1.6.2019

Enemmän kuin kasin oppilas



Niin siinä luki, molemmilla. Ipanat siirtyvät seuraaville vuosiluokille, ensimmäinen kuudennelle ja toinen tokalle.

Todistuksia tutkittiin tänä vuonna pitkään ja hartaasti.

Skidi sai ensimmäistä kertaa numerotodistuksen. Tätä ennen alakoululaisen spettarin arvosanat olivat olleet kirjallisia arvioita lukuvuoden suoriutumisesta, mutta nyt ne vaihdettiin numeroarvosanoiksi. Ajattelin, että tyyppi tykkäisi suoraviivaisista numeroista (ja minäkin olen niihin tottunut), mutta yllättäen tuomio olikin, että "nämä numerot ovat vähän tylsät". Kirjallisissa arvioinneissa oli yleensä mukana joku henkilökohtainen, positiivinen huomio, kehu tai kannustus, numero tuli ilman saatetekstiä. Keskiarvon sai laskea halutessaan.

Snadin todistuksessa oli enemmän asiaa. Vaikka Snadi ei aivan täysiä pisteitä kaikista aineista saanutkaan, ope oli laittanut virallisten arvioiden perään muutaman mukavan lauseen edistymisestä ja positiivisista persoonallisuuden piirteestä: innostumisesta, ystävien auttamisesta ja siitä, että "esiintyy mielellään". Niitä oli kiva lukea niin oppilaan kuin vanhemman näkökulmasta, varsinkin kun muistaa, mistä lievää epätoivoa sisältäneestä tilanteesta tähän ensimmäiseen kouluvuoteen lähdettiin. (Toki kehitystoiveena oli mainittu omista tavaroista huolehtiminen, johon on helppo tämänkin viikon jälkeen yhtyä.)

Tuo pieni lisärivi on yllättävän tärkeä osa todistusta. Siinä voi kannustaa, selittää ja täsmentää tai erikseen vielä kiittää edistymisestä. Sanallisiakin arvosanoja voi vertailla (enkä tiedä, tuleeko siitä kenellekään hyvä mieli), mutta positiivinen palaute on aina oma, eikä kellään ole parempi. Niitä on kiva esitellä ja kavereiden kehuja on helppo myötäelää. Niistä myös rakentuu käsitys itsestä.

Numerot ovat paljon jäykempiä ja ohjaavat katsomaan keskiarvoa, josta taas tulee helposti henkilökohtainen kilpailunumero. Silloin on helppo tuntea huonommuutta vaikka olisi ihan keskiverto kasin oppilas, saati sitten jos numero on huonompi.



Olin itse lukioon asti juuri se vähän päälle kasin keskiarvon oppilas. Lähdin koko touhuun takamatkalta, koska en käynyt päiväkotia enkä eskaria, en ymmärtänyt harjoittelusta mitään eivätkä vanhempani auttaneet läksyissä tai olleet muutenkaan paikalla. Menestyin kielissä ihan mukavasti mutta matematiikan heikot arvosanat laskivat keskiarvoa ja pänttäysaineet kuten historia olivat raskaita. Minun kannustukseni olivat liikunnan kymppi ja se, että kuvistyöni pääsi usein "seinälle" eli koulun näyttelyyn parhaimmiston joukkoon. Nämä muutamat positiiviset kokemukset aiheuttivat sen, että pidin itseäni hyvänä oppilaana ja hain lukioon. Lukiossa huomasin jo ihan pitäväni opiskelusta (paitsi matematiikasta) ja keskiarvoni nousi yli yhdeksään.

En koskaan pitänyt itseäni minään briljanttina yleisnerona mutta omassa jutussani olin hyvä, mikä teki minusta mielessäni enemmän kuin kasin oppilaan. Ja näin jälkikäteen voin todeta, että positiivinen kokemus omasta osaamisesta ja kyvyistä edes numeromuodossa oli motivoivaa. Kaikenlainen positiivisessa hengessä annettu palaute, jonka pohjalta kasvaa usko omiin kykyihin, on mielestäni koko peruskoulun tärkein tehtävä – tuo usko kun määrittelee sen, mitä uskaltaa tavoitella ja miten epäonnistumisesta nousee. Ilman sitä ei ole mitään muuta kuin ajelehtimista. Miten kannustetaan niitä, joiden numeroissa ei ole mitään hehkutettavaa?

Kiitos siis opelle kehuista, ne luettiin tarkkaan ja painettiin mieleen. Tokaluokkalainen aloittaa ensi syksynä optimistisin mielin ja uskoo vakaasti myös siihen, että ne kamatkaan eivät ole enää pitkin käytäviä ja niittyjä. Minäkin uskon, jos oikein pinnistelen.


6 kommenttia:

  1. Onpa kiva kuulla vanhemman mietteitä todistusten palautteesta. Vaokka meillä annettiin vain raksi ruutuun palaute ykkösille, sai jokainen mukaansa myös kortin jossa oli oma positiivinen palaute. T. Ope

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin aivan, ettehän te välttämättä sitä positiivista palautetta saa mistään... Mutta ne muutamat henkilökohtaiset rivit olivat kyllä Snadille merkityksellisemmät kuin ne "ruksit". Tuntuu että juuri nyt oma identiteetti kiinnostaa ihan valtavasti ja nämä palautteet ovat tärkeitä rakennuspalikoita (=tällainen minä olen).

      Poista
  2. Meillä ei annettu vielä vitosta lopettavalle numerotodistusta. Tosin meillä on ollut ihan ekasta alkaen asteikko "hyvät tiedot" "erinomaiset tiedot" "parantamisen varaa" tms. Mun mielestä nuo ei juuri numeroista eroa asteikolla 1-3 niinku aikoinaan yliopistossa oli. Toki siinä jää pois se kirkkain kymppi, kun "erinomaiset tiedot" on varmaan siinä 9-10 ja "hyvät tiedot" sitten kasin luokkaa. Me ollaan oltu tuohon asteikkoon oikein tyytyväisiä. Ollaan saatu myös kirjallinen pieni palaute opettajalta, mutta mä suhtaudun noihin vähän ristiriitaisin tuntein - en tiiä mikä siinä on mutta ne tuntuu musta kauheen geneerisiltä. Kai se riippuu opettajasta. Tytöllä oli suunnilleen "Lapsi suoriutunut kouluvuodesta hyvin ja työskentely luokassa sujuvaa" kun taas pojalla "Olet tosi hyvä laulamaan ja pysyt nuotissa paremmin kuin monet. Matematiikkakin sujuu hienosti" Tytön palautteesta olin vähän hmhnnnhhh mutta pojan palaute hymyilyitti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuliko teille kaksi eri todistusta kouluaineista ja sitten näistä koululaistaidoista? Samanlainen väljempi skaala oli molemmissa. Opettajien runosuonesta riippuu kyllä paljon, meille on osuneet hyvät opet. Niistä palautteista myös tajuaa itsekin millaisiin asioihin opettaja kiinnittää huomiota.

      Poista
    2. Meille tuli kouluainetodistus, jonka perässä samalla paperilla oli se lyhyt lause lapsesta. Sitten tuli geneerinen käyttäytymistodistus, jossa kummallakin oli sama sisältö "Oppilas noudattaa hyviä käytöstapoja... jne jne" Itse asiassa sen huomasin vasta äsken :D

      Poista
  3. Meillä vitosen Helsingissä päättynyt koululainen ei myöskään vielä saanut numerotodistusta. Asteikko on viisiportainen, missä paras on olet saavuttanut tavoitteet ja osoittanut erityistä osaamista, toiseksi paras olet saavuttanut tavoitteet jne.

    11 eri ainetta arvioituna 2-4 eri osa-alueella (esim. erikseen tiedolliset ja toiminnalliset taidot tai vaikka suomen kielessä kohdat ymmärtävä lukeminen, kirjoittaminen, kielentuntemus, vuorovaikutustaidot kaikki erikseen arvioituna). Lopussa vapaa sana otsikolla vahvuudet ja edistyminen.

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...