3.7.2018

Niin ne ihmisoikeudet



Aloitin (vahingossa) Pride-viikolla Tommi Kinnusen romaanin nimeltä Neljäntienristeys (suosittelen lämpimästi). Kun pääsin loppuun, jäin muistelemaan, että milloin se nyt taas olikaan, kun Lääkintöhallitus poisti virallisesta tautiluokituksesta kohdan, jossa homoseksuaalisuus luokitellaan sairaudeksi. Se oli 80-luvulla.

Viimeisimmän Priden yhteydessä esitettiin ei kovin yllättäen aika sakeita kommentteja mielipiteenvapaudesta ja suvaitsevaisuudesta ja ties mistä. Jotkut ulostulot jättivät lähinnä vain toiveen siitä, että ihmiskunnan valot sammuisivat pian, mutta jotkut taas selvästi kumpusivat jonkinlaisesta koetusta kateudesta. Että marssimalla homojen oikeuksien puolesta olisi automaattisesti heteroiden / sotaveteraanien / keski-ikäisten kristillisdemokraattien oikeuksia vastaan.

Aina se jaksaa hämmästyttää, ihminen.

Kun se nyt vaan on niin, että tälläkin hetkellä ihmisiä tapetaan sukupuolisen suuntautumisensa takia. Itse ihan perusheterona en näe mitään tarvetta marssia oman kumppanitoiveideni puolesta. Minua ei irtisanota puolisoni nimen takia, en ole halunnut tehdä teininä itsemurhaa hylkäämisen pelossa eikä minulle ole riski pitää kumppaniani kädestä julkisesti. Ei ole mitään marssimista.

Tavallaan nämä kommentaattorit tietenkin näyttävät itse, miksi näitä teemaviikkoja pitää järjestää vielä hemmetin monta vuotta ja miksi on äärimmäisen tärkeää, että myös yritykset ottavat näkyvästi kantaa arvojensa puolesta. Ihan kuin koko ihmisoikeuksien konsepti olisi vähän hämärän peitossa. No, toivottavasti taas vähän vähemmän tämän jälkeen.

Mutta jaksaa se ihminen hämmästyttää hyvälläkin tavalla.

Kehitys kehittyy. Marssijoita oli enemmän kuin koskaan ja se on monen tahon ansiota: rohkeiden yksilöiden, omakohtaisten kokijoiden ja solidaaristen tukijoiden, järjestöjen, median ja maailmantilanteen, joka suorastaan pakottaa ottamaan kantaa. Itse ainakin olen ihan mielelläni, näkyvästi ja avoimesti eri mieltä natsien kanssa, tässäkin asiassa.

Marssijoita tullee lisää sitä mukaa kun yhä useampi tajuaa, että kun ihmisoikeuksia puolustetaan, puolustetaan ihan kaikkien ihmisryhmien olemassaoloa ilman vihaa, vainoa, häpeää, pelkoa ja piilottelua. Se ei ole keltään pois vaan reilusti till.


9 kommenttia:

  1. Hei tässä kun ollaan Priden äärellä ja siten tällaisten perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien kanssa tekemisissä - suosittelen kovasti katsomaan Netflixistä Hannah Gadsby'n Nanette nimisen stand-up komedian. Siinä Hannah kertoo miksi aikoo lopettaa stand-upin, ja miksi. Ihan upea tunninmittainen esitys, joka meni itselläni ainakin ihon alle, vaikken samaa seksuaalista suuntautumista hänen kanssaan jaakkaan. Kertakaikkisen upea teos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Kuulostaa kiinnostavalta.

      Poista
    2. Nanette oli kieltämättä yksi elämäni vaikuttavimmista kokemuksista, sekä sisällöltään että muodoltaan. Se ravisteli jo valmiiksi treenattua suvaitsevaista, dekolonisoitua ja anti-rasistista mieltäni, ja lisäksi esityksenä se oli täysin uudenlainen. Nerokas.

      Poista
  2. Kävin viime lauantaina prideilemassa, juurikin niiden ihmisoikeuksien takia. Koska mielestäni tämä on ennen kaikkea juuri ihmisoikeuskysymys.
    Vietän itse ihan perus heteron ydinperhe-elämää, vieläpä ensirakkauteni kanssa. Ja silti aiheutin ekalla koulutusta vastaavalla työpaikallani suurta pahennusta, siis siinä määrin, että selän takana juoruttiin ja erilaisia haukkumasanoja kuten femakko käytettiin. Syy? Pidin oman sukunimeni naimisiin mennessä. Nyt osaan jo nauraa asialle, silloin kyllä itketti. Että ei ne ihmisoikeudet näemmä ole ihan selkeitä edes heterosuhteissa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äh, tulipa kirjoitettua epäselvästi. Pointti siis se ,että edes heteroiden ihmisoikeudet ei näemmä ole ihan selkeitä kaikille.

      Poista
    2. Joo, ymmärrän. Tämä "näin on aina tehty"-porukka on vielä ihan oma sakkinsa. Näkyy tuossa naisten kotihoitoprosentissa myös.

      Poista
  3. Hei, nimimerkki huolestunut Itä-Suomesta kaipailee novelliblogiin uusia tekstejä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! Mutta Itä-Suomessa ei ole syytä huoleen: Novelliblogi kerää inspiraatiota ja lataa tietokoneita heinäkuun ajan! Elokuussa palaamme ryminällä! Kestätkö siihen asti?

      Poista
    2. Yritetään selvitä lueskellen vanhoja novelleja!

      Poista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...