5.4.2020

Havaintoja nukkumisen ihmiskokeesta



Jotta ei menisi pelkäksi valitukseksi niin todettakoon seuraavaa: olen keksinyt vallitsevasta tilanteesta kaksi hyvää asiaa.
1) Pyykkiä tulee vähemmän, koska asumme kaikki samoissa verkkareissa viikon.
2) Nukumme ihan sairaan hyvin.

Yksi kiinnostavimmista koronan lieveilmiöitä onkin monessa perheessä alkanut nukkumisen ihmiskoe. Tavallisesti koko perheen unirytmitesti tehdään lomilla, jolloin asiat eskaloituvat nopeasti yökukkumiseksi, mutta nyt työt ja koulu pakottavat jonkinlaisen arkirutiinin ylläpitoon. Millaiseksi se on muodostunut? Onko päivärytmiä vaikea pitää yllä? Tuleeko tästä kesäloma on steroids?

Meidän perheessä löysät aamut tietävät pelkkää hyvää. Hyvälaatuinen ja riittävä uni on tietysti myös fyysisen terveyden ylläpitäjänä suuressa roolissa, mutta kodin positiivisella ilmapiirillä on valtava merkitys henkiselle jaksamiselle. Kaikki nukkuvat kerrankin tarpeeksi – ja tämä on suurin syy siihen, että pää ja avioliitto eivät hajoa tästä eristyksestä täysin. Toisin sanoen elämä väsyneiden teinien ja keski-ikäisten kanssa on jo normaalioloissakin sietämätöntä.

Kolme havaintoa kolmen viikon kokeilujaksolta.

Vaikka perheemme on jaettavissa iltavirkkuihin (minä ja Skidi) sekä joustaviin (Koti-insinööri ja Snadi, joka nukkuu vaikka kämppä ympäriltä räjähtäisi), meille kaikille sopii tasainen rytmi: siis se, että ei ole ysin ja kasin aamuja vuoron perään vaan heräämme joka päivä samaan aikaan. Olemme yrittäneet pitää koulu- ja työpäivän aloituksen aamuyhdeksässä, joten voimme hyvin nukkua kahdeksaan, kun pendelöinti puuttuu. Tämä on myös suurin syy siihen, miksi haluan asua lähellä koulua: näillä unenlahjoilla aamuissa ei ole joustovaraa. Hitsaan vanhempana paljon enemmän REM-unesta kuin luomuvoista.

Toiseksi ruokailu rytmittyy fiksummin. Meille sopii yhteinen lounas puolilta päivin. Erityisesti Snadille ennen yhtätoista realisoituva koululounas on liian aikainen, joten hän ei ole syönyt koulussa kovin paljon. Tästä aiheutuu tietysti paineita iltapäivän välipalakimaraa kohtaan, joka taas vie päivällisnälän. Ruokailuajat ovat siis kotikoulussa paremmassa tasapainossa, laatua kommentoimatta.

Kolmanneksi rytmi näyttää säilyvän, vaikka unen määrä lisääntyy. Snadi tykittää huikeita 11 tunnin öitä koko ajan, ja Skidikin melkein kymmentä tuntia. Erityisen iloinen olen teinin puolesta, jonka kanssa unensaantia ja unessapysymistä on opeteltu monta vuotta sekä teoriassa että käytännössä. Tyyppi heräsi jo vauvana 20 minuutin päiväuniltaan huutoon, kunnostautui sittemmin yövaeltelijana ja löysi lopulta motivaation lopulta migreenin ja ajoittaisin melatoniinin kautta.

Tämä nukkumisfiesta voi johtua tarkasta rytmistä tai siitä vauva-aikana hoetusta väitteestä, että uni ruokkii unta (muistelen jotain tällaista kuulleeni), mutta todennäköisesti siihen vaikuttaa myös ulkona vietetyn ajan lisääntyminen päivän pidentyessä ja kelien parantuessa. Kun kouluhommat on tehty eikä harrastuksia ole, voi koko loppupäivän olla ulkona.

Tämä viimeinen havainto on kiinnostava myös siksi, että yksi argumenteista, joilla vastustetaan kahdeksan-vitun-aamujen dumppaamista, on se, että lapset rupeavat vain valvomaan illalla pidempään, mikä tietenkin on perimätiedon mukaan portti koviin huumeisiin. No, meillä eivät valvo normaalia pitempään, nukkuvat vain enemmän. Hah.

Olen nukkunut itsekin suht sikeästi. Mikä johtunee siitä, että olen iltaisin aivan totaalisen puhki tapahtumarikkaista päivistä konsulttina, opettajana, kokkina, atk-tukena ja terveydenhoitajana. Snadin toteamuksesta ("luulin, että silmäpussit ovat vain silmien alapuolella") päätellen uni ei ratkaise ihan kaikkea. 


11 kommenttia:

  1. Ei mul muuta mut nauratti toi samoissa verkkareissa viikko :D Just paasasin ukolle kun iltapulussa oli taas näitä "oletko aina tehnyt väärin" otsikkoja uusavuttomille, ja nyt oli aiheena, että kuinka usein verkkarit täytyy pestä kun ne on päivittäisessä käytössä :D :D En klikannut eli en nyt osaa tässä asiassa neuvoa, muuta kuin kertoa oman kokemukseni, eli pesuun kun ne vaikuttaa likasilta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua, verkkarit pestään kun perheenjäsenet alkaa huomautella että sä haiset. :D Kävin äsken suihkussa, vaihdoin puhtaan paidan ja hupparin sekä kampasin tukan. Voisko joku NYT pitää mun kanssa etäpaltsun. (Ei.)

      Poista
  2. Täällä venähti alakoululaisten nukkumaanmenoaika samantien vähintään tunnilla, monena iltana on menty kolmekin tuntia yli normaalin. Erityisen vaikeaa on 11-vuotiaan kanssa jota ei omien sanojensa mukaan vain väsytä eikä saa unta aikaisin. Aamulla sitten väsyttääkin ja meidän etäkoulussa on myös etätapaamisia mm. maanantaiaamuisin kahdeksalta (mikä on kyllä aikamoista nillitystä!). Joten jos olisi viisasta vinkkiä tai uutta näkökulmaa (varhais)teinin nukkumaansaamiseksi niin kiinnostaisi kovasti kuulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ounou, tuossa iässä paheni meilläkin iltakukkuminen (joka ei siis välttämättä lähde koskaan pois vaan on tehdasasetus). Kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa meillä yleensä vielä ekstraväsymystä, mutta nyt päästiin aika vähällä kun aikataulut joustaa. Opelle vois ehkä laittaa palautetta tuosta kasin aamun pakosta...? Ei mulla oikein ole muuta vinkkiä kuin sen unirytmin fiksaaminen vaikka melatoniinilla ja sit siinä roikkuminen.

      Poista
  3. Lasten nukkumisesta olen tehnyt sen havainnon, että menevät nyt suosiolla 21:30 mennessä nukkumaan. Vitkutuskikkailut vähentyneet. Tulkitsen sen johtuvaksi siitä että "saavat olla tarpeeksi kotona". Tavallaan nauttivatkin tästä, vaikka kavereitaan kaipaavatkin. Vitosluokkalainen kommentoi metsäkävelyllä "miten mä ikinä totunkaan taas siihen että olen koko ajan menossa johonkin"... kulttuurishokki voi tulla takaisin siirtymässäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsinkin lapset, joilla jää helposti kierrokset päälle, hyötyy tällaisesta varmasti! Meillä noi on muutenkin niin paljon kotona että uskon ennemmin siihen harrastusten vaihtumiseen ulkoliikunnaksi. Mut mietin että eikö jatkossakin voisi kouluissa ottaa käyttöön etäpäiviä varsinkin isommilla lapsilla, jotka pärjäävät kootna ja osaavat ne tehtävät tehdä itsenäisesti. Tämä helpottaisi varsinkin pitkän matkan koululaisten painetta.

      Poista
    2. Valitettavasti tämä "etäkoulu" normaalioloissa vaatisi perusopetuslain muutoksen. Ko. laki lähtee siitä, että opettajilla on valvontavastuu koululaisista koko heidän lukujärjestykseensä merkityn ajan. Etäpäivät eivät ole mahdollisia, koska niissä tämä valvonta ei toteudu. Ja jos ei toteudu, se on virkavastuulliselta opettajalta/rehtorilta virkavelvollisuuden laiminlyönti ja pahimmassa tapauksessa heitteillejättö, joita puidaan sitten jo käräjillä. Lakia on koko ajan kiristetty tämän valvontavastuun osalta, joten en usko lieventämiseen. Nyt poikkeustilalaki ajaa normilakien yli, jolloin koulun vastuuta on muutettu.

      Siihen en osaa ottaa tyhjentävää kantaa, pitäisikö perusopetuslakia sitten muuttaa tältä osin. Ongelma on siinä se, että vain osa oppilaista pystyy ottamaan tällaista vastuuta oppimisestaan: kun kotona ei olekaan aikuisia valvomassa koulunkäyntiä, vaan nämä ovat töissä, on suuri houkutus tehdä mitä vain muuta kuin kouluhommia. Kuitenkin jos mahdollisuus annetaan, se on annettava yhdenvertaisuussäännösten mukaan kaikille, eikä esim. erityisoppilaita voida rajata sen ulkopuolelle.

      Poista
    3. Mietin yhtenä päivänä, että miten laitonta on jättää 10- vuotias lapsi melkein 3kk ajan joka arkipäivä 8 tunniksi..jos ei olisi kriisi, niin se olisi taatusti heitteille jättö. Mutta eipä ole mitään vaihtoehtoja, kun molemmat perheen aikuiset sote- alalla. Yhteiskunnan etu ohittaa rankasti yksilön hyvinvoinnin, hinta maksetaan sitten tulevaisuudessa. (Toki toivon, ettei lapsi joudu erikoispitkään psykoterapiaan, ja tämä uhraus on jonkin väärti).

      Poista
    4. Hyvä pointti ekalta anonyymiltä. Mietin vaan noin yleisesti kun oppilaita jaetaan muutenkin taso- ja pienryhmiin että olisiko tätä kokeilua voinut tarkastella jälkikäteen ja miettiä voisiko hyviä puolia ottaa käyttöön jollain tapaa.

      Toka anonyymi: Ettekös te saisi laittaa lapsen kouluun? Tai siis mä en epäröisi sekuntiakaan, melkein laitoin nytkin, koska työt kusee niin pahasti.

      Poista
  4. Meilläkin on kaksi iltavirkkua ja kaksi joustavaa. Pahinta myrkkyä on kasin aamujen lisäksi juurikin se vaihtelu, vuorotellen 8:15 ja 9:30. Muistan kun itellä oli ekat 2 vuotta joka päivä koulua 9-13, se oli ihan parasta. Kotikoulussa on pidetty rytmi tasaisena: herätys klo 8, koulu alkaa klo 9, lounas klo 11.30-12, koulu loppuu viimeistään klo 13. Sen jälkeen ulos, välipala (yleensä metsässä) klo 14-14.30, päivällinen klo 17, suihkuun klo 19.30 ja iltapala klo 20, sänkyyn klo 21-21.30. Kaikki saa riittävästi unta, sopivasti liikuntaa ja tasaisin väliajoin ruokaa. Toimii meillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eläköön rutiinit! Tää tasaisuus on kyllä tosi hyvästä teinillekin. Ihan kuin molemmat kersat olis paljon paremmalla tuulella kuin normaalisti.

      Poista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...