Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

4.2.2019

Legot avotakassa ja muita lapsiperheen sisustusratkaisuja

Kaupallinen yhteistyö: Glowdia

Tänne päin kun katsoo kaikki on hyvin.

...  Mutta sitten tästä suunnasta onkin jo vähän sekavampi otos, vaikka työpöydälläni on ns. hyvä päivä.

 – Ette vissiin hirveästi käytä tätä?

Ystävä seisoi avotakan edessä ja katseli tulipesässä sijaitsevia legopaketteja, kahta ulkolyhtyä, metrin pituista rullaa Skidin piirroksia ja askarteluja sun muuta sälää.

Juu ei käytetä. Eikä käyttänyt edellinenkään omistaja, sillä punatiilihormi oli puhdas jo muuttaessamme. Avotakka on pikkulapsiperheessä vähän vaikea, varsinkin jos edessä ei ole mitään kipinäpeltiä. Itse asiassa haluaisin purkaa koko avotakan, koska se vie olohuoneesta melkein 5 neliötä.

Kun muutama vuosi sitten muutimme unelmakämppäämme, valtavan remontin loppuunsaattaaminen oli ainoa tavoite. Budjetti oli tiukka jo muutenkin ja muistan ajatelleeni, että mitään ihmeellistä emme edes tarvitse: meillähän on jo kaikkea ja neliöitä ja huoneita oli uudessa kämpässä saman verran kuin vanhassakin. Selviäisimme helposti samoilla kalusteilla ja mitään ongelmia ei syntyisi. Ja jos syntyisi niitä ehtisi pohtia myöhemmin, paremmalla ajalla.

Koti-insinööri sen taisi ensimmäiseksi tuhahtaa, kun mallasimme olohuoneeseen vanhaa sohvaa, joka ei mahtunut tilaan mitenkään päin. "Tämä on hemmetin hankala kämppä sisustaa." Ja niin todellakin on: länsipuoli on pelkkää lasi-ikkunaa ja avotakka möllöttää olohuoneessa tilanjakajana poikittain, joten seinätilaa ei ole sielläkään. Olohuone on valtava, mutta makuuhuoneet pienet, joten molemmilla lapsilla pitää olla parvisängyt. Kodinhoitohuonetta ei ollut.

Ja sitten varmaan tiedättekin, mitä tapahtui. Parempaa aikaa ei ikinä tullut. Arkea piti alkaa pyörittää olivat ratkaisut sitten optimaalisia tai eivät. Sohva tungettiin sinne, minne se ei sopinut, ja pesukone siirrettiin toiseen suihkutilaan. Kamat, joille ei löytynyt paikkaa, tungettiin takahuoneeseen ja minä tein woman caveni ruokailutilan päätyyn. Esikoisen enterorokko piti huolen, etten löytänyt edes sukkiani viikkoon.

Mutta ilokseni voin ilmoittaa, että se myöhemmin on n-y-t. Tarvitsin tähän ryhdistäytymiseen ulkoisen syyn ja kas, se löytyi ihan sattumalta, blogisijoittamisen kautta.


Sohvapöytä puuttuu ja jumppavälineet hyllyllä. Sohvan edessä oleva rahi on täynnä lasten naamiaistarvikkeita.

Suomen Blogimedian perustamaan, starttaavien yritysten jeesimiseen keskittyvään Kipinä-hankkeeseen ilmoittautui mukaan oululainen sisustusalan yritys Glowdia, joka haluaa tehdä sisustusneuvonnasta edullista ja vaivatonta verkossa. Havahduin, että nyt jos koskaan on saumani. Tämä ei ole sisustusblogi ja juuri siksi halusin mukaan. Olen hyvin tavallinen ihminen, jolla on rajallisesti aikaa, ja siksi käytän paljon palveluita. Sisustussuunnittelijan käyttäminen ei sen sijaan ole koskaan edes tullut mieleen! Miten siitä voi hyötyä? Mitä maksaa? Ja miten he neuvovat ihmistä, joka ostaa melkein kaiken kirppikseltä?

No tämän vuoden aikana selviää! Glowdian suunnittelijan laittavat hommiin myös Muita Ihanian Tiina, Salamatkustajan Satu ja E2O:n Esko. Kaikilla meillä on vähän erilaiset asunnot, mutta sen voin luvata, että lapsiperheiden tarpeet tulevat hyvin kattavasti käsiteltyä.





Jouduin ylipäätään tämän yhteistyön kautta miettimään, mitä oikein kodilta odotan. Ei sitä ole aiemmin edes ehtinyt miettiä. Koti on nykyään työpaikkani, joten sen pitäisi tarjota viihtymisen lisäksi myös mahdollisuus keskittymiseen. Ennen kaikkea koti merkitsee minulle mielenrauhaa – ei taidenäyttelyä, mutta ei pelkkää keskuslämmitystäkään. Toisaalta haluan, että voimme järjestää isoja juhlia.

En ole minimalisti, mutta rakastan sitä, että kaikelle on paikkansa. Unelmakämpässä oleva järkyttävä siivo ja nurkkien rytöläjät (tämä on ystävän käyttämä mainio termi) hävettävät vähän samalla tavalla satojen eurojen käsilaukun vuoreen tarttuneet rusinat ja kuittien sisään käärityt purukumit. Uh. En ehdi mallaamaan peikonlehden varsia maljakkoon tai hankkimaan kymmeniä sistustustyynyjä, mutta kaipaan kyllä apua käytännön ongelmiin: järkeviä, aikaa ja käyttöä kestäviä, tyylikkäitä käytännön ratkaisuja niin eteiseen, makuuhuoneisiin, kylppäriin kuin olohuoneeseenkin.

Tavoitteena on siis lopettaa sisustusongelmassa asuminen ja sitten kun -elämä. Lapsetkin ovat jo sen verran isoja, että ne eivät enää riko aivan kaikkea. Ja sitten haluan ne legopaketit pois sieltä takasta. Miten se tapahtuu, jää nähtäväksi.

Jos kiinnostuitte heti, niin Glowdialla on hyvä tutustumistarjous: yhden sisustusongelman ratkaisemiseen (esim. seinän tapetin valinta) tarkoitetun minipaketin saa 39 eurolla helmikuun ajan. Tsekkaa tästä, kuinka palvelu toimii.


8 kommenttia:

  1. Onpa ihana olohuone <3 Ja ällistyttävän massiivinen takka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!! Takka on todella massiivinen, toisaalta ilman sitä tämä olisi lentokenttä. Onnea vaan Glowdialle. ^_^

      Poista
    2. Oletteko harkinneet takkasydäntä?

      Poista
    3. Ollaan! Se on ehdottomasti yksi vaihtoehto mutta katsotaan mitä mieltä suunnittelija on.

      Poista
  2. Olen näin neljääkymmentä lähestyvänä ei-sisustavana naisena monesti miettinyt, mistä sisustamattomuuteni oikein kumpuaa. Nautin kyllä laitettujen kotien estetiikasta lehtien ja ystävieni kotien muodossa, mutta oman kodin suhteen on aivan herttaisen yhdentekevää ovatko ruokapöydän tuolit samanlaisia saatika onko puulajien kirjo samassa tilassa jotenkin hallinassa.

    Osittain tämä voi olla kotiolojen perua, vaikka taustani on ylempää keskiluokkaa eivät omatkaan vanhempani suhtautuneet kotiinsa ulkonäkö edellä vaan kalustus koostui erilaisista saaduista ja hankituista kamppeista joiden sijoittelua mietittiin lähinnä silloin kun tarvittiin taas lisää tilaa kirjahyllylle. Toisena vahvana syynä lienee ihan laiskuus, sisustettu koti vaatii ihan erilaista ylläpitoa kuin koti, jossa ei haeta nykymuodin mukaista tyhjyyden estetiikkaa. Itseäni se elämän näkyminen ei häiritse, todennäköisesti omassa kämpässäni vastaava takka olisi vielä härskimmin säilytyskäytössä, onhan se kätevästi lasten ulotuskorkeudella, varmasti kestää pinnaltaan eikä takuulla kaadu päälle vaikka reunasta ottasikin tukea :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen miettinyt samaa. Meillä oli lapsuudenkodissa kummallinen kakofonia kaikkea, kalliita tauluja, antiikkisohva ja lasiesineitä mutta sitten ruokaillessa muovimukit. Lisäksi yritän välttää sitä samaa kamamäärää.

      Olisikohan tässä "harrastuksessa" jotain ajan henkeä, somen ja Ikean yhteisvaikutusta? Mua naurattaa kun trendikkäissä kodeissa on ihan samat värit ja kalusteet. :)

      Poista
  3. Mä jo ehdin miettiä että mahtava ratkaisu sisustussuunnittelijalta, että laitetaan sinne hyödyntämättömään takkaan muksujen legoja ja muuta sälää, joka ajelehtis muuten pitkin maita! Vähän oli nyt pettymys kun ei ollutkaan :/

    VastaaPoista
  4. En tiedä Katja oletko yhtään tällaista tyyppiä, mutta oletko huomannut tämän?

    http://www.espoocine.fi/2018/fi/tapahtumat/cine-kylassa

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...