Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

30.8.2019

Miksi ihmeessä asun Espoossa?

Kaupallinen yhteistyö Babler ja OP-Koti



Kaikki lähti siitä, että mummolani sijaitsi rintamamiestalossa Tapiolassa. Vietimme veljeni kanssa 70-luvulla lapsuutemme isovanhempien hoivissa. Kaivoimme pihalle ojia, paiskoimme toisiamme omenoilla, hypimme lehtikasaan ja teimme Papan kanssa kävelyretkiä Koivukujalle ja keskusaltaalle syöttämään sorsia. Viimeistään poikkeusluvalla sallittu kouluvalinta sinetöi sen, että meistä tuli hiljalleen espoolaisia vaikka asuimme Kirkkonummella. Olen kasvanut tähän alueeseen kiinni niin sitkeästi, että minun on vaikea analysoida miksi asun täällä.

Nopea kysely lähipiirissäni kertoo Espoon maineesta kaiken olennaisen. Espoosta tulee mieleen yksityisautoilu, rivitalot, Länsimetro, Kokoomuksen äänestäminen ja homekoulut. Ja mikä hupaisinta, minä olisin osanut luetella nämä aivan samat stereotypiat, jotka luonnollisesti pitävät myös osittain paikkansa. Mielikuvat perustuvat siihen, että käsitys espoolaisuudesta on hyvin hajanainen. Espoo on yhtä aikaa kaikkea tätä ja aivan jotain muuta. Minä olen leimallisesti tapiolalainen – ja täällä on ihan eri meininki kuin Nuuksion perällä.

OP-koti haastoi minut kertomaan, mikä on Tapiolassa asumisen pointti. 

Yksinkertaista: kaipaan ympärilleni sekä säpinää että hiljaisuutta ja täällä on tarjolla molempia. Haluan asua kompaktisti mutta en ahtaasti, meren äärellä, ei-omakotitalossa ja kävelymatkan päässä palveluista. Ihan parasta on, että metroasemalle on 500 metriä ja silti ikkunoistani näkyy lähimetsä. Tapiolassa yhdistyvät niityt ja kulttuuri, luonto ja kaupunkiasuminen juuri täydellisessä suhteessa vaihtelunhaluiselle luonteelleni.

Se säpinäpuoli yllättää välillä minutkin: täällä tapahtuu koko ajan jotain! Sisäistin kulttuuritarjonnan laajuuden valitettavan myöhään, osin ihan omaa syytäni. Vasta päiväkodin syysohjelmaa lukiessani havahduin, että ryhmät käyvät säännöllisesti jossain kulttuuririennoissa, teattereissa ja konserteissa – ja että niissä on lastenkin mielestä hauskaa. Lasten kulttuurikasvatus on täällä selvästi otettu tosissaan ja sitä tehdään lasten ehdoilla ja osallistaen.

Suosittelenkin kulttuurivisiittiä Tapiolaan niin lapsiperheenä, aikuisten treffeillä kuin omankin ajan puitteissa. Ja jotta kynnys madaltuisi entisestään, listasin syksyn tärpit kaikille tekemistä ja hengenravintoa kaipaaville.







1. EMMA – MODERNIN TAITEEN MUSEO JA WEEGEE

Tämä etupihaltani pilkottava kolossi on erinomainen sadepäiväkohde lasten kanssa. On tarinatuokioita, joulumarkkinoita, Lelumuseo Hevosenkenkä sekä keväiset museofestarit. Taidepuolella näyttelyitä on sekä pysyviä että vaihtuvia ja juuri avautunut Michael Jackson: On the Wall -näyttely kiinnostanee paitsi entisiä nuoria myös nykyisiä pop-kulttuurivalveutuneita teinejä.

HUOM! Tänään ja huomenna vietettävän Espoo-päivän ohjelmassa on niin ilmaiskonserttia kuin Espoo kuviksen järjestämä lasten katutaidetapahtuma. Mikä erinomainen tekosyy hipsiä tänne!



2. KULTTUURIKESKUS

Kultsalla on koko ajan jotain ohjelmaa, kannattaa katsella ohjelmistoa säännöllisesti! Lapsille parasta antia ovat olleet koko perheen musiikkitapahtumat kuten jazz-konsertit ja Soitinpolut, joissa voi tutustua kaikkiin Espoon musiikkiopistossa opetettaviin soittimiin (suosittelen myös EMOn muskareita, pedagoginen taso on loistava). OP:n kiinteistövälittäjä Leena Pikkusaari vinkkasi myös Tapiolan kirjaston lasten perjantaileffoista, joihin on vapaa pääsy: Lastenmaassa katsotaan joka perjantai lastenelokuva klo 18 alkaen.

Aikuiseen makuun olisi tarjolla ilmainen Elokino-elokuvasarja, jossa teemana on kesä. Amfin puolella on tänä kesänä ollut tarjolla ollut maksutonta paritanssiopetusta ja syyskuussa on K50-iltapäivädisco.



3. JÄÄHALLI (Urheilupuiston pysäkki)

Jäähallissa (eli Metro-areenalla) pelataan Bluesin kotimatsit, mutta tarjolla on myös pipolätkää ja yleisöluistelua. Täällä järkätään myös ainoa kirppis, jossa ehdin käydä. Kulttuuripuolella on tänä syksynä tulossa ainakin lasten festarit ja keväällä Bryan Adams.



4. KESKUSALLAS

Kevyen päiväretken puutteessa voi suunnata Ainoasta löytyvän Kaisan Cafen päänkokoisten korvapuustien kanssa Keskusaltaalle. Kultsan takaa löytyvä allasalue tarjoaa talvella luistelua ja kesällä suppailua ja polkuveneilyä. Ja allas on muuten niin matala, että metrin mittaisella yltää jalat pohjaan eli loistava treenipaikka! Ihan vieressä on myös kesäisin auki oleva, alle metrin mittaisille soveltuva pyöreä kahluuallas, joka oli pitkään suljettuna mutta aukesi taas. En itse ole pätkääkään kiinnostunut rakennuksista, mutta ne, jotka ovat, saattavat diggailla myös aukion arkkitehtoonista yleisilmettä.

5. ESPOON KAUPUNGINTEATTERI

Näyttömötaidetta arvostaville löytyy oma kohteensa. Teatterin ohjelmistossa on yleensä niin huumoria kuin puhdasta taidettakin, mutta minua kiinnostaa erityisesti nykysirkus: olen korvamerkannut tämän koko perheen esityksen, joka näyttää trailerin perusteella riittävän kummalliselta jopa Snadin makuun. Huom. Tällä hetkellä teatterille on hieman vaikea löytää Tapiolan remontin takia, mutta opasteita seuraamalla löytää perille. Uudet tilat avataan kultsan yhteyteen.



6. KINO TAPIOLA

Olen tätä pientä ja sympaattista leffateatteria kehunut aiemminkin erityisesti lasten kanssa. Äänimaailma on sopivalla tasolla, mainoksia ei ole 20 minuuttia ja sali on muutenkin miellyttävän pieni. Kinossa järjestetään myös vauva- ja seniorikinoja, sekä esitetään Royal Opera Housen baletti- ja oopperaesityksiä Lontoon Covent Gardenista.

Rikkaassa kulttuuritarjonnassa on se hyvä puoli, että se ruokkii itseään ja uutta toimintaa tulee koko ajan lisää. Ja sitten kun kyllästyy säpinään, voi siirtyä äänikirjan kanssa kävelemään Silkkiniittyä ympäri.



PS. Jos kulttuuri ei iske, tsekkaa löytyisikö näistä 6,5 retkestä Espooseen joku sopiva. Täällä voi ihan vain istua möllöttää kalliolla, keskellä kaupunkia.

PPS. Jos haluat jakaa vinkkisi oman kaupunkisi vetonauloista, käy jättämässä vinkkisi Project Maman fb-ryhmään ja osallistut samalla 50€ K-marketin lahjakortin arvontaan. Arvonnan säännöt täällä.

4 kommenttia:

  1. No onhan Espoo nyt... Espoo. Tapiola on mulle lapsuuden maisema, äidin vanhemmat asui siellä. LEppävaarassa olen asunut yli 30 vuotta ja parin viikon päästä kun muutetaan muutetaan 500m päähän nykyisestä.

    Tapiolassa kyllä parasta on lähteä tekemään iltalenkkiä silkkiniityn läpi Mäntyyviidan kautta Otsolahden rannalle ja takaisin sieltä. Sen kävalin aina mummin kanssa, nykyisin käyn matkalla tervehtimässä mummia ja ukkia uurnalehdossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, joku muukin siis muuttaa muutaman sadan metrin matkoja! Kiva vuokrata muuttoauto minuutin takia... Mutta ihan samaa mieltö tuosta kävelemisestä, tuo on osa mun vakiolenkkiä! <3

      Poista
  2. Asuin seitsemän vuotta Helsingissä kunnes muutin Espooseen. En tiedä mikä vinksahti aivoissa, mutta lähes heti tuntui, että olen paljon enemmän espoolainen kuin ikinä olin helsinkiläinen, ja nyt kuuden espoolaisvuoden jälkeen en täältä helposti lähde pois. Täällä on jotain kummallisen hauskaa: on vähän niin kuin maalla mutta kuitenkin kaupungissa, ja tarvittaessa raiteet vievät hetkessä Helsinkiin. Espoo oli itselleni todella mauton ja hajuton ennen kuin tänne muutin, kunnes yhtäkkiä huomasin sujuvasti juhlivani Espoo-päivää ja löytäväni itseni WeeGeeltä kerta toisensa jälkeen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa että sulle kävi noin! Mä kai koen olevani jotain helsinkiläisen ja espoolaisen välimaastosta, kaipa se pääkaupunkiseutulaisuus on loppuviimeksi se merkittävin juttu. Mua naurattaa aina kaikki kuntaliitoskohut, joissa toitotetaan Espoon itsenäisyyttä: mulle on ihan sama missä raja kulkee tai mikä kaupungin nimi kunhan palvelut pelaa ja luonto on lähellä. <3

      Poista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...