Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

9.10.2018

Peurat ajovaloissa



Aika moni pysähtyi maanantaisen ilmastouutisoinnin äärelle. Ilahduin.

Olen odottanut tätä uutista jo pitkään. Vihdoinkin, oikeastaan ensimmäistä kertaa, jokainen media nosti ilmastonmuutoksen pääaiheekseen, kansainvälisestikin. Se oli tärkeä teko. Ilmastonmuutoksesta puhumista on vaivannut kummallinen ujostelu, tunnistan sen itsekin, mutta yhtäkkiä se oli tiessään. Tuli ensimmäistä kertaa sellainen olo, että muutkin ehkä haluavat toimia. On vihdoin saavutettu kollektiivinen ymmärrys, että olemme tässä samassa kusessa aivan kaikki.

Media on ollut ilmastoasioista suhteellisen hiljaa. Onhan tässä tietysti ollut kaikenlaista muutakin sekavaa raportoitavaa. Ikävistä asioista puhuminen ei tuo tykkäyksiä eikä jakoja, ja kommenttilaatikossa pääsevät ääneen ne, joiden mielestä ihmisen aineenvaihdunnassakin piilee jonkinlainen salaliitto. Nyt oli kerrankin otettava selkeä kanta ja jätettävä pois tulevaisuuden ratkaisujen etsimisestä flat earth -jengi. Ei heillä ole koskaan mitään annettavaa ollut.

Yhtä lailla poliitikot ovat saaneet olla rauhassa. Juhat ja Petterit ja Timot ovat vapaasti saanet höpöttää biotaloudesta ja hallintohimmeleistään, esittää että ovat kyllä kuulleet hiilinieluista ja ilmastopakolaisista ja että Suomi on joku ilmastopolitiikan edelläkävijä. Nyt yhtäkkiä koko Arkadianmäen jengi oli kuin peurat ajovaloissa. Joku ehti hädissään ehdottaa seuraavaan hallitukseen ilmastoministeriä. Ihan kuin ilmastonmuutos ei koskettaisi joka jumalan ministeriötä ihan koko ajan.

Ilmastoteot ovat nousseet esiin työpaikkojen kahvipöytäkeskusteluissakin ja perheiden WhatsApp-ryhmissä. Yhtäkkiä moni on pysähtynyt miettimään, miten hitossa se oma hiilijalanjälki on pienennettävissä kolmasosaan ja miten sitä soijarouhetta käytettiinkään. Ihmeen vähissä tuntuivat keskusteluista olevan nekin, jota puolustelevat omaa saamattomuuttaan Kiinalla ja Intialla. Totta kai kuluttajatason muutokset ovat puuhastelua verrattuna siihen, millaisia vaikutuksia poliittisilla päätöksillä saa aikaan, mutta kuluttajavalinnoilla vaikutetaankin yrityskenttään. Enkä minä ainakaan ole sellainen tyyppi, joka voi vain rauhassa venailla, että kaikki muut ratkaisevat asiat puolestani. Haluan toimia.

Mutta samalla en kaipaa enää yhtäkään vinkkiä siitä, miten voin säätää kämpän lämpötilaa pienemmälle ja vähentää yksityisautoilua, olen tehnyt ne jo aikapäiviä sitten. Nyt on poliitikkojen vuoro ja heiltä pitää vaatia ennennäkemätöntä tasonnostoa. Minä olen jo nyhtökaurani syönyt.

Kuten New York Times asian kiteytti:

"Our actions must be to scale, so while we undertake individual steps in our lives, like retrofitting light bulbs, we must realize that real progress comes from voting, running for office, marching in protest, writing letters, and uncomfortable but respectful conversations with fathers-in-law. This work must be habitual."

Hyvät uutiset ovat, että pienen muutoksen aikaikkuna on vielä auki hetken. Nyt pitäisi vain ottaa se pää pois perseestä ja uskaltaa suuttua: kuskin penkiltä voivat jatkossa suksia kuuseen kaikki, jotka eivät osaa. Seuraavissa vaaleissa on oikeasti puhuttava siitä, mitä kaikkea pitää tapahtua seuraavan kymmenen vuoden aikana, jotta tästä planeetasta ei tule Marsia. Pallo on meillä (no pun intended).


16 kommenttia:

  1. Sähköautoilua pitäisi Suomessa tukea samalla tavoin kuin Norjassa.
    "Maan hallituksen mukaan Norjassa ei välttämättä ole enää lainkaan bensa- tai diesel-käyttöisiä autoja vuonna 2025."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä vaiheessa tarvitaan tosiaan kaikki mahdolliset keinot. Itse toivoisin että pyöräilyn tukemiseen laitettaisiin rahaa.

      Poista
    2. Sähköautot eivät ole ratkaisu: https://www.talouselama.fi/uutiset/tassa-on-sahkoautojen-likainen-pikku-salaisuus/019af9b5-4a55-3a61-a87f-5b0dee65e048

      Pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen pitäisi satsata. Ja bensan verotusta nostaa.

      Poista
    3. Pitäisikö pyöräilijöiden ottaa vastuuta tarpeistaan? Pyöräajokortit, rekisterikilvet ja pyörävero?

      Poista
    4. Nähdäkseni ihan kaikkia keinoja tarvitaan. Sen sijaan anonyymi voisi tarkentaa miten vero, rekisterikilvet, pyöräajokortti käytännössä edistävät pyöräilyä kun se kuitenkin on kiistatta saasteettomin liikkumisen muoto.

      Poista
    5. Jonkunhan se saasteetonkin tielläliikkuminen täytyy maksaa. En näe sitä ollenkaan hulluna että pyöräilijöiltäkin kerättäisiin veroja kaiken kattavien pyöräteiden rakentamiseen. Itse olisin valmis rekisteröimään pyöräni ja maksamaa siitä veroja, jos sillä saataisiin sellaiset pyörätiet, jolla voivat aivan kaikki fillaristit turvallisesti ajaa. Siis myös lapset, hitaasti ajavat jne.

      Poista
    6. Mun näkemys on että verotetaan sitä mitä ei haluta tapahtuvan eli päästöjä ja tuetaan kaikin keinoin sitä mitä halutaan tapahtuvan eli päästöttömyyttä. Minäkin ohjaisin mielelläni jo maksamiani verorahojani turvallisiin pyöräteihin kuin eritasoliittymiin.

      Poista
    7. Biokaasuautot unohdetaan aika usein näistä jutuista. AUton hinta sama kuin normi auton, mutta on ympäristöystävällinen kulkuväline.

      Me hankittiin 2 vuotta sitten kaasuauto ja olen ollut tyytyväinen. PK-seudulla yli 10 asemaa ja bensaa on kulutettu ehkä 100 l koko aikana pidemmillä muualle maahan suuntautuvilla reissuilla.

      Autoa käytetään meillä aika paljon, mutta myös joustavasti pyörää, julkista liikennettä ja kävelyä. Parempi varmaan että tuo auton käyttö on sitten hiukan vähemmän kuormittavaa.

      Poista
    8. Mä en tiedä autoista mitään enkä niitä elämässäni juuri tarvitse, mutta toivoisin että erityisesti paljon autoilevat ja autoa tarvitsevat ottaisivat pallon autoilun päästöjen vähentämisestä. Tiemaksut karsivat turhaa ajoa, kimppakyydit vähentävät autojen määrää liikenteessä, polttoainevalinnat vähentävät päästöjä, mutta mitä muuta voi tehdä?

      Poista
  2. Vähän ihmetyttää kyllä se, että heti alkaa nämä "näin pienennät hiilijalanjälkeäsi ilman että tarvitsee tinkiä mistään"-jutut. Miten ihmisten on niin vaikea ymmärtää, että me suomalaiset elämme yltäkylläisyydessä ja kulutuskulttuurimme on sanalla sanoen pröystäilevä. Kulutamme maapallon luonnonvaroja kohtuuttomasti. Joten kyllä, meidän pitäisi myös luopua jostain *oikeasti*. Eikä se ole lopulta niin vaikeaa, kun alkaa miettiä vähän tarkemmin mitkä asiat oikeasti elämässä merkitsevät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, se juna meni jo, että mikään ei muutu. Todellakin muuttuu ja saavutetuista eduista joudutaan luopumaan joka tapauksessa, sekä hallitusti että rytinällä.

      Poista
  3. Mun mielestä taasen tätä ilmastomuutosjuttua tulee nykyään joka tuutista. Jo ennen tämän tutkimuksen ilmestymistä.

    Ja...kovin vähän näissä jutuissa on puhuttu mm. lentämisen päästöistä. Muistelen nähneeni hyvän jutun asiasta Imagessa... olikohan jutun nimi lentävä vegaani.

    Aika vähän auttaa lihansyönnin vähentäminen, biojätteen ketäily ym. pienet teot jos kuitenkin lennellään kerran kuukaudessa toiselle puollelle maapalloa. (kärjistys tämäkin)

    Toki kaikki pienetkin teot arjessa auttavat, mutta ovat kuitenkin pisara meressa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ehkä se perusongelma on, että lähdetään suoraan vaan tekemään "jotain" ilman että ensin mietitään, mistä se oma hiilijalanjälki muodostuu ja mitkä olisivat niitä oikeasti merkityksellisiä - ja usein myös luopumista vaativia - tekoja. Aika usein ne, joilla on ollut varaa toteuttaa suomalaista unelmaa ovat myös niitä, joiden hiilijalanjälki on suuri. Jos hulppea omakotitalo sijaitsee pk-seudun ympäryskunnassa ja sieltä käydään 2 autolla päivittäin Helsingissä töissä, jos lähdetään näin syyslomaviikolla koko perhe viikoksi Kanarialle ja jouluna Thaimaahan, niin kyllähän se jalanjälki on ihan eri luokkaa riippumatta siitä, lajitteleeko jätteensä vai ei. Itsepetos on näissä jutuissa tosi helppoa. Se että asuu ja elää ympäristön kannalta kalliisti on kuitenkin ihan jokaisen tekemä oma valinta. Sitä ei tunnu moni ymmärtävän, kun perustelee päivittäistä 100 km autolla ajamista "pakon sanelemana" asiana.

      Poista
    2. Lentämisen päästöistä puhuttiin kyllä viime keväänä aika monessakin mediassa, itsekin siitä kirjoitin. Mutta lentäminen on moniongelmainen asia: siitä pitäisi politiikan keinoin tehdä niin kallista että esimerkiksi viikonloppumatkailu vaatisi tuskaisen budjetin ja työmatkalentäminen alkaisi tuntua firmojen kuluissa. Silloin se vähenee.

      Ja juuri kuten anonyymi vastasi: mulla on 5000 kilon hiilijalanjälki suurimmaksi osaksi siksi koska asun rivitalossa, joka lämpenee kaukolämmöllä, jota tuotetaan kivihiilellä. Voin ehdottaa aurinkopaneeleja katolle, mutta ei sillä vielä asuntoja lämmitetä. Pitäisi miettiä miten sen maalämmön ja ilmalämpöpumput saisi vaihdettua tilalle, mutta ehkä aika alkaa kohta olla kypsä siihen.

      Poista
  4. Tässä omaa "yhteiskunnalliset vaikuttamiskeinot & ilmastonmuutos" -listaa tiedoksi.
    1. Helsingissä alkaa osallistuva budjetointi: https://omastadi.hel.fi/. Tässäkin prosessissa olisi hyvä kanavoida rahavirtoja siten, että jarruttavat eivätkä lisää ilmastonmuutosta, joten ei kun mukaan vain. Myös monissa muissa kaupungeissa vastaavaa budjetointimallia on kokeiltu ja kokeillaan.
    2. Suomi on sitoutunut YK:n erilaisiin ihmisoikeussopimuksiin. Kaksi isointa sopimusta ovat ns. KP-sopimus ja TSS-sopimus. Suomi antaa niiden toteuttamisesta ns. määräaikaisraportteja. Nyt raportointitapa on uudistunut. Kansalaisilta odotetaan YK:n komiteoille ajatuksia siitä, millaisiin kysymyksiin Suomen pitäisi vastata raportoinnissa. Yhdessä voimme koittaa nostaa ilmastonmuutoksen ihmisoikeuskomitean ja TSS-komitean pöydälle. TSS-komitea on vasta lausunut ilmastonmuutoksesta (https://www.ohchr.org/en/NewsEvents/Pages/DisplayNews.aspx…), joten mahdollisuudet nostaa asiaa Suomenkin osalta keskusteluun on hyvät. Komiteoille tietoa olisi hyvä antaa tämän vuoden puolella: https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/?x5822114=7051266
    3. Käy verkossa keskustelua ilmastonmuutoksessa paikassa, jossa esim. hallinto on valmiiksi kuulolla. Esimerkiksi kestävän kehityksen indikaattorikorit on avattu julkiselle keskustelulle, mutta keskustelua käy hädin tuskin tusinan verran ihmisiä. Käy siis kirjoittamassa ajatuksiasi ilmastonmuutoksesta edes lyhyesti osoitteessa: kestavakehitys.fi/seuranta
    4. Päivystä otakantaa.fi:n ja lausuntopalvelu.fi:n sivuilla ja aina kun tulee jotain lausuttavaa ilmastonmuutokseen liittyen, lausu itse ja kannusta laumallinen ihmisiä lausumaan myös. Tällä hetkellä esim. lausuntopalvelua ei tunneta kauhean hyvin, joten jo sadan uuden ihmisen osallistuminen tekee ison muutoksen. 10 000 saati sitten 100 000 ihmisen osallistuminen olisi jo vallankumouksellista.
    5. Voit tehdä omat ilmastotoimesi näkyväksi ja raportoida niistä muillekin osoitteessa sitoumus2015.fi. Valtio seuraa ja palkitsee sitoumuksia myös vuosittain. Voit myös nostaa hyviä sitoumuksia omissa verkostoissasi esiin ja tsekkailla sitoumusten kautta eri toimijoiden ilmastotoimintaa.. Nyt kun on joulu tulossa, voi pyytää vaikka lahjaksi ilmastositoumuksia toisilta ihmisiltä . Sivusto on nyt uudistettu ja pitäisi toimia helpommin kuin edellinen.
    6. Jos sinulla on rahaa, mutta ei aikaa, aina voit ostaa ikimetsää Luonnonperintösäätiöltä. Hämmentävää kyllä, Sitra on laskenut, että satasella vuodessa kuittaisi jo päästöt koko vuodelta. Todella tehokas toimi siis. Joululahjalistalle siis vaikka 10e palasina metsää.
    7. Maailmalla on nyt satoja ilmastovalituksia ja osasta on tullut jo myönteisiä tuomioitakin. Esimerkiksi Hollannissa Urgenda-tapauksessa valtion ilmastotoimien riittämättömyys katsottiin ihmisoikeusrikkomukseksi. Suomessa voisi kokeilla esimerkiksi kantelua Eduskunnan oikeusasiamiehelle siitä, ettei perusoikeuksia turvata tehokkaasti nykyisellä ilmastopolitikalla. Argumentaatiomallia löytyy nyt hyvin maailmalta! Tässä yksi blogikirjoitus nuorten tekemistä ilmastovalituksista: http://www.allyouthstn.fi/pysayttakaa-ilmastonmuutos…/. Käsittelin aihetta myös väitöskirjassani: http://tampub.uta.fi/handle/10024/103249
    8. Kansalaisaloitteen käyttö on myös mahdollista: sen avulla voidaan listata kaikki ne lait ja tiukennukset näkyväksi, mitä tarvittaisiin ilmastonmuutoksen tehokkaaseen hillintään. Kannattaa tosin kokeilla vasta hallituksen vaihduttua, sillä aloitteet raukeavat, kun hallituskausi vaihtuu. Bonuksena voi tehdä kansalaisaloitteen tulevien sukupolvien valtuutetun perustamiseksi. Valtuutettu edustaisi pitkän aikavälin etua päätöksenteossa. Tässä yksi blogikirjoitus kansalaisaloitteesta: http://www.allyouthstn.fi/pitaisiko-kansalaisaloite-avata…/

    VastaaPoista
  5. Suurin yksittäisen kuluttajan hiilikuorma tulee lentokoneen käytöstä. Kuinka moni oikeasti on valmis siitä luopumaan?

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...