ja kiinnostavia puheenaiheita vielä olisi...

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...