Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

25.8.2019

Mitä voin tehdä Amazonin hyväksi? 3 vinkkiä



Minua on viime vuosina ihmetyttänyt, miksi sademetsätuhot eivät koskaan nouse pääuutisiksi. Ketään ei ole tuntunut mainittavasti kiinnostavan, että sademetsää palaa ihan joka puolella maailmaa. No, nyt se sitten vihdoin tapahtui ja Amazonin metsäpalot ovat saaneet oman hashtagin.

Ilmastonmuutoksen rynnistys koko kansan puheenaiheeksi antaa tietenkin vetoapua kaikille aiheeseen liittyville uutisille. Amazonin tuhoaminen ei ole mikään uusi ilmiö, mutta nyt äärioikeistolainen presidentti on vauhdittanut oikein urakalla luonnovarojen pistämistä sileäksi – ja siitähän saikin jo uutisen. Bolsonaro teki metsiensuojelulle valtavan palveluksen olemalla juuri se ahne paska, joka hän on. Kummallista.

No, tämä kriisi on saanut pienen ihmisen miettimään, mitä tässä voisi tehdä. Hyvät uutiset ovat, että aina on tehtävissä jotain. Bolsonaron kaltaisten psykopaattien tuki tulee suuryrityksiltä, joita ohjailee vain ja ainoastaan kassavirta. Tuhon estäminen edellyttää siis vastuuttomasti toimivien yritysten kassavirran hiipumista. Vaikuttaa voi myös ilman rahaa.


1. KYTTÄÄ ALKUPERÄMERKINTÖJÄ 

Tämä kriisi ei ainoastaan koske lihaa, kahvia tai soijaa vaan ihan joka ikistä ostostasi. Ihmiskunta on (ihan omaa syytään toki) valitettavasti tilanteessa, jossa lähes kaikkiin tuotteisiin liittyy joku moraalinen ja eettinen ongelma. Erityisesti ruoka on valtava bisnes ja sen huomaa siitä, miten paljon erilaista kusetusta ja hyväksikäyttöä siihen liittyy: on suoranaisia ruokaväärennöksiä, kuvottavia eläinoikeusrikkomuksia, orankien metsätuhoa palmuöljyn takia, orjuutta ja lapsityövoimaa, lentorahtia ja kestämätöntä viljelyä. Lue siis etikettejä ja vaadi alkuperätietoja, etsi tietoa yrityksen vastuullisuudesta, valvonnasta ja sertifikaateista tai lähesty yrityksiä suoraan ja pyydä vastausta.

Alkuperän uteleminen aiheuttaa toki paitsi käsien levittelyä ja tyrmistystä myös kiusaantunutta hiljaisuutta, mutta mitä isompi yritys on kyseessä sen parempi on kysellä. Kesko ja S-ryhmä ovat jo tällä viikolla kakistelleet suhteestaan brasilialaiseen tuontilihaan ja aivan varmasti kuulemme pian, mitkä tilat käyttävät kotimaista rehua.


2. ALLEKIRJOITA

Mitä enemmän nimiä adresseissa on, sen parempi.
-  Kovistele poliitikkoja kaikilla hallinnon tasoilla ja pidä erityisesti huoli, että meppisi tekee eikä vain puhu ja jos näyttää hiljaiselta, laita viestiä vaikkapa täällä.
- Vaadi yrityksiä sitoutumaan (erityisesti kaupan keskusliittoa kannattaa lähestyä), mutta vaatimuksen voi kohdistaa myös suoraan monikansallisiin jätteihin, jotka ovat mukamas sitoutuneet sademetsien suojeluun.
- Tue järjestötyötä. Järjestöt, jotka toimivat paikan päällä, ovat tehneet vuosien mittaan paljon verkostoitumis- ja selvitystyötä ja tuntevat jo vaikuttavimmat keinot. Pienikin järjestö voi olla vaikutusvaltainen kuten tämä alkuperäiskansojen parissa työskentelevä AmazonWatch ja suomalaisfirmoja seinää vasten pistävä Finnwatch.


3. PIDÄ ÄÄNTÄ

Ilmastovouhotusta ei ole edelleenkään tarpeeksi. Aikaa ei tietenkään kannata tuhlata niihin, joita ei kiinnosta, mutta minulla kesti pitkään tajuta, että on edelleen ihmisiä, jotka eivät tiedä tai ole tulleet ajatelleeksi, että omilla valinnoilla on vaikutusta samalla tavalla kuin veroeuroilla ja äänillä. Yksittäisen kiinalaisen hiilijalanjälki on edelleen keskimäärin alle puolet meidän jalanjäljestämme, keskivertointialaisen alle neljäsosa. Ei siis todellakaan ole yhdentekevää, mitä Suomessa tehdään.

Ympäristöaiheita ei tarvitse ujostella missään seurassa. Vanhempainilloissa voi kysyä kouluruoan ilmastovaikutuksista, taloyhtiön kokouksessa energiatehokkuusremonteista ja firman palaverissa toimistopaperin FSC-merkinnästä – u name it. Eikä tarvitse olla pyhimys voidakseen puhua ilmastonmuutoksesta ja hiilinieluista. Voit aivan avoimesti myöntää, mitkä valinnat ovat juuri sinulle hankalia ja kysyä, miten muut ovat näitä ongelmia ratkaisseet. Käytä laskureita, seuraa uutisia ja järjestöjen (Finnwatch, WWF, Greenpeace jne.) viestintää, jotta pysyt ajan tasalla.

Minulle toimiminen on ainoa tapa pysyä järjissäni. Lapsia lohduttaa se, että minä teen kaikkeni vastustaakseni ahneutta ja järjettömyyttä. Ja että on siellä muitakin kuin Greta.

Ps. Luonnollisesti voit myös lahjoittaa rahaa. Minä pistin eurot Greenpeacelle, mutta yksi hyvä keino on ostaa sademetsää suoraan suojelualueeksi.



2 kommenttia:

  1. En ole tietääkseni Etelä-Amerikkalaista lihaa juurikaan syönyt, ja norjalaisen pussilohen syönnin lopetin jo vuosia sitten ympäristösyistä. Sen lisäksi että lohen kasvatus pilaa Norjan vuonot, niille syötetään juurikin noilla seuduilla kasvatettua soijaa.

    Fun fact: lohi saa punaisen värinsä luonnollisen ruokavalionsa takia. Koska soijasta ei väriä irtoa, niin pussilohen ruokaan lisätään väriainetta. Hyvää ruokahalua...

    VastaaPoista
  2. Hakukonevalinnalla on myös mahdollista vaikuttaa: http://www.ecosia.org ��

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...