16.10.2020

Etäpalaverien uudet klassikot



Olin tänään puhelinpalaverissa, kun Snadille koitti lounasaika. Olimme tietenkin käyneet itsenäisen lounasprosessin jo etukäteen läpi, mutta en voinut olla kuulematta kaikkea, mikä keittiössä meni pieleen. Ruokaa lämmitettiin mikrossa liian pitkään. Jääkaapin ovi jäi auki ja masiina alkoi piipata. Yritin olla liikehtimättä hermostuneesti ja keskittyä sanottavaani, mutta seuraavaksi kuulen, kuinka lautanen räsähtää lattialle ja lapsi kuiskaa vienosti voi perkeleen perkele.

Huokaisin ja levittelin käsiäni.

– Anteeksi nyt, mun täytyy...

– Klassikko, totesi palaverikumppanini.

Todella! Kun etätöistä tuli yhdessä yössä uusi normaali, alkoi etäpalaverikulttuuriin muodostua uusia klassikoita. Entiset palaverihuoneklassikothan edustivat lähinnä teknisiä ongelmia, mutta eivät juurikaan paljastaneet ihmisistä mitään henkilökohtaista. Nyt on toisin. 

Perheenjäsenten yllättävä esiintyminen palavereiden taustalla on selkeä klassikko. Kun joku yhtäkkiä sammuttaa mikrofoninsa ja katoaa tai alkaa raivokkaasti huitoa ja liikuttaa suutaan kuin 20-luvun mykkäfilmissä, on selvää, että muu perhe on palannut uimahallista kotiin liian aikaisin tai koira järsii jotain mitä ei saisi järsiä.

Ystäväni, joka viettää käytännössä koko päivän puhuen etänä jonnekin päin maailmaa myös myöhään illalla, oli unohtanut blurrata oman taustansa. Yrityksen johtoryhmä todisti aviomiehen käyvän kalsareissaan jääkaapilla ja nasauttavan oluttölkin auki. Eikä siinä mitään, oli perjantai ja kaikki, mutta mies itse olisi mieluusti pitänyt kalsarinsa yksityisasianaan.

Toinen klassikko ovat muuttuvat ulkoiset olosuhteet. Eräänä päivänä, kun olin presentoimassa tarjousta asiakkaalle, taloyhtiön takapihalle pörräsi pyörimään KAKSI ajettavaa ruohonleikkuria ja tyyppi, joka käytti siimaleikkuria. Olisin yhtä hyvin voinut puhua keskellä formulakisoja. Luonnollisesti koira heräsi ja alkoi meuhkata ja olohuoneeni täytti niin täydellinen kakofonia, että asiakastakin alkoi naurattaa. Oli vain pakko odottaa viisi minuuttia että tilanne rauhoittui. Samantyyppinen suht kinkkinen tilanne on varmasti myös yläkerrassa alkava yllättävä poraaminen.

Kerran myös ihmettelimme, miksi erään osallistujan naama näkyi vain hämärästi. Hän istui taloyhtiön saunassa, koska oli tullut vaimon kanssa tuplabuukkaus eikä hän ollut kehdannut jäädä rappukäytävään. Sovimme, että hän sai laittaa kameran pois. 

Kolmas klassikko on tietenkin käydä vessassa kesken kokouksen ja sulkea vain videoruutu. Vaikka tämäkin varmasti jossain vaiheessa alkaa naurattaa, olen iloinen että ihan kaikesta minullekaan ei ole kertynyt kokemusta. 

Mitäs muita klassikoita on etäilyn myötä muodostunut?

19 kommenttia:

  1. Ison työporukan palavereissa aina joku unohtaa laittaa mikkinsä mutelle ja hönkii päälle kun esimies yrittää pitää kuukausikatsausta. Etäily ei myöskään ole täysin kitkenyt sitä klassikkoa, että kesken pitkän koulutuksen joku rupeaa jorisemaan jostain epäolennaisesta ja kyselemään ties mitä. Kaikkein pahinta on, jos kouluttaja alussa sanoo, että huikatkaa vaan jos jotain kysyttävää tulee! Tekisi aina mieli huutaa, että älä hemmetti anna semmoseen lupaa kun ei me olla sitten koskaan valmiita :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi koulutuspointti on niin totta! Ei todellakaan sana ole vapaa vaan istutaan ihan hipihiljaa ja pidetään mökyt mahassa kun täti puhuu. 😆

      Poista
  2. Palaverisofta nappaa sen oletuskuvan *jostain*, eikä onneton ihmisparka välttämättä pitkään aikaan saa tietää, että herran vuonna 2005 profiilikuvaksi hyvältä idealta tuntunut bilekuva on kokenut renesanssin samaan palveluryppääseen kuuluvan kokoussoftan defaulttipärstänä...

    ...En toki minä, mutta jollekkin näinkin voi käydä...

    VastaaPoista
  3. Etäpalaverit on yksi työmaa.
    Ääni kiertää, porukka valuu paikalle 15min myöhässä, ohjeistusta ei kuunnella ja sit tää perus "mun mikki ei toimi / en kuule /en näe teitä"

    Onneks mulla on etänä vaan kerran viikossa, mut silloinkin tapahtuu ihan tarpeeksi. ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myöhästymisten määrä on vakio! Mutta mun mielestä toi "haloo mä en näe/kuule teitä" on ehkä hiukan vähentynyt, tai ainakin joku osaa neuvoa. Muut hämmästyttävät ongelmat (joku ei vain kerta kaikkian pääse linkillä sisään tai jaettu prese näkyy pikselimössönä) toki jatkuvat.

      Poista
    2. Luin että jaettu per*e. Vähän erityyppinen kokous ��

      Poista
    3. Kai sitäkin diginä nykyään tehdään. O_o

      Poista
  4. Yhdessä yliopiston ryhmätyöseminaarissa piti aina kulloinkin esittävässä vuorossa olevan ryhmän kaikkien jäsenten pitää mikkejä auki koko 20 min presentaation ajan, ja kyllähän sieltä jokaisesta ryhmästä löytyi joku jäsen jonka naapurissa oli menossa pihatalkoot, keittiöremontti tai sitten vain tietyömaa juurikin siinä kotikadulla. "Ymmärtäväinen" seminaarinvetäjä päätti vielä tiedustella että josko olisi mahdollista siirtää tietokonetta siten että melu ei kuuluisi, mutta hieman vaikea sitä solukämpässä/opiskelijayksiössä asuvien on saada suurta muutosta sillä noin 2 metrin tietokoneen liikuttamisella jos yläkerrassa hakataan seinää alas...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...Ja siis tietyöt kuuluu vielä korttelinkin päähän että ei mainittavaa helpotusta huoneen vaihdolla. Ehkä tosiaan se mikin kiinni pitäminen olisi ollut helpompi vaihtoehto. O_o

      Poista
  5. Lehtipuhaltimet! Need I say more... Voitaisko näin etätyöaikoina kieltää lehtipuhaltimet?

    VastaaPoista
  6. Hirvittävä rysäys puhujan taustalla, huuto "äitihän sanoi, että pitää olla hiljaa kokouksen takia" ja lakoninen toteamus "lapset ovat hengissä - vielä"

    VastaaPoista
  7. Se, että on pakko käyttää se vessakortti kesken palaverin. Laitat mikin kiinni, mut joku sattuu kysymään sulta jotain just kun oot pöntöllä housut kintuissa ja joudut juoksemaan ne housut kintuissa koneelle painamaan mikkiä ja vastaamaan. �� Bonusta vielä siitä, ettet ehdi pyyhkiä. ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eih, apua! Instagramin puolella joku tunnusti saaneensa ruokamyrkytyksen kesken palaverin ja laatanneensa. Varmaan yhtä hauskaa mutta eri tavalla.

      Poista
  8. Vaihdoin talon sisällä uusin hommiin just kun korona etäily alkoi. Mulla on ollut pari vakio perehdyttäjää, joiden kanssa olen soitellut päivittäin. Lapset on useamman kerran kyselleet kovaan ääneen, et miksi soittelet TAAS "nimi" kanssa? Naama punaisena sitten selitellyt, et kun se neuvoo mulle näitä hommia. Onneksi vast'ikään toisen lapsi kyseli kovaan ääneen taustalla, et miksi puhut "mun nimi" kanssa?

    Onneksi perehdyttäjillä on myös lapset, koska omat ovat säännölisesti keskeyttäneet milloin milläkin ja perehdyttäjillä ollut onneksi vastaavat systeemit...

    VastaaPoista
  9. Meillä normisti kamerat ei ole päällä, mutta jonkun päälläolo kerram jälkeen unohdin laittaa teipin kamwtan eteen. Yks aamu olin lähdössä johonkin live-tapaamiseen ja kiireessä muistin yhden puolen tunnin etäaamupalaverin. Ei muuta kuin aamutoimet käyntiin läppäri kainalossa. Hetken päästä havahduin omaan pärstääni Teamsissa ruudulla - tukka märkänä päätä pitkin, kylpytakki päällä ja taustalla vessan seinä - läppäri oli pesukoneen päällä, minä juuri suihkusta tullut ja aikeissa aloittaa meikkauksen. Onneksi kymmenestä osallistujasta vasta kaksi oli linjoilla...

    VastaaPoista
  10. Minua kiinnostaa tässä ihanassa blogissa NYT eniten tuo teidän hauva. Kerro pliis meille blogin lukijoille noita maailman hauskimpia ja ihanimpia koiruuskokemuksia. Mulla ihan saatanan ikävä mun edesmennyttä koiraa ja just mietin, että elänkö vai otanko uuden koiran... niin tekis hyvää kuulla kivoja koirajuttuja, jos vaan ehit niitä kirjoitella ja ottaa niitä ihania kuvia teidän uudesta perheenjäsenestä. Näyttää maailman ihanimmalle hauvelille.

    Mut kiitos sulle, kun jaksat raportoida kaikista muistakin tärkeistä asioista, mut koirat .... I love <3.Ihana blogi!!

    Ja rapsutukset hauvalle!

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...