Tietoa mainostajalle ›

1.4.2013

Pitääkö piposta tapella?

Kuva: Flickr/rickerbh
Erityisluokanopettajaa uhkaavat potkut (HS 29.3.13). Koska opettaja pyysi Alppilan yläasteen oppilasta ottamaan hatun pois ruokalassa ja oppilas kieltäytyi. Opettaja päätti poistaa oppilaan voimakeinoin. Joku kuvasi. Ja nyt sitten rehtori pohtii poliisin kanssa, pitäisikö kyseinen opettaja potkia pihalle.

Huoh. Mielestäni ongelma tässä ei ole se, käytettiinkö välttämättömiä voimatoimia vai menikö opettaja liian pitkälle.

Ongelma on se, että koululaitoksen säännöt tuntuvat olevan epäselvät, kaikille osapuolille. 

Noin normilogiikalla tehtäväjako on selkeä. Opettajat vastaavat opetuksen antamisesta ja työrauhasta. Vanhemmat vastaavat siitä, että kouluun tulee levänneitä, syöneitä kakaroita, jotka ymmärtävät opettajan tehtävän. Kakarat sitten itse vastaavat siitä, että läket on tehty ja käytös kaikkia ihmisiä kohtaan kunnioittavaa. 

Kaikki epäonnistuivat.

Riehuuko samainen tyyppi joka päivä ruokalassa kotsa päässä vai onko koulun tapakasvatus epäjohdonmukaista? Jos sääntöjä ei ole tai niitä ei selitetä, tapakasvatus muuttuu teininkin näkökulmasta simputukseksi. Vai meneekö älämölö oppilaan oman, huonon päivän piikkiin?

Entä katsotaanko, että lakittomuus on tapa, joka pitäisi istuttaa selkäytimeen jo kotona? Jos on, vanhemmille pitäisi jakaa jonkinlainen dokumentaatio pelisäännöistä, pitää luetunymmärtämisestä pistarit ja vaatia allekirjoitus vielä päälle.

Ja riehuiko opettaja lakista turhaan? Oppilaallahan ei ole hävittävää - seuraamukset kurittomuudesta ovat laimeita. Opettajalla taas on kaikki pelissä. Vaikka kyseessä olisi mitätön detalji, opettaja ei voi muuta kuin osoittaa oppilaalle, mitä kuuluu ja kuka käskee. Arvovaltatappiot pienissä asioissa voivat johtaa aukrotiteetin murenemiseen vakavammissa tilanteissa. Siihen ei ole varaa.

Koululta itseltään pitäisi löytyä vastaus näihin kaikkiin kysymyksiin. Jos todella tarvitaan poliisia selvittämään, mikä on oikein ja mikä väärin, on rehtorilla potkujen paikka. Miten hän ikinä kykenee ratkaisemaan vakavia ongelmia kuten kiusaamista tai opetushäiriköintiä, jos hänellä ei ole käsitystä opettajan velvollisuuksista ja oikeuksista?

Koko selkkaus on naurettava. Luovutan mielelläni palkastani siivun siihen, että suomalaisilla kakaroilla on yhdenvertainen oppivelvollisuus, mutta tällainen sekoilu on fyrkan tuhlausta. Pipotappelussa onkin tasan yksi voittaja. Jos peruskoulun pakka leviää käsiin, yksityiskoulut kyllä ottavat kopin.

45 kommenttia:

  1. Kyllä kasvatus on tultava kotoa, mutta kylä kasvattaa periaatteen mukaan myös muut aikuiset voivat lapsen toimintaan puuttua. Tässä mielestäni mokasi rehtori joka ei tue opettajien työtä ja työrauhaa. Kiukuttelevan teinin siirto hihasta ei ole väkivaltaa millään tasolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä juuri tarkoitin: eikö kaikille olekaan selvää, mitä tarkoittaa väkivalta?

      Poista
  2. Millä lailla ne muut nuoret enää koskaan kunnioittaa opettajiaan jos tuollaisesta jutusta rehtori rankaisee opettajaa noin. Tässä jutussa ei ole kuin häviäjiä.

    VastaaPoista
  3. En tiedä, mutta on mahdollista, että tilanne on se, että rehtori ei olisi pistämässä opettajaa pihalle, mutta JOKU MUU on sotkenut poliisin asiaan. Ei rehtori voi 1) kieltää poliisia tutkimasta juttua, jos poliisi ottaa sen asiakseen, tai 2) kovin helposti myöskään julkisesti sanoa, että poliisi on väärässä, ennen kuin on tutkittu, vaikka olisikin itse sitä mieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinkin voi olla. Mutta ei kai siltikään tarvitse uhata potkuilla?

      Poista
  4. Tää oli musta ihan käsittämätön homma ja odotan tosi mielenkiinnolla että miten etenee. Olen itse ollut tuon rehtorin kanssa jutuissa ja musta hän on tosi mukava ja empaattinen ja fiksu tapaus. Ja mitä tässä nopeasti asiasta juttelin muutaman kanssa ketkä myös ko. rehtorin kanssa on asioineet niin kaikilla ollut hänestä hyvä ja asiantunteva kuva. Veikkaan että tässäkään hommassa ei ihan kaikki faktat ole tulleet mediaan asti.
    Mustakin tuntuu kohtuuttomalta että opettaja irtisanottaisiin mutta paha tietysti sanoa kun ei ole sitä videota nähnyt. Joku opetustoimen tyyppi näkyi jossain sanovan (sori, ei linkkiä nyt tähän hätään kun en muista mistä sen luin) että on videon nähnyt ja että siinä olisi käytetty turhan kovia otteita.

    Miehen kanssa tuossa juteltiin ja muisteltiin omaa yläasteen opinahjoamme. Ja opettajia ketä siellä oli. Ja oltiin yhtä mieltä siitä että silloin kun opettajat vähän kovemmilla otteilla puuttuivat niin kyllä se ihan aiheellista oli joka kerta. Sekä oppilaan oman että yleisen turvallisuuden vuoksi. Kyllähän sitä vähän mustelmaa ja muuta saa aikaiseksi siinä jos esim. yrität pitää kiinni rimpuilevaa teiniä mutta ne on niitä "rapatessa roiskuu"-kolhuja. Oikeastiko pitäisi antaa sen nuoren siinä riehua ja mahdollisesti rikkoa paikkoja kunnes päättää rauhoittua? Empä muista omalta yläasteelta yhtäkään tapausta missä asiaan puuttuneita opettajia olisi syytetty liian kovista otteista. Jotenkin järkkyä ajatella että onko ajat ihan tosissaan muuttuneet niin paljon. Koulun tarkoitus olisi kuitenkin olla myös turvallinen ja valitettavasti noiden teinien kanssa joissain ääritilanteissa se pelkkä puhe ei auta. Kyllä mä toivoisin että jos mun lapsi hölmöilee siihen malliin että väliin on mentävä niin opettajilla olisi mahdollisuus se tehdä ilman että tarvitsee pelätä että onko pelissä sekä duunin menetys että rikosrekisteri.
    Mutta tosiaan paha sanoa nyt tästä ko. tapauksesta kun ei tiedä mitä siellä ihan todella on tapahtunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en itse asiassa muista että mun yläasteaikoina olisi koskaan tarvittu voimakeinoja. Kyllä ne oppilaat ihan huutamalla poistettiin. Ikävää jos koulumaailma on mennyt sellaiseksi, että jengiä täytyy raahat ulos. Ja olen ihan samaa mieltä tuosta "rapatessa roiskuu" -kolhuista. Jos rimpuilee ja vastustelee, on myös valmis ottamaan vastaan mustelmia.

      Poista
    2. Ihan marginaalitapauksia ne meilläkin oli mutta ne harvat väliintulot oli tosiaan ihan aiheellisia. Jotain kundien nyrkkikahinointeja ym. Yhdellä kädellä laskettavissa niiden kolmen yläaste-vuoden aikana.

      Poista
  5. En ole tilannetta tietenkään nähnyt, mutta opettajalla on oikeus poistaa huonosti käyttäytyvä oppilas luokasta, miksei siis ruokalastakin, taluttamalla. Fyysinen kontakti on sallittua, mutta rajanveto oikean ja tuomittavan käsittelyn välille on vaikeaa. Jos opettaja ottaa oppilasta käsipuolesta kiinni, oppilas ei välttämättä seuraa oppikirjamaisen kiltisti, ja tällöin tilanteesta tulee varmasti rajumman näköinen kuin opettaja oli ajatellut.

    Itse yläkoulun opettajana voin todeta, että teini-ikäisten kasvatus on välillä melko syvältä sanonko mistä. Suurin osa oppilaista on varsin ihania, mutta joukkoon mahtuu aina kaikenlaista hiihtäjää. Myös koulujen kasvatuskäytännöissä on valtavia eroja. Joissain kouluissa ollaan lepsuja ja annetaan kaikkien kukkien kukoistaa, kun taas toisissa säännöt on tehty noudatettaviksi. Ja vaikka koulussa olisi tiukka kuri ja sääntöjennoudattamiskulttuuri, opettajissa on aina niitä, jotka eivät jaksa noudattaa yhdenmukaista linjaa. On todella turhauttavaa muistuttaa joka jumalan päivä samaa jannua siitä samasta piposta, mutta jos yhdestä säännöstä joustetaan, joustetaan kohta toisesta. Ja jos toiset opettajat haluavat profiloitua "rennoiksi maikoiksi", on se väärin niitä kohtaan, jotka yrittävät tehdä kasvatustyötä ja pitää jonkinlaisen kurin ja järjestyksen talossa. Oppilaiden näkökulmasta monet säännöt ovat naurettavia, mutta nykyään on paljon yhtenäisiä perukouluja, joissa pienet ja isot viettävät onnellista yhteiselämää rinnakkain. Yläkoululaisilla voisi periaatteessa olla enemmän vapauksia, mutta toisaalta he myös näyttävät esimerkkiä pienemmilleen. Rehtori on mielestäni se, jonka kuuluisi pitää paketti koossa ja huolehtia siitä, että kaikki opettajat sitoutuvat yhteisiin pelisääntöihin. Tällöin oppilaillekin pitäisi olla selvempää, missä rajat menevät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos koulun säännöt ovat sellaiset, että kaikki opettajatkaan eivät pidä tarpeellisena sitoutua niiden noudattamiseen/valvomiseen, niin kyllä silloin vika on säännöissä.

      Poista
    2. No en nyt sanoisi noinkaan. Jotkin pikku jutut saattavat tuntua nipottamiselta (kuten tuo piposääntö), mutta toisiin asioihin on vain puututtava, esim. tupakointiin. Pointtini oli se, että toisia opettajia ei kiinnosta sääntöjen valvominen, koska se on ilmeisesti liian tylsää ja rasittavaa. Oppilailta saa myös mukavuuspisteitä, jos ei jaksa kaikesta valittaa. Koulussa ei kuitenkaan voida elää kuin pellossa, ja mielestäni opettajat ja muut aikuiset ovat viime kädessä niitä, jotka asettavat rajat. Sääntöjen toimivuudesta voidaan olla montaa mieltä, mutta valitettavasti niitäkin tarvitaan.

      Poista
    3. Minusta lasten ja nuorten kanssa toimittaessa sääntöjen pitää olla sellaisia, että kaikki aikuiset pystyvät niihin sitoutumaan. Muuten säännöt menettävät merkityksensä. Nythän ei ole kyse kenestä tahansa aikuisista, vaan opettajista, joilla pitäisi olla ainakin jonkinlainen pedagoginen koulutus.

      Jos koulussa on opettajia, joita ei sääntöjen valvominen kiinnosta vaan jotka antavat oppilaiden elää kuin pellossa, niin silloin vika on joko opettajissa tai säännöissä. Mahdolloisesti molemmissa.

      Poista
    4. Kiitos opettajan näkökulmasta. Itsekin olisin valmis laittamaan rehtoreiden hommaksi sääntöjen selkeyttämisen.

      Mitä sääntöihin tulee, niin johdonmukaisuus olisi pakollista. Ihan omasta kokemuksesta voin sanoa, että lapset oppivat hyvin nopeasti sen, kuka on joustava ja kuka ei. Tällöin sääntö ei enää ole tärkein vaan se kuka valvoo.

      Poista
  6. Itse opettajana tää piposääntö (joka siis on kaikissa kouluissa) ärsyttää mua todella, siihen menee kaikilta niin paljon aikaa ja energiaa. Mutta, hyvää käytöstä on riisua pipo vähintäänkin ruokapöydässä (syökö teinit kotonaan pipo päässä?) Ja jos vaikka piposäännöstä luovuttaisiin, niin eiköhän ne keksisi jonkun muun aiheen, josta vääntää. Mutta kyllä musta olisi mahtavaa kokeilla, miten elämä koulussa sujuisi, jos lapset ihan oikeasti itse laatisi säännöt - ja ehkä myös valvoisi niiden noudattamista. Opettajat voisi sitten ohjata sitä oppimista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi ongelma piposäännöissä on se, että useimpien koulujen opettajakunnasta löytyy vähintään yksi äärikukkahattuhenkilö, jonka mielestä asiasta ei ole mitään tarvetta keskustella: hyvää käytöstä pitää vaatia, koska hyvää käytöstä pitää vaatia. Äärikukkahattua vastapäätä istuu toinen opettaja, jonka mielestä ei myöskään ole mitään tarvetta keskustella piposäännöstä, koska on itsestäänselvää, että on opettajan ajan ja vaivannäön haaskaamista puuttua mihinkään piponkäyttöön. Jos 50 opettajan koulussa 95% opettajista on järkeviä, mutta siihen 5%:in sisältyy yksi äärikukkahattu ja yksi fanaattisen rento jätkä, niin ei käy kateeksi rehtoria, jonka pitäisi motivoida kaikki opettajat yhtenäiseen rintamaan järjestyssääntöjä valvomaan.

      Joissakin kouluissa onkin tapana, että lapset itse kirjoittavat luokan säännöt. Perusopetuslain (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628) 29§ mukaisia järjestyssääntöjä lapset eivät voi kirjoittaa itse, koska opetuksen järjestäjä on viime kädessä vastuussa siitä, että järjestyssäännöt takaavat turvallisen opiskeluympäristön. Olen työskennellyt yläkoulussa, jossa oppilaat toivoivat, että sallittaisiin välituntien viettäminen sisällä. Siihen ei kuitenkaan voitu suostua, koska käytävät ovat niin sokkeloisia, että niitä ei voitaisi valvoa. Kaikkien mielestä on kurjaa, että opettajien on pakko ajaa oppilaat ulos välitunneille.

      Poista
    2. Toi olisikin kiinnostava kokeilu: millaisia sääntöjä kersat laatisivat, jos saisivat itse päättää. Omat säännöt voisivat generoivat omaa valvontaa.Tiedätkö, onko jossain koulussa kokeiltu?

      Ja Schrödingerin Kissa, ymmärrän hyvin tämän asetelman. Mutta samalla tavalla kun pipopään pitää totella opettajaa, opettajien pitää totella rehtoria, jonka hommiin linjanvetojen tekeminen kuuluu. Johtajuudesta siis on kyse - ja se on vaikeaa.

      Poista
    3. Meillä oli 90-luvun lopulla alakoulussa eväsvälkkä klo13. Sai olla sisällä luokassa ja syödä eväitä, mutta käytäville juoksentelemaan lähtö oli kielletty. Muistaakseni valvoimme vähän niinkuin toinen toisiamme tämän säännön noudattamisessa ja hyvin toimi. Paitsi että kerran joku keksi tehdä jekun sijaisena toimivalle opettajalle ja laittoi banaanissa olleen tarran opettajan tuolille ylösalaisin niin, että istuuduttuaan tuolille se jäi kiinni housuihinsa.

      Poista
  7. Kun tässä oli kysymys yläasteikäisestä erityisluokan oppilaasta, ja erityisopettajasta, niin... erityisopettajalla pitäisi kyllä pystyä parempaan. Erityislapsilla on omituisia päähänpinttymiä ja kun yhdestä piposta syntyi noin paha rähäkkä, niin minusta opettaja ei kyllä ihan ollut tehtäviensä tasalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tunne tapausta, mutta jostakin syystä minulla on tunne, ettei kyse ollut "vain yhdestä piposta". Olen nimittäin itse parikymppinen ja yläasteajat on tuoreessa muistissa. Pipo päässä ruokailu on vastoin huonoja tapoja. Ja jos asiasta huomautetaan (kenties useamman kerran, päivittäin) ja oppilas alkaa kiukutella eikä tottele, se on minusta todella huonotapaista! Vaikka kuinka on kyseessä erityisluokan oppilas, sääntöjä on silti noudatettava. Ja opettajaa on toteltava!
      Ulkopuolisena on helppo arvostella opettajaa, joka kiihtyi "vain yhdestä piposta". Mutta kukaan meistä ei tiedä, mitä kaikkea muuta kahakkaan sisältyi. Sitäpaitsi teineillä noin yleisesti on tapana liiotella ja kärjistellä tyyliin "mä vaan pikkusen hipasin maikkaa ja se veti kauheet kilarit ja tarttu kurkusta kii".
      Minusta nykyaikana vedotaan liian helposti opettajien ammattitaidottomuuteen, ja kaikki vika on vain ja ainoastaan heissä. Ehkä meidän kaikkien pitäisi käydä kokeilemassa heidän tehtäväänsä nykyajan yläkoulussa, ennen kuin täysin tuomitsemme.

      Poista
    2. Ei kai tässä kukaan väittänytkään, että oppilaan käytös oli millään lailla hyvää! Minusta on silti huolestuttavaa, jos erityisluokan opettajalla loppuvat keinot kesken, jos teini ei tottele. Kyse ei ole riviopettajasta, vaan hän on opiskellut erityispedagogiikkaa eli hänen pitäisi olla riviopettajaa osaavampi, pärjätä myös niiden kaikkein hankalimpien oppilaiden kanssa, joiden kanssa muut eivät pärjää. Siihen hänet on koulutettu ja siitä hänelle palkka maksetaan.

      Poista
    3. No niin, olisi pitänyt lukea lehtijuttu huolellisemmin: ko. opettaja toimi erityisluokanopettajana, mutta hänellä ei ollut erityisluokanopettajan pätevyyttä (pätevistä on huutava pula).

      Poista
  8. Tuntuupa taas olevan typeryys huipussaan! Kyllä opettajalla pitää olla oikeus siihen, että hän on se joka koulussa käskyttää. Ei tästä maailmasta tule mitään, jos jokainen voi tehdä täällä niinkuin itseä huvittaa (se on kyllä nykyisin aika tavalla nähtävissä). Jokaiselle vain oma etu on tärkein! Alkeellisinkiin käytöstapoihin kuuluu, että pipo päässä ei ruokapöytään tulla, vaikka nykyisin tuntuu käytäntö olevankin toinen. En ymmärrä, miksi ihmisen pitää kulkea pipo päässä sisällä. Pää hikoaa jne. Omassa nuoruudessani oli toisin päin. Pipoa kun ei tahtonyt näkyä päässä edes kovilla pakkasilla. Tästä olisi hyvä löytää jokin kultainen keskitie.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksi jo eläkkeellä oleva yläasteenopettaja sanoi, että ensin hän tappeli 20 vuotta teinien kanssa siitä, että pipoa käytettäisiin ulkona. Viimeiset kymmenen vuotta menikin sitten siihen, että piti saada ne pipot sisällä pois päästä.

      Poista
    2. Mä en itse asiassa pidä tota pipoasiaa minään. Meillä saa syödä pipo päässä - kunhan tyhjentää lautasensa.

      Poista
    3. Siinähän se ongelma on: koulussa vaaditaan sellaista, mitä kotona ei enää vaadita ja mitä vanhemmat eivät pidä tärkeänä.

      Meillä oli Vaihe, kun muksu kulki kotona koko ajan pipo päässä, myös siis ruokapöydässä. Se oli to-del-la ärsyttävää eikä mikään tuntunut auttavan. Sitten tajusin, että kaverilta oli juuri hiukset leikattu ja uuteen kampaukseen sopeutuminen vei aikaa. Minulle tuli tuosta uutisesta mieleen, että takana oli jotain vastaavanlaista (teini halusi peittää jotain, arpea, epäonnistunut hiustenleikkausta, tms.) ja että opettajan ei olisi kannattanut lähteä sellaiseen taisteluun, jota ei voi voittaa.

      Poista
  9. Tarkennus. Juttuhan ei mennyt niin, että pipopää poistettiin, vaan hänen reipas toverinsa, joka pipoepisodin jälkeen ryntäsihe 'solvaamaan' (uutisoinnissa käytetty sana) mainittua erityisopettajaa. Voin vain kuvitella solvaamisessa käytetyn sanaston. Erityisopettajan käytökseen en osaa ottaa ihmeempää kantaa. Keitti, tietysti - mutta ammattilaisen tapa hoitaa tilanne ei kenties mennyt pedaoppikirjan mukaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, kiitos oikaisusta, luin näköjään jutun huolimattomasti. Toisaalta opettajan käytös on tässä valossa vielä perustellumpaa.

      Poista
  10. Itse opettajana toivoisin sekä Riitalta että muiltakin alan asiantuntijoilta konkreettisia vinkkejä siitä, miten pätevän erityisopen olisi pitänyt toimia? Tässä pitäisi muistaa se, että kun ihmiset tekee ihmisten kanssa töitä, yhtä ainoaa oikeaa tapaa toimia kussakin tilanteessa ei ole - ja tilanteet ovat täysin sidonnaisia aikaan, paikkaan, vireystilaan, henkilöön, jne. Muuttujia on lukemattomia.

    Yritän siis sanoa, että vaikka olen itse pätevä luokanopettaja, joudun useinkin työssäni (ja kotona omien kakaroiden kanssa) tilanteisiin, joissa joudun todella miettimään, millä tavalla toimia. Ja aina aikaa miettimiselle ei jää, kuten tässä tapauksessa luultavasti on käynyt, vaan on reagoitava nopeasti. Ikävä kyllä ainakaan minun aikanani yliopistolla ei ollut luentoa tai kirjallisuutta siitä, että tilanteessa X toimi tavalla Y ja se on oikein. Oishan se toki hienoa, että pänttäämällä sellaisen aineiston päähänsä kasvattaminen sujuisi kuin tanssi vain.

    Mitä tulee tähän nimenomaiseen tapaukseen, niin on varsin mahdollista, että opettaja ylireagoi. Sitten taas toisaalta, mun mielestäni teinillekin on terveellistä huomata, että solvaukset loukkaavat, satuttavat ja saattavat kohteessa aiheuttaa negatiivisia tunteia=suuttumusta.

    Ei mulla sit muuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole ollut tilanteessa paikalla, joten en tietenkään pysty kertomaan, miten olisi pitänyt toimia. Omassa työssäni minulle on selvää, että jos työnjälki on huonoa, sitä saa arvostella, vaikkei itse pystyisikään parempaan.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. Pakko osallistua keskusteluun sen verran, että arvostelua arvokkaampaa on rakentava palaute ja vaikkapa ehdotukset, miten toimintaa/työn jälkeä/tuloksia voi parantaa. Näin siis, oli ala tai toimi mikä hyvänsä. Niiden ei tarvitse edes olla kovin konkreettisia ehdotuksia tai keinoja, mutta pelkkä "paskan" huutelu nurkista ei johda mihinkään eikä varsinkaan kehitä asioita parempaan.

      Poista
    4. Eiköhän tätä siellä koulussa puida, toivon ainakin... Mun mielestä on myös hyvä, että oppilaat näkevät, että ihmisillä on tunteet. Opettajallakin voi palaa pinna ja se on ihan oikeutettua. Kuvitelkaapa vastaava tilanne työelämässä.

      Poista
    5. Yleisellä tasolla, tapausta sen paremmin tuntematta, jos lapsen kanssa, erityisesti erityislapsen, kanssa jostain pikkuasiasta syntyy elämää suurempi konflikti, niin kannattaa lähteä etsimään sitä todellista syytä. Mikä sitä muksua oikeasti jurppi.

      Poista
    6. Ja vielä aihetta sivuten: bloggasin viime syksynä tällaista.

      Poista
    7. Musta hyvä näkökulma näihin koulun sääntöihin yms. oli Tanja Äärelän vastikään valmistuneessa väitöstutkimuksessa http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Kasvatustieteiden_tiedekunta/Tiedekunta/Ajankohtaista.iw3?showlocation=2e30d417-fcf3-415f-bd93-e3b1ebd6c294&newsID=11f8ac83-b6d8-4e07-8ae7-704da54d78cd

      Periaatteena siis on, että sääntöjä on oltava, mutta niistä rankaiseminen ei saa johtaa negatiivisen vuorovaikutuksen kierteeseen. Oppilaiden on myös helpompi sitoutua yhdessä pohdittuihin ja perusteltuihin sääntöihin, kuin sellaisiin, jotka perustuvat esim. "hyville tavoille".

      Poista
  11. Mä nyt töpeksin jotain, liian vaikeeta kun niin harvoin kommentoi. Selvästi pitäis reipastua, niin oppisi käyttämään näitä...

    Mutta edellinen Anonyymi klo 16.42=Ninja, joka poisti kommenttinsa.

    VastaaPoista
  12. Itseäni ihmetyttää tässä se, että onko koululaitos sellainen paikka, jossa opettajilla eli työntekijöillä ei ole oikeutta tehdä virheitä. Kyseessä kun ei kuitenkaan käsittääkseni ollut mikään "opettaja hakkasi oppilasta karttakepillä sormille" -case, vaan ilmeisesti liian ankarasti toteutettu oppilaan poistaminen paikalta. Oppilas ei kai kuitenkaan siis loukkaantunut millään tavalla? Jos ja kun opettaja on tehnyt tässä virheen, niin eikö koululaitoksessa ole mitään varoituskäytäntöä tms. Voidaanko sieltä ihan tällä tavalla potkaista työntekijät pihalle?

    Onhan julkisuudessa aina aika ajoin keskustelua siitä, että työpaikoilla pitäisi "sallia" virheet siinä mielessä, että jos työntekijät alkavat pelätä virheiden tekoa, syntyy liikaa varmistelua, mikä ei johda minkäänlaisiin innovaatioihin, kasvuun tai mihinkään muuhunkaan. Kun nimenomaan virheiden pelko on usein se pahin jarru uuden luomisessa. Olisihan se vähän rajua, että kerran mokaat ja pihalle lennät. Laskuttaja lähettäisi vääränlaisen laskun asiakkaalle - ulos vain, metsuri kaataisi yhden puun väärältä metsäläntiltä - potkut. Eihän käsittääkseni lääkäritkään mistään hoitovirhesyytteistä huolimatta potkuja saa. Niissä nyt kuitenkin on isommista kysymyksistä kyse kuin teinin työntämisestä ovesta pihalle. Mikä ihme maailma tämä koulumaailma oikein on, jos sieltä saa lähtöpassit kertalaakista? No onneksi en ole niissä piireissä töissä. Nimim. "on tullut itsekin mokailtua työkuvioissa"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kommentti. Veikkaan, että potku-uhka on aina edessä kun kyseessä on tämänkaltainen "rikos". Mua harmittaa nämä keissit siksikin, että tämä on varmasti opettajakunnalle todella epämotivoivaa. Tarkoitushan olisi opettaa, ei toimia ulosheittäjänä.

      Poista
    2. Eli siis... oppilasta saa lyödä, töniä, tuuppia, jos ei jää jälkiä?

      Kyllä minä tällaisessa asiassa luotan enemmän rehtorin kuin määräaikaisessa virkasuhteessa työskennelleen epäpätevän opettajan arvostelukykyyn.

      (*) hoiti erityisluokanopettajan virkaa ilman erityisluokanopettajan koulutusta

      Poista
    3. Ei saa. Enhän mitenkään väittänyt että saisi. Kirjoitin sitä paitsi, että oppilas ei kai loukkaantunut millään tavalla. Vai loukkaantuiko?

      Tapauksessa on varmasti toimittu opettajan toimesta väärin, mutta kyseenalaistinkin sen, että ovatko tällaiset tilanteet sellaisia, joista automaattisesti seuraa irtisanominen. Virheistä pitäisi oppia - koko työyhteisö. Ja aika ikävän mallin tämä antaa oppilaillekin: voisin kuvitella, että osaa oppilasaineksesta tämä kannustaa haistatteluun ja opettajan sietokyvyn äärimmilleen viemiseen - hähää, et todellakaan saa edes koskea tai poistaa minua tästä tilanteesta tai saat potkut!

      Sitä paitsi, olisi kai joku muukin opettaja voinut poistaa tuon henkilön siitä tilanteesta. Ilman erityisluokanopettajan pätevyyttä. Eivät he kai olisi olleet epäpäteviä?

      Poista
    4. Ikäviä juttuja nämä tosiaan ovat.

      En silti usko, että yksikään rehtori lähtee kovin kevein perustein opettajaa erottamaan. Eli siis... emme tiedä kaikkea.

      Poista
  13. Jos pipo päässä ruokailu on kotona ok, miksi lapsilta ei silti voi vaatia, että koulussa ei toimita samoin, koska siellä toimitaan koulun sääntöjen mukaan (oli ne lapsen, vanhempien tai muiden opettajien mielestä järkeviä tai ei)? Sehän on ihan normaalia, että toimitaan tilanteen ja paikan mukaan, vaikka se ei aina niin kivaa/järkevää ehkä olekaan.

    Vai saako teidän lapset käyttäytyä sukulaisilla, kavereillaan, isovanhemmilla jne. siten kuin käyttäytyvät kotona riippumatta siitä millaiset tavat vierailla on voimassa? Minusta on itsestäänselvyys, että vierailla toimitaan kuten vieraat haluavat ja kotona sitten omien sääntöjen mukaan.
    Esim. meillä mummon ja papan luona saa toimia, kuten mummo ja pappa määrävät ja esim. jälkiruokaa saa joka kerta toisin kuin kotona, yhden kaverin luona ei tarvitse aina syödä keittiössä toisin kuin meillä kotona jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottakai. Tarkoitan sitä, että sellaisista säännöistä on helpompi aikuisten pitää kiinni, jotka ovat voimassa kaikkialla.

      Yhden lapseni kaverin on todella vaikea käsittää, että eri perheissä on erilaisia tapoja ja hän on monta kertaa meillä kertonut, miten meidän pitäisi kodissamme toimia (tyyliin saako aamulla katsoa pikkukakkosta pyjamassa vai pitääkö heti vaihtaa päivävaatteet). Minua se lähinnä hymyilyttää, mutta... lapsen isä on löytänyt uuden kumppanin. Haluaisin olla kärpäsenä katossa katsomassa, kun tämä lapsi isänsä nyksälle selittää, miten hänen äitinsä (eli miehen eksän) mielestä missäkin tilanteessa pitäisi toimia.

      Poista
  14. Huomasinpa muuten tässä lehdestä, että kyseinen rehtori ei ole enää ko. lafkassa töissä, vaan on vaihtanut työpaikkaa huhtikuun vaihteessa. Liekö syynä tämä episodi vai onko paikanvaihdos ollut tiedossa jo aiemmin...?

    Itse olen sitä mieltä, että rehtori on ollut se, joka ylireagoi, ei medialle mennä huutelemaan potku-uhkaa, ennen kuin asia on selvitetty sisäisesti riittävän hyvin!

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...