8.9.2018

Kuinka minä päädyin katuojaan

Laadunvalvonta liikkeellä.

Ai hitto, että meni hermo kun luin tämän uutisen: varikset on opetettu siivoamaan puistosta ihmisten jälkiä. Että nyt sitten eläimetkin joutuvat osallistumaan kaiken maailman idioottien jälkien siivoamiseen! Eikö millään ole enää mitään rajaa?

Olen hyvin roskaamissensitiivinen ja himolajittelija. Roskien laittaminen (oikeaan!!!!) roskakoriin on maailman helpoin ja luontevin asia - ihan turha tulla änkyttämään, ettei roskiksia ole kaikkialla. No ei vittu olekaan, mutta niitä omia jätteitään voi myös kantaa mukanaan kunnes asianmukainen loppusijoituspaikka löytyy. Toivon kaikille roskia luontoon heittäville imbesilleille influenssaa, sukupuolitautia ja vaikeaa aknea.

Mutta rupesin tästä uutisesta tarkkailemaan hermojani: miksi juuri roskaaminen ottaa niin raskaasti päähän? Miksi pinnani kiristyy aivan älyttömästi siivoamisen ulkoistamisesta muille? Siksikö, että täällä perheessä olen saanut tarpeekseni kamojen keräilystä eteisen lattialta?

No ei varsinaisesti. Olen tullut siihen tulokseen, että yhdistävä tekijä melkein kaikissa someraivojen aiheissa on koettu piittaamattomuus. Sydämistyminen on syvää aina kun ihmiset kokevat, että yhteisistä säännöistä / muista ihmisistä (=minusta) ei välitetä. Iltapäivälehdet suorastaan elävät piittaamattomuusotsikoista, jotka tuovat tuohtuneilta anonyymeiltä somejakoja ja sivulatauksia kommenttiosioon.

Ravintolassa kiljuvat lapset.
Pyöräilijä, joka polkee jalkakäytävällä.
Parveketupakointi.
Keväinen koirankakka kengänpohjassa.

Törkeä piittaamattomuus on erityisen ärsyttävää, koska sen juurien katsotaan olevan nöyryyden puutteessa. Niin minustakin. Mieleni tekee karjua, että täällä on saatana muitakin! Millä helvetin oikeudella joku mulkvisti sotkee meidän kaikkien yhteistä kaupunkia? Tai mikä karmeinta: kansallispuistoa!


Tältäkin saariston kansallispuiston rannalta noukin taskut täyteen muovihaarukoita, lasinsirpaleita ja tupakantumppeja.

Mutta raivo on turhaa. Parasta lääkettä piittaamattomuuteen on piitata itse, todeta, että tämä on nyt minulle tärkeää, ja toimia muutoksen puolesta. Vitutuksessa vellominen ja vierestä katsominen ovat tietenkin vaihtoehtoja, mutta eivät varsinaisesti muuta mitään.

Paitsi, että käymme joka kevät kersojen kanssa siivousretkillä, olen itse kävelyilläni ruvennut ploggaamaan. Noukin roskia ylös aina kun niitä huomaan. Ihmiset tietenkin katsovat kuin puolihullua, kun loikkaan yhtäkkiä ojasta jätskipaperin kanssa (pitäisi hommata kumikäsineet), mutta saan siitä suurta tyydytystä. Ja kyllä sitä joku muukin jaksaa arvostaa. Kun tänään nostimme kävelyllä Skidin kanssa kumoon kaadetun roskiksen takaisin ylös, toisella puolella tietä mies hurrasi meille.

Ja tätä samaahan se variksia kouluttanut puistonhoitajakin sanoi: varisten siivousurakka tekee roskista näkyviä, jos ne eivät ole sitä ennen olleet. Piittaamattomuus saattaa nimittäin olla tietämättömyyden lisäksi myös ajattelemattomuutta. Me ihmiset kun olemme loppujen lopuksi suhteellisen tyhmä laji, jolla vain sattuu olemaan äänihuulet ja näppärät sormet.

Tämän lisäksi voi silti toivoa kaikille roskaajille influenssaa, aknea ja sukupuolitautia. Kyllä sekin helpottaa.

4 kommenttia:

  1. Aina kaikki lojuvat roskat ei kylläkään ole kaksijalkaisten kädellisten sydämettömästi luontoon viskomia, olen henk. koht. muutamaankin kertaan todistanut helsingin kaupungin vihreiden standardiroskisten bulimiakohtausta juurikin näiden fiksujen kaupunkilintujen, varisten, toimesta. Vähensi kummasti sitä omaa närkästystä siitä, että eikö voi laittaa niitä roskia roskikseen jos pönttö on parin metrin päässä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, varikset kaivavat kyllä kamaa ulos. Siivoan nekin! Mutta se että esim jäähallin ympäristö on täynnä kaiken maailman kokispurkkia on kyllä tasan tarkkaan homo sapiensin kontolla.

      Sitten yksi roska-aitta ovat rakennustyömaat, joista lähtee vähänkään kovemmalla tuulella kaikki saatanan kamat pitkin tienoota. Rakastaisin niin roskaamisveroa.

      Poista
    2. Kyllä se varistenkin "roskaaminen" on loppuviimeks ihmisten kontolla, koska ne ei kaiva niitä roskiksia, ellei joku ole laittanut sinne jotain ruuan jämiä, jotka sitten tuoksuu sieltä varisten nokkaan.

      Poista
  2. Näistä eri roskaamisen muodoista henk koht häiritsee eniten juuri ne koirankakat. Suomessa on ilmeisesti enemmän koiria kuin koskaan (oliko joku lähemmäs 700 000?) ja onhan se selvä, että sitä vastuutonta koiranomistajaa ja -ulkoiluttajaa riittää. Täällä missä itse asun, koiria on ihan tajuttomasti. Totta kai suurin osa on fiksuja ulkoiluttajia ja kerää koiriensa jätökset, mutta ihan kamalasti on niitä, jotka ei. Näppituntumalta tyypillinen tällainen tapaus on joko hyvin nuori (teini tai parikymppinen) tai todella vanha. Heihin eivät opetusvideot tai valistus mitään vaikuta, koska se koiranpaskan kerääminen vaan on niin ällöä, että eivät viitsi sitä tehdä. Sen takia ulkoiluttavat koiransa pimeällä/myöhään, että olisi mahd. vähän silminnäkijöitä. Ongelmaa on todella helppo vähätellä, mutta kun on tarpeeksi monta kertaa osunut lastenrattailla (ja omilla kengillään) KESKELLÄ jalkakäytävää olevaan paskaan niin kyllä se sapettaa. Nyt kohta alkaa olla taas se hetki, kun asiasta pitäisi oikeasti puhua. Keväällä on myöhäistä, vahinkohan on tehty usein kuukausia ennen ja lopputulos vaan paljastuu.

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...