Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

16.8.2018

Sellainen vanha



Kävimme Skidin kanssa kävelyllä. Tyyppi marmatti kohtaamastaan vääryydestä. Häntä oli kuulemma kohdeltu kuin pikkulasta, hänelle oli lässytetty ja laitettu laulamaan lastenlauluja. Hän laittoi sen lässyttäjän iän piikkiin.

- Mut se oli sairaan vanha, jotain viiskyt!
- Niin siis, eli kuusi vuotta mua vanhempi.
- Miten niin?
- Olen 44 ja kuuden vuoden vuoden päästä 50-vuotias.
- Etkä ole. Et sä ole sellainen vanha!

Kiitos. Tavallaan ymmärsin, mitä Skidi tarkoitti. Kun tarkemmin haarukoimme ongelmaa, tulimme siihen tulokseen, että "sellainen vanha" tarkoittaakin ihmistä, joka on unohtanut, millaista on olla lapsi ja nuori. Tai sellaista, jolla on hyvin stereotyyppinen kuva lapsista. Niitä on tietty kolmekymppisissäkin.

Lapsilla on äärimmäisen tarkka ikään perustuva rankingjärjestelmä. Eskari-ikäiset haluavat jo tehdä pesäeroa räkänoropikkulapsiin, ja erehdypä kutsumaan ekaluokkalaisen iltapäiväkerhoa päiväkodiksi. Nuoremmaksi luuleminen on kertakaikkisen järkyttävää. Yhtä lailla teineille ei kannata jaella Puuha Pete -tarroja ja laulattaa pupulauluja, jos ei halua vaikuttaa "viisikymppiseltä". Joka tietysti on järkyttävää, kunnes se on totta.

Tämä oli hyvä keskustelu. Jos aikuinen ihminen ei ymmärrä, millaisessa maailmassa lapset elävät, hän on henkinen viisikymppinen. Viisikymppisen norsuunluutornista voi paeta vain osallistamalla ja kuuntelemalla, kysymällä, mitä niille kuuluu, onkimalla tietoa ajankohtaisista aiheista. On ihan tutkittua tietoa, että nykyajan parjatuilla vanhemmilla on parempi puheyhteys lapsiinsa kuin aikaisemmilla sukupolvilla. Tämä luonnollisesti vähentää konflikteja ja vaikka ei tietenkään poista niitä, mutta ainakin yritämme pysyä kersojen elämässä kiinni.

Niin kauan, kun minulle avaudutaan noloista viisikymppisistä, kaikki on hyvin.

Viisikymmentä ON nimittäin ihan helvetisti. On mukava kuulla, että edes jostain näkökulmasta en ole balsamointivalmis metusalem, vaikka esimerkiksi tällä viikolla on siltä tuntunut.


12 kommenttia:

  1. Kauko Röyhkähän sen aikoinaan niin osuvasti riimitteli: "Mä oisin kuuskyt vuotta vanha mielummin kuin aikuinen."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tämä ajatus oli Skidilläkin mielessä! Tosin haluan kyllä olla aikuinen, mutta en sellainen, joka ei enää muista millaista on olla lapsi.

      Poista
  2. Ja koska 45 pyöristyy ylöspäin, sä olet jo vuoden päästä "suunnilleen viiskyt" :D Onnea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tällä hetkellä siis vain nelkyt! ^_^

      Poista
  3. Ei nyt liity tähän, mutta ajattelin sua kiinnostavan "Some Michigan schools delay start times to help teens sleep, learn"
    https://eu.detroitnews.com/story/news/education/2018/08/14/schools-move-later-start-times-accommodate-teens-sleep-cycles/948717002/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kiinnostava, kiitos! “If we force them to get up earlier, they don’t make up for it by going to bed earlier. Their clock is still shifted. They end up sleep deprived,” Chervin said." Jepjep.

      Poista
  4. Kun kummityttömme oli pieni, hän oli kertonut innoissaan mummulleen, kuinka mieheni oli leikkinyt hänen kanssaan. Mummu oli kysynyt häneltä leikinkö minäkin hänen kanssaan. Tyttö vastasi kummeksuen "ei Annika leiki, hänhän on aikuinen". :D Mieheni on aina ollut luonteva lasten kanssa ja lapset ovat aina hakeutuneet hänen seuraansa. Onneksi itse olen vähän oppinut lasten maailmaa omien lasten myötä, mutta edellenkin olen se "aikuinen" enkä mikään leikkikaveri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua! Mutta jotkut ihmiset ovat sellaisia kuin miehesi, en tiedä missä tämä luontevuus omaksutaan. Itse olen tehnyt ihan valtavan matkan tässä aiheessa 11 vuodessa ja pidän sitä ihan saavutuksena.

      Poista
  5. Koulussa noita "vanhoja" riittää..valitettavasti ja hämmästyttävän paljon siihen nähden että opettajien pitäis olla kasvatusalan ammattilaisia. Yläasteella homna vielä korostuu koska aineenopettajat... ja teinit nyt ei ole maailman helpoimpia opetettavia. Jotenkin osa opettajista homman hanskaa ja osa sitten ei ollenkaan. Olen sanaa mieltä että kyse on just tästä että ei ymmärretä sitä nuoren maailmaa.

    Ja puheyhteys lapseen..meillä juuri perjantaina 15 v nuorimman kanssa juttelin koulun tapahtumista ja opettaha oli erinäisten tapahtumien jälkeen "uhkaillut" että jos ei homma muutu otetaan yhteyttä vanhempiin. Mikä uhkaus se on jos nuori muutoinkin kertoo asioistaan..en ymmärrä tällasta ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen onnekseni ollut hirmu tyytyväinen molempien ipanoiden opettajiin, toisaalta ei kyllä mitään hankaluuksiakaan ole ollut kiusaamista lukuunottamatta. Opettamisessa on varmasti kiinnostava se haaste, että kun pitäisi olla asiantuntija ja auktoriteetti niin miten se saavutetaan? Mitä muita keinoja on kuin ankaruus ja kovuus?

      Poista
  6. Tiäkkö noista tarroista teinille... meille jossain koulutuksessa annettiin vihjeeksi, että antakaa yläkoululaiselle tarra palkinnoksi, kun hän toimii oikein. Pärskähtelimme räkäisesti, ettei kouluttaja tiedä elämän todellisuudesta mitään. Sit oli sälli, jolle mikään puhe ei auttanut toisille työrauhan antamisessa. Osoittakseni kouluttajan typeryyden, sanoin tälle 180-senttiselle, noin 90 kiloa painavalle tyypille, että saat vihkos kanteen pöllötarran joka kerta, kun jaksat olla nyppimättä naapureitas. En olis ikimaailmassa, kuuna kullan valkeana uskonut: tämä korsto tuli joka ikinen tunti sen jälkeen koko lukukauden tunnin lopussa vihko ojossa ja kysyi:"Olinko niin kunnolla, että saan tarran?" No, joskus ei ollut, mutta ylimalkaan oleminen parani ihan todella paljon. Minun piti käydä tarrakaupoilla muutamaan kertaan ja lopuks olivat vihon sekä etu- että takakannet päältä ja sisältä täynnä tarroja. Että eipäs halveerata tarrojenkaan vaikutusta. :)

    VastaaPoista
  7. "Balsamointivalmis metusalem". Jäätävä repeäminen :D

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...