Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

7.8.2019

Mikä on #30käyttöä-haaste ja kenelle se sopii?



Viimeinen lomaviikko on mennyt av-yv-meiningeissä. Viime talven kamaraivon starttaamassa vaatekatselmuksessa löytyi nimittäin myös läjä kesäisiä kamoja, joiden paras myyntihetki oli tällä puolella vuotta. Ja kas, henkarit ovat nyt tyhjiä: yhtä lukuunottamatta kaikki meni! Sain siis kasaan ihan hyvät viikkorahat sekä hyvän mielen, sillä kivat, mutta minulle epäsopivat vaatteet pääsevät käyttöön.

Mutta aina tästä projektista tulee myös vastuullisuusahdistus. Lentämisen vähentäminen on hirveän helppoa vaikkakin kivuliasta. Pysyy vain vuosisuunnitelmassa ja sanoo ei, kun joku ehdottaa viikonloppureissua Eurooppaan. That's it. Mutta vaatteita on pakko ostaa. Vaateteollisuus tuottaa yhtä suuret päästöt kuin laiva- ja lentoliikenne yhteensä eikä vastuullisuus näytä kiinnostavan suurimpia valmistajia pientä viherpesua lukuunottamatta juuri lainkaan. Siinä vaiheessa kun t-paita maksaa 4,99€ voi kysyä, mitä maksoi raaka-aine, paljonko jäi ompelijalle käteen ja mitä vaatteelle tapahtuu yhdessä pesussa.

Maailmalla onkin startannut #30käyttöä -haaste, jossa tavoitellaan vaatteelle pitkää käyttöikää ja vältetään ostamasta vaatteita, joita ei usko pitävänsä kolmeakymmentä kertaa. En ole kuuden vaatteen haasteen jälkeen tarttunut mihinkään vaatepuolen kampanjaan, joten nyt voisi olla taas aika.

Skidi hipoo XS-kokoa, joten kierrätettyä on kuvan asussa kaikki paitsi vyö! Snadilla päällään jo viime kesänä pieneksi jäänyt mekko, josta ei voi luopua, koska lempivaate.

Mutta onko lyhyt käyttöikä minulle ongelma? Tavallaan ei, koska en shoppaile itselleni kuin muutaman kerran vuodessa, liikahdan trendeihin noin viiden vuoden viipeellä enkä osta pikamuotia. Käytän lempivaatteitani aina pitkään ja hartaasti, ja uumoilen että suosikkivaatteille tulee helposti sata käyttöpäivää parissa vuodessa. Toisaalta luku kuulostaa joidenkin vaatteiden osalta paljolta: hellevaatteita tulee käytettyä vain jos on helle, ja paksuinta talvitakkiani olen käyttänyt kymmenisen kertaa, mutta pakkohan se on olla olemassa. Tämä pohjoinen sijaintimme pakottaa ihmisen omistamaan vaatteita moneen säähän.

Tämä haaste muistuttaakin minua enemmän ostamisen linjanvedosta, jonka tein jo jonkin aikaa sitten. Olen lakannut ostamasta
a) kirkkaanpunaisia tai muita "jännän" värisiä vaatteita, sillä en kertakaikkiaan pidä niitä, vaikka väri olisikin kaunis an sich,
b) juhlavaatteita, sillä käyttökertoja tulee minun elämässäni hirveän vähän ja lainaamalla saa kivoja,
c) vääränkokoisia vaatteita, vaikka ne olisivat kuinka houkuttelevassa alennuksessa, sillä ne ovat erinomaisia vain aiheuttamaan itsetunto- ja säilytysongelmia ja
e) yhtä ainutta vaatetta verkkokaupoista yllä mainitusta syystä = tällä kropalla melkein jokaista vaatetta on pakko sovittaa.

Lempikierrätysliikkeeni Vestis - tykästyin tiukkaan linjaan: kaikki meni, minkä ottivat myyntiin.

Haaliminen on liian helppoa, mutta jos noissa säännöissä pitäytyy, harhaostoksia tulee enää harvakseltaan. Ehkä tätä haastetta voi käyttää kierrätysmittarina: jos vaate ei ole vuodessa päässyt päälle kuin kerran tai pari, olisi syytä etsiä sille käyttökertoja uudesta kodista.

Olen tosi iloinen siitä, että vaatteiden kierrätyksestä on tullut normaalia – laatutuotteilla on jälleenmyyntiarvo ja vilkkaissa kierrätysryhmissä tavarasta pääsee eroon vuorokauden kuluessa. Eikä ole enää omituista huudella ensin kirppiksellä, löytyykö joltakulta ylimääräisenä hiihtohousuja, leivänpaahdinta tai tonttuasua sen sijaan että marssii suorilta kauppaan. Näinhän maailman pitäisi toimia ihan lähtökohtaisesti.

Miten on, kiinnostaisiko kokeilla tätä haastetta? Onko käyttöikä sulle ongelma? Vai onko lempivaateajattelu jo käytössä jollain tapaa?

20 kommenttia:

  1. Minun ei tarvitse ottaa näitä haasteita vastaan, sillä olen jo luonnostani puhkikuluttaja. Omistan aina maltillisesti vaatteita ja ostan uutta vasta kun on pakko. Nyt pakko ostaa listalla on juhlakengät. Edellisiä käytin 10 vuotta ja siinä ajassa käyttökertojakin tuli vähintään 50. Kengät olivat jo aika kamalassa kunnossa, kun päätyivät pois. Se ongelma tässä on, että joutuu joskus aika tarkkaan miettimään, että onko tämä muotia (hetkellistä) vai minun tyyliäni (eli voin itse käyttää vaatetta/laukkua/kenkiä myös silloin, kun vastaavia ei enää kaupasta löydy).

    Kuolaan kyllä tiettyjä vaatteita netistä. Olen viime talvena ostanut kaksi Alpa-neuletta. Ja haluan lisää. Oli ihana talvi, kun en palellut läheskään niin paljon kuin aiemmin. Helpotti töissä ja kotona ja ulkona. Nyt haaveilen ostavani näitä lisää. Neuletakkia olen käyttänyt myös paljon tänä kesänä.

    Paras tyttäreni yökkäri on kestänyt vuosia. Ennen leveähkö täysipitkä yökkäri on enää minimekkomittainen, josta pätkästiin vain pitkät hihat lyhkäsiksi. Tytär siis kasvanut yökkärin kanssa. Kohta kangas on puhki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä sinä! Ymmärrän hyvin tuon muoti vs tyyli pohdinnan. Tykkään arkioloissa aika simppeleistä vaatteista joten olen suht pulassa jos yritän löytää itselleni sitä tavallista perustyyliäni koska tarjolla on vain "muotia".

      Tuo yökkäriasia on muuten mainio: Snadi (134cm) käyttää 116cm yökkäriä koska se on ihanan pehmeäksi hiutunut, vaikka onkin ihan minimekkomittainen. :D

      Poista
    2. Ompelijan palveluita kannattaa joskus vaatteiden kanssa käyttää, jos tietää vaatteen, minkä haluaa, mutta kaupoissa on vain muotia.

      Poista
    3. Mä miellän ompelijan jotenkin ylettömän kalliiksi vaikka en ole kertaakaan edes kysynyt, mitä kauluspaidan (joita ei E-kupin ihmisille kaupoista löydy) teettäminen maksaisi. Ehkä tämä olisi mulle sopivampi haaste!

      Poista
    4. Yökkäriasiaan vielä: hienoa hakea lapsi iltasella harrastuksista ja havaita, että normisti 134cm:n vaatetta käyttävällä lapsella on paitana 116cm yömekko. (Koska mies ei ymmärrä yöpaidan ja päivätunikan välillä.) Ja tällä setillä tietty menty koko päivä aamusta iltaan, päiväkodista iltaharrastuksiin.

      Poista
  2. Törmäsin tähän hsasteeseen muutama päivä sitten ja minun mielestäni 30 käyttökertaa on aivan uskomattoman vähän. On toki enemmän kuin yksi tyylillä osta, käytä, pese, poista. Mutta mielestäni tämmöisessä haasteessa olisi järkeä, jos puhuttaisi sadoista käyttökerroista muutaman kymmenen sijaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se mustakin vähän. Mut ehkä ton haasteen pointti on siinä ostotilanteessa tapahtuvassa harkinnassa: onko vaatteella selkeä tarve, jonka voi jo etukäteen nähdä, voiko tuotetta pestä ja huoltaa ja miten se ylipäätään kestää käyttöä *vähintään* sen 30 kertaa? Jos sitä tarvetta pysähtyy miettimään saattaa huomata, että sitä ei oikeastaan ole tai että kaapissa on jo samanlainen.

      Poista
  3. Oon samaa mieltä kuin aiempi kommentoija! Muistan ihmetelleeni tuota 30 käyttökertaa, kun näin tämän haasteen. Tuo 30 käyttökertaahan voi tarkoittaa vaikkapa vain kahta kuukautta. Oon itse ollut nyt tietoisesti 8 kuukautta vaatteiden ostolakossa ja sitä ennenkin ostin harvoin vaatteita. Tää ostolakko on kyllä herättänyt paljon ajatuksia, oon oppinut muun muassa arvostamaan vaatteita, joita jo omistan ja pitämään niistä huolta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä ymmärsin että tuo 30 käyttökertaa on minimi, yli saa tietenkin käyttää: farkkujen kanssa se on helppo ylittää mutta entäs korkokengät, shortsit tai kesämekko? Täyttyykö 30 kertaa nopeasti vai onko ne sellaisia että niitä voi käyttää vielä 10 vuoden päästä?

      Ostolakot on kyllä erittäin havahduttavia! Mä lopetin lipastojen ostamisen, koska ne vain täyttyy kamasta.

      Poista
  4. Mietin samaa kuin kaksi ylempää. Kolmekymmentä käyttökertaahan tulee ihan parissa kuukaudessa! Ja sitten kun itse on just niitä puhkikuluttajia, että kaappiin eksyy vain kivoja vaatteita joista tulee lemppareita, niin niitä tulee käytettyäkin paljon.
    Ja sitten toisaalta kun tyyli on aika perus farkut ja huppari, niin kaupasta löytääkin mitä haluaa- tosin kun on työtön ja opiskelija (ensimmäisen statuksen pitäis siis muuttua jälkimmäiseen ihan pian), ei oo varaa hirveesti laittaa vaatteisiin :/ Ois kiva voida käyttää esimerkiksi ompelijan palveluja ja teettää oikeesti kestäviä ja omannäköisiä vaatteita, mutta sen aika on sitten kun pääsen töihin :)

    Ja onhan tollanen haaste tietenkin tyhjää parempi. Kolmekymmentä käyttökertaa on ehkä just sopivan helppo ja saavutettavissa niillekin joilla se tyyli on just sitä että käytetään vaatetta pari kertaa ja heitetään pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi käyttöaste riippuu varmaan tosi paljon vaatteesta. Kotiverkkareille & huppareille tulee helposti joku 300 päivää vuodessa. :D Mut jos vaikkapa jotain vähän siistimpää toimistopaitaa pitää töissä 2-3 päivää viikossa ja sitten se menee pesukoriin odottamaan seuraavaa hetkeä niin siinä prosessissa jo vierähtää mulla viikko, joten kuukaudelle jää 6-8 potentiaalista käyttöpäivää ja sitten kun vaatteita on paljon, harvemmin tulee yhtä paitaa pidettyä noin usein vaan se käyttö jakautuu useammalle vuodelle.

      Ihan samaa mieltä kyllä tuosta haasteen helppoudesta, ehkä siihen uskaltaa tarttua. Mulle toi haaste tarkoittaa sitä, että en esimerkiksi osta käsinpestävää / silitettävää vaatetta, koska en ikinä saa sitä enää käyttöön.

      Poista
  5. Minulla on useampi vaate käytössä, jotka ovat kaksikymmentä vuotta vanhoja. Kertooko se sitten siitä, että olen ostanut ajattomia vaatteita vai että olen täysin tyylitön... Aikanaan ovat kyllä olleet reiluja tai muoti oli silloin löysempi, kun nyt taas ovat aivan sopivia. En näe järkeä olla käyttämättä, kun tykkään edelleen eikä vaate ole mennyt juuri miksikään. Esimerkkinä tällaisesta pellavahame. Useimmat muutkin vaatteeni ovat 5-10 vuotta vanhoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kysymys! Mulla on myös useamman aikakauden vaatteita, kaikkea 20 vuotta sitten hankitusta tähän kevääseen. Olen ollut huomaavinani että sellainen "eri asu joka päivä"-asenne on ihan ensimmäinen vihollinen: ihmiset luulevat että joku koko ajan pitää silmällä heidän pukeutumistaan ja muistaa kuinka monta kertaa jotain paitaa on tällä viikolla pidetty. Olen ehkä yksinkertainen, mutta en todellakaan vaivaa aviokapasiteettiani muiden vaatteilla. O_o

      Poista
  6. Täällä myös yksi, jolle tähän haasteeseen tarttuminen ei toisi kovinkaan suuria muutoksia normaaliin. Inhoan vaateostoksilla käymistä, joten jos jotain on pakko hankkia se hankitaan sillä mentaliteetilla, ettei ihan heti tarvitse uudestaan lähteä. Vaatekaapista löytyy kymmenkunta alaosaa, suunnilleen saman verran siistimpiä paitoja ja näiden lisäksi valikoima eri tavoin kulahtaneita kotivaatteita. Vanhimmat alkavat olla 20 vuoden ikäisiä, jostain syystä hameet tuntuvat vanhenevan kauniimmin kuin housut.

    Arkivaatteissa arvostan helppoutta, paitojen olisi hyvä kestää kuivausrumpu ja olla venähtämättä muodottomiksi yhdellä käyttökerralla. Tämä karsii jos aika ison siivun tämän hetken halpamuodista. Juhlavampien osalta jaksan nähdä vähän enemmän vaivaa, koska näitä ei tule pyykättyä niin usein.

    Oletko Katja muuten tietoinen, että elastaani tekee puuvillasta käytännössä sekajätettä? Puhtaana kuituna olisi käytettävissä selvästi useampia kertoja, puhumattakaan vaatteen kuosissaan pysymisestä tai jo aiemmin mainitusta kuivausrummunkestosta, mutta koitappa löytää vaatekaupoista tuotteita joihin elastaania ei olisi tungettu, oli tarvetta tai ei. Etenkin lastenvaatteiden kohdalla alkaa epätoivo iskeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen piinallisen tietoinen elastaanin aiheuttamista ongelmista. VTT:llä kokeillaan paraikaa liuotusta, mutta en tiedä miten se etenee ja miten nopeasti teknologia olisi tuotantokäytössä. Moni uskookin ennemmin muihin ratkaisuihin - tai lakimuutoksiin. Vaateteollisuutta voisi hyvin velvoittaa siivoamaan sotkunsa muuten kuin tuhoamalla ja polttamalla.

      Poista
  7. Ompelijan kalleudesta: kirosin itse samaa, kunnes aloin nelisen vuotta ommella itse vaatteita. Nyt ymmärrän täysin, miksi esim. vetoketjun vaihtaminen maksaa! Itse ompelu on ollut tosi hyödyllistä monella tapaa: saa omalle kropalle sopivia vaatteita pinnalla olevasta muodista huolimatta, itse ostetut kankaat on jostain syystä tosi paljon parempia laadultaan kuin valmiit vaatteet, ja lisäksi ketjuliikkeiden halpoja hintoja kauhistelee entistä enemmän. Jos ei halua itse ommella, on varmasti tosi hyvä idea kiikuttaa malliltaan epäsopivat ompelijalle tai teettää ihan kokonaisia vaatteita kuten vaikka se kauluspaita! Toki se maksaa, mutta hyvä ompelija saa myös aikaan niitä oikeasti istuvia luotto aatteita, joita tulee myös käytettyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon tämän, mutta jostain syystä en edes tiedä mistä aloittaisin. Koti-insinööri on ruvennut käyttämään räätälin palveluita (lähinnä musiikkihommien takia), koska hänellä on myös kroppa johon ei standardivaatteet istu. On ollut tyytyväinen. Harkitsen kyllä, että kokeilisin.

      Poista
    2. Olen osittain erimieltä kankaiden laadusta. Ainakin jokunen kirosana tullut päästeltyä kun laadukkaana ostamani kangas nyppyyntyy ensimmäisten pesujen jälkeen aivan samalla tavalla kuin mikä tahansa ns. piakmuotiketjun tuote. Neuloksissa saumat lähtevät kiertymään siitä huolimatta että on pessyt sen ennen ompelua. Itse ommellen ei tietysti mene ompelijan palkkaa tässä tapauksessa, mutta kyllä se käytetty aika harmittaa yhtälailla kuin huonoksi menevä tuote.

      Muistan viime vuoden puolella lukeneeni että elastaani on tullut osittain sillä, ettei vaatteita enää teetetä mittojen mukaan, jolloin se istuvuus saadaan joustavuudella. Jos sitä ompelijaa raaskii vain käyttää pääsee myös vaikuttamaan sitä kautta näihin materiaalin raaka-aineisiin. Tämä kommenttina tuohon aiempaan elastaanin ongelmallisuuteen.

      Minulle ostostelu on lievä ongelma. Aion napata tästä haasteesta kopin ja harkita tarkemmin vaatteita joita ostan. Pientä parannusta on tosin havaittavissa kun äitiyslomien ja pidempien työttymyyspätkien jälkeen viimein olen töissä ja budjetti mahdollistaa laadukkaampien tuotteiden hankkimisen. Tällöin käyttökerratkin ovat lisääntyneet melkolailla automaattisesti.

      Poista
  8. Ehdottomasti haaste johon voisin tarttua. Olen muuttanut ostoskäyttäytymistäni kestävämmäksi ja vastuullisemmaksi jo vuosien ajan. Siinä missä reilu vuosikymmen sitten edullinen hinta, helppo saatavuus ja laaja valikoima houkuttivat, olen (pääasiassa) oppinut läksyni. En kiikuta enää kotiin huonosti istuvia polyesteri rättejä, jotka venähtävät ja nyppääntyvät jo ensimmäisessä pesussa. Muistan edelleen elävästi kun hankin ensimmäisiä retkeily-ja vaellusvaatteita työkäyttöön. Päätin säästää rahaa, koska olin köyhä, juuri valmistunut opiskelija, jolla oli pankissa lähinnä opintolainaa. Yhden surkean kesän kärvistelin Suomen sateisessa ja kylmässä kesässä ne halpisketjun vaatteet päällä. Housuissa reikiä, takki, joka ei pitänyt vettä eikä tuulta, saati hengittänyt tarvittavalla tavalla. Se oli aika iso opetus minulle. Ne vaatteet joutivat roskikseen sen yhden kesän jälkeen. Töistä saadut rahat sijoitin laatu varusteisiin.
    Nykyään harkitsen ostojani pitkään. Syynään vaatteen materiaalin ja ompelujäljen tarkkaan. Sovitan aina vaatteeni ja mietin siellä pukukopissa näyttääkö tämä 'omalta' päälläni, onko tässä mukava olla ja sopiiko vaate muihin vaatteisiin. Ostan paljon vaatteita käytettynä, sekä itselleni, että lapsille. Pääkaupunkiseudulla on loistava tarjonta second-hand vaatetta niin kirppiksillä kuin Vestiksen tyyppisissä liikkeissä. Tykkään! Täytyy kuitenkin myöntää, että välillä heikkona hetkinä haksahdan ostamaan jotain omien arvojeni vastaisesti.

    Katja, tykkään todella paljon siitä miten tuot omien valintojesi kautta esille tapoja joilla meistä jokainen voi osallistua ilmastotalkoisiin. Mun mielestä on todella tärkeää, että ihmiset näyttävät oman esimerkkinsä kautta mallia miten ihan jokainen meistä voi vaikuttaa. Ei pelkästään sanoilla vaan myös teoilla.

    VastaaPoista
  9. Pitäisi varmaan hyödyntää enemmän kauppojen pukeutumisneuvontaa. Vaatteiden ostaminen ei-laihana on lähinnä jotain kiinalaiseen vesikidutukseen verrattavissa olevaa toimintaa.

    En kerta kaikkiaan haluaisi käyttää moiseen puuhaan yhtään sekuntia enempää kuin on aivan pakko. Joten kaupasta tarttuu yleensä kantoon jotkut sopuhintaiset rytkyt, jotka näyttävät päällä suht siedettäviltä.

    Hyvä puoli on tietysti se, että niitä sitten on myös käytettävä puhkikulumiseen asti, jotta ei tarvitse taas mennä kaupoille...

    Puhkikulumisessa onkin sitten ihan oma lukunsa paksureitisen housut ja jopa leggingsit!!

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...