Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

13.6.2018

Kolme lämmintä ateriaa päivässä



Facebookissa ja edellisen postauksen kommenteissa virisi hyvä keskustelu bucket-listani kohdasta kaksi: duunaa lapsille kolme lämmintä ruokaa päivässä. Lasken siihen aamupalan (okei, puuro ei vaadi ideointia mutta täytyy se kuitenkin duunata), lounas ja päivällinen. Iltapalaksi voi sitten ottaa jogurttia tai leipää.

Moni hämmästyi, että todellako kolme. Yksi kommentoija oli sitä mieltä, että kolme lämmintä ateriaa tarjoillaan viikossa. En tullut edes ajatelleeksikaan, että osa voi tämän kohdan ohittaa.

Tervetuloa miinuskäyräläisten perheeseen! Kun on koko neuvola-ajan saanut tarkkailla molempien kersojen painoa, on oppinut aika tarkaksi syömisten suhteen: on pidettävä selkeä ateriarytmi eikä napostella tyhjiä hiilareita. Kun perheestä löytyy vielä kaksi verensokeriäkäistä henkilöä, kaksi treenaajaa ja yksi migreenipotilas, motivaatio säännölliseen ruokatarjoiluun on ihan hyvä. Sillä tavalla pääsee kuitenkin vähemmällä. Siinä missä minä voisinkin vetää lounaaksi irtiksiä ja korvapuustin, muun perheen kanssa lasku tulee perästä.

Ruokahuolto on siis meillä kohtuullisen isossa roolissa lomilla, vaikka siinä kuinka yrittäisi oikoa eineksillä ja tekemällä isoja satseja ruokaa. Kolme kunnon ruokaa on pöytään pyöräytettävä, satoi tai paistoi. Onnea kaikille, joilla näin ei ole!



Tästä seuraakin se, että kesällä herkistyn ajattelemaan kouluruokailua erityisellä lämmöllä! Ajattelen kyynel silmäkulmassa sitä, että ipanat saavat läpi vuoden ravintoarvoiltaan ja kuulemma useimmiten myös maultaan "ihan jees" lounaan. Vain ne kumiperunat ja kaalikääryleet saavat murskatuomion.

Molemmat ovat myös oppineet syömään erilaisia ruokia nimenomaan ryhmäpaineessa: Skidi ei käytännössä syönyt mitään ennen kouluikää, Snadi taas on aina vihannut kaikkea vihreää, vaikka muuten onkin suht ennakkoluuloton. Niin huonoja mielikuvia kuin laitosruoka herättääkin, se on kuitenkin toiminut porttina uusille kokeiluille, jotka eivät kotona ole menneet läpi.

Emme kumpikaan ole mitään loistavia kokkeja, pyöritämme muutamaa bravuuria vuodesta toiseen. Kersatkin siis arvostavat, etteivät ole pelkästään meidän mielikuvituksemme varassa ihan koko aikaa. On hauska kuunnella kun kersat käyvät keskenään keskustelua siitä, söikö pikkusisko salaattinsa, millaista kastiketta oli ja oliko ne valkoiset pallerot ohraa.

Että kiitos sille, joka kouluruoan joskus 40-luvulla taisteli läpi. Me valmistaudumme kyökkivuoroon.

19 kommenttia:

  1. Jään innolla odottamaan kokemuksia vegaaniviikolta.

    VastaaPoista
  2. Täälläkin on kaksi lämmintä ateriaa päivässä + aamupuuro ja väli- ja iltapala ihan perussetti. Arkiviikonloppuina pystyy vetää joskus yhdellä lämpimällä ja myöhäisellä tukevalla aamupalalla, mutta kesällä ei onnistu koska ipanat käytännössä juoksevat, hyppivät ja kiipeävät koko päivän. Nopeasti kasvavalle superliikkujapojalleni tämäkään ei meinaa aina riittää vaan väli-/iltapala on joinain päivinä uppgradettava esim. munakkaaksi. Mutta mieluummin näin kun että vetäsivät karkkia ja tuijottaisivat ruutua kaiket päivät. Ja miten kiitollinen olenkaan Helsingin kaupungille puistoruokailusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, Helsingin puistoruokailu on ihan taivaan lahja. Lasten päivän yksi lämmin ruoka hoidettu. Espoossa oli ilmeisesti tästä jotain vääntöä, mutta näyttää jäävän tulematta.


      Meillä on aika joustavaa nämä ruokajutut, ajat suurin piirtein ym. Mutta kyllä se kaksi lämmintä ruokaa ja ilta-,aamupalat on normisettiä.

      Poista
    2. Joo ei meillä minuutin päälle, ole, mutta jos siitä rytmistä haluaa pitää kiinni niin, kyllä se suht samoihin aikoihin aina tarjoillaan. Leipälounas aiheuttaisi vain sen että parin tunnin päästä saa olla laittamassa jotain välipalaa.

      Puistoruokailu on kyllä mieletön palvelu, saataisiinpa Espooseenkin! Mutta tosiaan, meillä on vallassa kokkarit, joten se siitä.

      Poista
    3. Espoossa oli joskus silloin kun 2006 syntynyt lapseni oli pienempi. Mutta lopetettiin kun ei muka ollut syöjiä.

      Poista
    4. Länärissä sanottiin että se lopetettiin 2009 säästösyistä, joka on tietty loistava perustelu kaikkeen...

      Poista
    5. Mun lapset kävi myös puistoruokailussa Espooss joskus 2000- luvun alussa.Se oli loistava juttu!Mä myös tein lämpimiä ruokia ja kunnon aamu- ja välipaloja, kun lapset olivat tuon ikäisiä. Kun syö säännöllisesti ja kunnolla, niin ei napostella...Olin lasten hampaistakin aikoinani niin hulissani, että sekin huomioiden säännölliset ruoka- ajat on tärkeitä.Sitä paitsi, kun tekee kunnollista ja säännöllisesto, pääsee tavallaan itse helpommalla:)Mukavaa säännöllistä kesää:)t.Satu

      Poista
  3. Lomalla ruokien keksiminen on tuskaa, kun ihan tarpeeksi haastetta jo arjen yhdessä lämpimässä ateriassa per päivä. Meillä onneksi nakero pärjää hyvin yhdellä kunnon aterialla ja pienemmillä sapuskoilla, eli jos ulkoistaa lounaan ravintolaan (jossa on jotain mitä lapsi syö), niin päivälliseksi riittää karumpi version kuten tomaatti, kasvistikkuja, makaronia ja joku proteiinin lähde ;) (mieheni ei oikein pidä näitä kunnon aterioina, mutta musta loistavaa, on kasvikset, hiilarit ja protsku ja lapsi tykkää kun on puhtaita makuja, siis hänestä on parasta kun saa makaronia ilman kastiketta). Hkin puistoruokailu on myös bueno, etenkin nerokasta on että lapsi on ihan fiiliksissä kuinka hyvää ruoka on ("ihan kuin päiväkodissa"), harmi vaan että lähipuistomme on kiinni heinäkuun ja pitää lähteä kauemmaksi puistolounaille...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Ihan kuin päiväkodissa" <3 Meillä myös mies on tarkka ruoista mutta toisaalta hän myös kokkaa suurimman osan, joten olkoon vaan.

      Poista
    2. Joo, meilläkin ruokahuolto on pääosin miehen vastuulla, koska hänellä on tarkemmat kriteerit täysipainoisille aterioille (eli kun mies on työmatkalla, me perheen naiset ollaan hunningolla :D).

      Poista
  4. Meillä 2 lämmintä ruokaa on myös must. Miehen kanssa voidaan korvata lounas voileivillä, mutta lapselle kaivetaan jääkaapista/pakkasesta lämmintä ruokaa. Ja ihan samat perustelut: lapsi ollu aina hoikka ja huono syömään. Ruuan jälkeen saa jälkiruuan, mutta muuten napostelut minimissä, että tulee syömisestä mitään. Meillä lapsen pikaherkkuruoka on paistettu kanamuna + kurkkua/porkkanaa + muuta lisuketta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin, ipanoille aina lämmin ruoka, me pärjätään salaatilla / leivillä. Ja vaan päivällisen jälkeen saa jälkkärin. :D Mehän ollaankin ihan tiukkiksia tässä!

      Poista
  5. Olen kyllä elänyt siinä luulossa että jokaisessa lapsiperheessä tarjoillaan lämmintä ruokaa n. klo 11-12 ja sitten taas n. klo 17-18. Mitä niissä perheissä lapset sitten syö? En ihan nyt hahmota tätä. Käsittääkseni nämä parin tunnin välein hoidettavat ruoka-ajat (aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala) varmistavat sen että lapset saavat riittävästi laadukasta ravintoa kasvuunsa kun eivät pysty kerralla syömään niin paljon että jotain voisi jättää pois.
    Nojoo, kyllä mekin joskus mennään yhdellä kunnon ruoalla päivän läpi jos aamupala on myöhään ja se muunnetaan ennemminkin brunssiksi.
    Mulla ongelma on ennemminkin se että syön itse samassa tahdissa lasten kanssa ja käytännössä vähän liikaa joka päivä. Noin kilo vuodessa sitä näyttää kertyvän elopainoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin olen ymmärtänyt että 3-4 tunnin välein syöminen pitää energiamäärät tasaisina niin että riittää sekä kasvuun että liikkumiseen. Tein nopean gallupin kaveripiirissä niin kyllä mun kuplassa safkataan just noin, isompien kanssa voi mahdollisesti jättää välipalan pois, jos eivät ole verensokeriärisijöitä. Kiinnostava keskustelu kyllä!

      Poista
  6. Mä olin myös aika hämmentynyt, kun muutama vuosi sitten eräs ystävä, lastentarhanopettaja vielä, totesi, että aika harvassa perheessä varmaan kahta lämmintä ruokaa syödään. Heillä sen ensimmäisen korvasi karjalanpiirakka tms. Meillä kyllä tarjoillaan ne perinteiset viisi ateriaa, joista kaksi lämpimiä (ja nuorimmaiselle useampi puurot laskien), mutta itse alusta lähtien valmistetun aste on kyllä laskenut viime vuosina. Ei vain tosiaan meinaa aika riittää, jos muutakin haluaa päiviin saada mahtumaan kuin ruokahuollon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Einesindeksi! Olispa kiinnostavaa tietää, kuinka moni viikon aterioista on itse alusta asti tehtyjä. meillä einesindeksi on laskenut, koska nää vihdoin syö sitä itsetehtyä ruokaa.

      Poista
  7. Mä jäin kanssa miettimään, että mitä niissä perheissä syödään, missä ei syödä väh. kahta lämmintä ateriaa päivässä? Ei meillä ainakaan pärjätä karjalanpiirakalla tms. Korkeintaan tuollaisilla voi siirtää akuuttia ruuantarvetta siihen saakka, että ruoka on valmista. Kuudessa vuodessa olen oppinut itse samaan rytmiin, eli en myöskään enää muista olevan perheitä, missä aikuiset syö eri aikaan tai eri ruokia kuin lapset. Koska vastaan meillä ruokahuollosta, enkä jaksa tehdä monia ruokia, niin meillä kaikki syövät samaa tai ainakin samoista osista jalostettua ruokaa. Täytyy kuitenkin myöntää, että kyllähän tämä jatkuva ruokahuolto vie myös ison osan päivästä ja rajoittaa muiden juttujen tekemistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruokavastaavan rooli on tosi iso ja se pitäisi ehdottomasti kompensoida muissa
      kotitöissä. Tuo jalostus on muuten avainsana: tästä ruokalajin evoluutiosta olisi kiinnostavaa nähdä kokkiohjelma! Me muuten ollaan syöty eri ruokia kuin lapset koska jossain vaiheessa tein lakon ja aloin vaatia ruokaa, joka maistuu jollekin. Syököön kersat mössöjään, grr.

      Poista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...