6.4.2018

Sananen koulujen digiloikasta



Skidi tuli hengittämään niskaani, kun kirjoitin.

- Äiti, mun pitäis tehdä yks esitelmä tietokoneella.
- Ahaa. Milloin?
- No tyyliin nyt.

Jaha, selvä sitten. Luovutin koneeni koululaiselle, loggasin ulos järjestelmistä ja poistin kaikki mahdollisuudet sisällön tuhoutumiseen. Skidi oli yllättävän taitava Google Slidesin käyttäjä, mutta sain toki vastata muutamaankin kysymykseen liittyen presentaation tekemiseen. Aloitimme sähköpostin käytöstä, josta löytyivät esitelmän ohjeet.

Menin keittämään kahvia kylmä rinki hankurin alla ja mietin tätä digiloikkaa. Minä satun olemaan presentaatioiden tekemisessä gurutasolla, mutta entäs muut vanhemmat?

Henkilökohtaisesti rakastan digitalisaatiota ja näen, että siitä seuraa enemmän hyvää kuin pahaa. Elantoni on jo 20 vuotta tullut siitä, että jeesailen asiakkaitani erilaisten digiongelmien kanssa. Ja silloin ensimmäinen kysymykseni on määritellä, mikä koettu ongelma on ja heti sen jälkeen mitä ratkaisulla tavoitellaan?

Minua hämää se, etten tiedä, mitä ongelmaa digiloikalla lähdettiin korjaamaan. Toivottavasti ei kestävyysvajetta. Koulujen digiloikka näyttäytyykin minulle vähän hätäiseltä ja itsetarkoitukselliselta. "Loikka" ylipäätään vaikuttaa siltä kuin se olisi tehtävissä kunhan vain ladotaan vain riittävästi rahaa tiskiin, ostetaan pelit ja vehkeet ja sitten käytetään niitä kirjojen sijaan. Loikka, check.

Mutta eihän se mene niin. Tarvitaan se tavoite, johon sitten kehitellään suunnitelma ja keinot, eli strategia ja taktiikka, ja mittarit, millä onnistumista arvioidaan. Laitteet ovat vain yksi osa kokonaisuutta. Yksi konsultin jeditemppu on kysyä viisi kertaa miksi. En osaa vastata ensimmäiseenkään kysymykseen.

Ehkä se olen vain minä. En vain tiedä, mikä oli rikki. En ole riittävän hyvin perillä, mitä opetussuunnitelma tästä sanoo, miten hyvin sitä eri kouluissa toteutetaan ja mitä hyötyä tästä on. Ja pitäisi tietenkin olla.

Näin vanhempana kiinnostaisi, miten voin ipanaa tässä tukea? Millaisia välineitä kodeista pitäisi löytyä? Minkälaisten järjestelmien kanssa niiden pitäisi olla yhteensopivia? Meidän lapsilla ole omia tietokoneita eikä macillani aukea kaikki vuonna korppu ja lerppu luodut oppimisympäristöt. Millaisia tietoturvaan liittyviä otsikoista minun pitäisi olla tietoinen?

Sitten ovat oppilaiden henkilökohtaiset kyvyt. Oppimaan lähdetään eri taito- ja ymmärrystasoilta - mitä kodin pitää tarjota? Miten tietoteknistä pohjaosaamista mitataan? Meillä suurimpana ongelmana on se, että koululainen unohtaa salasanansa. Wilmaan hän ei ole päässyt joululoman jälkeen eikä hän tiedä kuka voisi auttaa.

Tärkein elementti opetuksessa ovat edelleen opettajat. Millaisilla taidoilla he ovat liikenteessä? Millaista täydennyskoulutusta he tarvitsevat? Saavatko sitä? Ja onko lapsilla sijainen sillä välin kun opettaja tekee järjestelmäpäivityksen 25 laitteeseen?

Haluaisinkin enemmän puhetta tästä. Ei siksi, että pitäisi nillittää siitä, että maailma muuttuu, vaan ihan siksi, että itsekin tietäisin, mihin maaliin pelaan. Olen ihan mielelläni mukana joukkueessa, jos sen päätarkoitus ei ole hommata tuhansia pädejä.


55 kommenttia:

  1. Yhden koulun tvt-vastaava tässä moi! Ihan ensimmäiseksi tavoite digiloikassa (niinkuin koulussa nyt muutenkin lähtökohtaisesti) on se, että oppilaat saavat koulusta osaamisen tulevaisuuden opiskeluihin, työpaikkoihin ja elämään. Vielähän ei todellakaan tiedetä, mitä työpaikkoja tulevaisuudessa edes on, mutta tvt-taidot on aivan varmasti oleellisia lähes kaikissa töissä ja elämässä muutenkin (aikataulut, sää, matkaliput, kaikki maailman tieto). Tämän vuoksi opetussuunnitelmassa tvt-taidot on niin isossa osassa. Oikeasti koulussa ei opeteta tarpeeksi tvt-taitoja. Yksittäiset opettajat toki voivat käyttää.

    Opettajia koulutetaan todella paljon tällä hetekellä tutor-toiminnalla. Tämä on nyt peruskoulujen yksi kärkihanke. https://www.ksml.fi/kotimaa/Peruskoulun-kehitt%C3%A4miseen-90-miljoonaa-euroa-%E2%80%93-kouluihin-digitutorit/832908 http://www.aamuset.fi/uutiset/3746261/Digitutor+jo+valtaosassa+peruskouluista Opettajia siis koulutetaan esim. niin, että osaava vertaisopettaja tulee luokkaan opettamaan digitaitoja oppilaille ja samalla luokan oma opettaja oppii samoja taitoja ja sitä, miten kyseistä asiaa voisi oppilaille opettaa.

    Jos oppilaille annetaan sellainen digitehtävä läksyksi, mitä oppilas ei osaa kotona tehdä, opettaja on antanut joko huonot ohjeet tai oppilas tarvitsee paljon lisäharjoittelua. Opettaja varmasti auttaa jokaista oppilasta lisää, jos siis on haasteita tällaisten läksyjen kanssa. Sama asia kuin tavallisissa läksyissä. Aina ei kaikki osaa, eikä kaikkien vanhemmilla ole mahdollisuutta auttaa. Mielestäni yksi supertärkeä tulevaisuuden digitaito on se, että oppilaat oppivat kokeilemaan, miten esim. ohjelmat toimivat eikä aina anneta ohjeita valmiiksi. Ratkotaan ongelmia. Ne nykypäivän aikuiset, jotka uskaltavat käyttää tietokoneita kokeillen ovat paljon taitavampia koneiden kanssa kuin ne, jotka pelkäävät painaa eri nappeja tai klikkailla settingsejä.

    Jos kouluissa on käytössä esim. Chromebookit, niin niitä e tarvitse päivittää IKINÄ. Tässä samalla vinkki oman lapsen tietokoneen hankintaan. Jos lapsi ei tarvitse konetta valokuvien käsittelyyn tai pelaamiseen, kannattaa hankkia Chromebook (joka siis toimii kokonaan pilvessä). Maksaa 200€ ylöspäin. Käyttömukavuus ja nopeus lähentelee Mac:iä (oikeasti! vaikka onkin muovinen).

    Ja vielä lopuksi on sanottava, että vaikka tässä puolustelenkin kovasti digilaitteiden käyttöä ja oppilaiden tvt-taitoja, digiopetuksen pitäisi kuitenkin olla aina pedagogisesti perusteltua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pari naiivia kysymystä edelliseen näin kolmekymppiseltä:

      Mitä ovat tvt-taidot?

      Chromebookit on aika loistavia, mutta on sitten otettava huomioon että microsoft / MAC ohjelmistoihin olisi myös tutustuttamista. Paremmilla oppilailla ei varmaan ole ongelmaa siirtymisessä, mutta huonommilla varmasti tulee joitain ongelmia vastaan.

      Itse olen havainnut tällähetkellä ongelmaksi sen etteivät jatkokoulutukseen tulijat osaa käyttää sähköpostia tai exceliä ja välillä tiedonhakutaidot (tunnista keyword ja iske se googleen) yms. eivät taitu opiskelijoilta ja meillähän näitä ei puolestaan opeteta enään.. Mutta tämä siis koskettaa vanhempia lapsia.

      Poista
    2. Hih! Samalla logiikalla koulussa ei kannata opettaa historiaa, koska uusien tutkimusten ja löydösten takia historia saattaa muuttua. Eikä äidinkieltä koska kieli uudistuu koko ajan. Eikä maantietoa koska maiden rajat saattavat muuttua. Eikä oikeastaan mitään tiedettä, koska tiede ei ole stabiilia. On vaikea oppia pois vanhoista opeista kuin omaksua sitten aikanaan uusia :D

      P.S. esim. Microsoft Officen Windows -versio on yli 25 vuotta vanha. Moni nykypäivän tvt-taito on aivan varmasti tärkeä pohja uusien taitojen omaksumiselle.

      Poista
    3. Tämä meni väärän kommentin alle. Tähän piti vastata että tvt=tieto- ja viestintäteknologia

      Poista
    4. Microsoftin ohjelmistot löytyvät myös pilvestä, joten niitä pääsee käyttämään myös Chomebookeilla.

      Poista
    5. Meillä on käytössä Mircrosoftin 365 -pilvipalvelu, mutta siellä ohjelmat ovat riisuttuja versioita. Monia sellaisia toimintoja, joita tarvitsisi (esim. Wordin palstat, tabulaattori jne.) eivät toimi. Ohjelmat pitäisi ladata koneelle, jotta ne saisi kokonaisuudessaan käyttöön. Chromebookeja meillä ei ole - toimisivatko ohjelmat silloin kunnolla?

      Poista
    6. Kiitos alkuperäiselle kommentoijalle pitkästä vastauksesta! Onko jossain määritelty, mitkä taidot pitää olla hallussa kun peruskoulun oven lopullisesti sulkee? Ja tällä viittaan siis nimenomaan siihen, että onko joku määritellyt (ja miten detaljitasolla) mitä taitoja "tulevaisuudessa" tarvitaan? Minua siis ihan oikeasti kiinnostaa tämä aihe kun esimerkiksi sähköpostin käsite tuntui olevan vähän epäselvä.

      Mutta peloton suhtautuminen tekniikkaan on jo itsessään loistava tavoite! Mä en itse osallistunut edes tietotekniikkaan ja opin vasta työelämässä kaikki digitaidot, silti päädyin digialalle, koska en pelännyt kokeilemista ja toisaalta aika pienellä panostuksella pääsi 90% jengiä ohi...

      Mitä noihin ympäristöihin tulee, meillä oli ongelmia saada Microsoftin oppimisympäristöä auki ihan vain siksi että etusivu skaalautui macin näytöllä väärin. >_< Muita koneita meillä ei ole, mutta ehkä sellaisen hankkiminen tulee parin vuoden sisään ajankohtaiseksi.

      Poista
    7. Alkuperäinen nimetön jatkaa

      Toki koulussa on suunnitelmat, mitä taitoja pitää milloinkin osata. Toisissa kunnissa on melko laveat suunnitelmat, joista on osittain vähän vaikea ymmärtää, mitkä taidot tulisi oikeasti osata (esim. Espoossa ;) ) Ks. linkki: http://docplayer.fi/7881565-Tiedonhallintataitojen-opetussuunnitelma-espoon-suomenkielisen-opetuksen-tulosyksikko-1-9-lk.html Toisissa kunnissa tvt -ops on tehty aika yksityiskohtaisesti ja sellaiseen on koulun ja opettajan paljon helpompi vastata. Ks linkki esim. Siilinjärven https://peda.net/siilinjarvi/koulujen-tvt/alatvtops

      Mulla toimii hyvin omalla macilläni kaikki meidän kunnan pilvipalvelut. Pakko toimiakin, kun koulussa on myös muutama mac oppilaskäytössä.

      Toiselle anonyymille:
      O365 -pilvipalvelut ovat toki riisuttuja versioita, jotta pyörivät mahdollisimman kevyesti pilvessä. Koulukäytössä kuitenkin ihan riittäviä koko alakoulun ja yläkoulunkin, koska edut voittavat haitat.

      Poista
  2. Työelämässä tarvittavien digitaitojen hankkiminen on tärkeää, selvä se. Mutta sitä ihmettelen, mihin vuonna 2028 tarvitaan vuoden 2018 välineiden käyttötaitoa. On vaikeampi oppia pois vanhoista käyttötavoista kuin omaksua sitten aikanaan uusia.
    Tärkeämpää on hankkia esimerkiksi perusvalmiuksia, joilla voi arvioida tiedon luotettavuutta.

    Digiloikka on vähän kuin keisarin uudet vaatteet: jos kyseenalaistat sen, olet "epäpätevä".

    Mirja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih! Samalla logiikalla koulussa ei kannata opettaa historiaa, koska uusien tutkimusten ja löydösten takia historia saattaa muuttua. Eikä äidinkieltä koska kieli uudistuu koko ajan. Eikä maantietoa koska maiden rajat saattavat muuttua. Eikä oikeastaan mitään tiedettä, koska tiede ei ole stabiilia. On vaikea oppia pois vanhoista opeista kuin omaksua sitten aikanaan uusia :D

      P.S. esim. Microsoft Officen Windows -versio on yli 25 vuotta vanha. Moni nykypäivän tvt-taito on aivan varmasti tärkeä pohja uusien taitojen omaksumiselle.

      Poista
    2. Modernit tiedonvälitysprosessit ja mediataidot ovat yksi iso väliotsikko tässä ja liittyvät läheisesti digitaitoihin. Mä näen tuon uusien teknologioiden omaksumisen asennekysymyksenä eli oppilaiden kanssa pitäisi puhua myös teknologian kehittyvästä luonteesta. Oliskohan joku digihistorian aine jo kiinnostava? Tietyt valinnat ovat heiluttaneet mm Suomen taloutta ja alustataloudesta saa nykyään moni elantonsa. :)

      Keskusteleminen on joka tapauksessa tarpeellista, jotta tämä pakka saadaan joskus kasaan. Musta ihan rehellisille kysymyksille ei kannata naureskella.

      Poista
    3. Modernit tiedonvälitysprosessit ja mediataidot eivät liity läheisesti digitaitoihin vaan ovat yksi osa niitä.

      Poista
    4. Juu, siihen juuri väliotsikolla viittasin. :)

      Poista
  3. Oletetaanko teillä siis, että jokaisella on kotona tietokone? Tai että ne joilla ei ole, menevät kirjaston koneille tekemään "kotipresentaationsa"? (vrt. muinoinen "kotiaine")

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On lukuisia eri tapoja järjestää oppilaalle tietokone, jos kotona ei ole. Esim. läksyt voi tehdä koulun jälkeen tai välitunneilla tai oppilaille voidaan lainata koulusta kone. Tämä ei ole ollenkaan hankala asia.

      Digitaitojen harjoittaminen koulussa LISÄÄ tasa-arvoa, ei epätasa-arvoa.

      Poista
    2. Hmm. Onko kaikissa kouluissa todella lainakoneita? Meidän koulussa ei valitettavasti ole mahdollisuutta tuohon koulun tiloissa työskentelyyn, koska väistökoulu, josta bussikuljetukset takaisin kylille lähtevät heti viimeisen tunnin jälkeen. Sama pätee välitunteihin. Kyllä tämä ON hankala asia.

      Digitaitojen harjoittelu lisää tasa-arvoa, mutta koulujen välillä tasa-arvo ei kyllä näytä toteutuvan.

      Poista
    3. Minä olen kyllä edelleen sitä mieltä ettei ole hankala asia, jos opettajalla riittää halua siihen, ettei ole hankala. Yksi vaihtoehto voi olla, että oppilas tekee digiläksyt oppitunneilla ja sitten jotain kynäläksyjä enemmän kotona.

      Koulujen välillä tasa-arvo ei kyllä digiasioissa toteudu, koska asiaan liittyy vahvasti raha. Päättäjillä on tähän iso valta ja kunnat/koulut voivat arvottaa asioita niin eri tavalla.

      Poista
    4. Meillä tämä ei valitettavasti ole halusta kiinni vaan koulupäivän käytännön järjestelyistä. Uuteen väistökouluun käy tie ensi vuonna, joten ehkä siellä on paremmat työskentelymahdollisuudet.

      Poista
    5. Jos kokee liian hankalaksi, niin sittenhän niitä digiläksyjä ei tietenkään tulisi antaa.

      Poista
  4. Digiloikasta en sen kummemmin osaa sanoa mutta voisin kuvitella että opettaja tai koulusihteeri voisi antaa uuden salasanan Wilmaan �� koulusihteerin luo ohjasin salasanan hukanneet vanhemmatkin, kun hetken työskentelin peruskoulussa nuorisotyöntekijänä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Täytyypä selvitellä tuota koulusihteerin toimenkuvaa. ;)

      Poista
  5. No huh, huh. Meillä tuli sama tilanne ja edellisistä kommenteista päätellen olisi pitänyt olla jo kone odottamassa tätä tilannetta. Ei ollut ja passitin ensin etsimään tietoa. Digiloikasta köhkätään kyllä muttä oletusarvo vastuun siirtymistä kuulijalle kouluttajan avattua suunsa ei kyllä ole opettamista. Surkea WiFi, ei riittävästi koneita ja iso luokka ovat arkipäivää Helsingissä. Loikkaa siinä sitten. IT:n oppiminen on tärkeää mutta ei itseisarvo sinänsä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä toivon, että nämä ovat klassisia aloitusvaiheen ongelmia, "lastentauteja". Ehkä tässä mennään ajan kanssa parempaan suuntaan jos hyviksi havaitut käytännöt leviävät nopeasti.

      Poista
  6. Meillä Tampereella ei olla vielä kovinkaan pitkällä tuossa kouluaineiden tietokoneistamisessa. Poika on ala-asteella ja yhden esitelmän on tehnyt kotona loppuun koneella tänä lukuvuotena kotona, kaikki muu tehdään koulussa alusta loppuun mitä tietokoneella tekevät. Kaikki kirjat ovat kirjoja, luojan kiitos. Syyslomalla olimme Helsingissä pojan serkulla, ja aika surkeaa oli, kun serkkujen (ala-asteella) suuri osa koulumateriaalista oli koneella. Matikasta esim vain jotkut vihkon läpyskät, joissa ei mitää esimerkki laskuja, ne ovat kuulemma netissä, tehtäviä vain aiheista toiseen, aukeama kerrallaan. Sitten kun on laturi kadoksissa, tai kone toisella vanhemmalla tms, niin jo läksyjen aloitus vie aikansa. Eli tässä on koulu tai kuntakohtaisia eroja, miten esim ala-asteella tietokoneita lapset tarvitsevat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en näe kirjoissakaan mitään itseisarvoa, yhtä lailla ne voivat olla koulussa kun pitäisi lukea kokeeseen. Mutta tuo kodin varustetaso olisi kyllä hyvä käydä läpi koulukohtaisesti.

      Poista
  7. Terkkuja yläkoulun puolelta,

    Siirsin oman opetukseni kokonaan digiksi äikässä, kun käyttöön tuli Google Classroom. Oppilaat työstävät koneilla ja omilla kännyköillään tehtäviä / materiaaleja. Minulle suurin avaus oli se, että nyt käytin peruskoulussa samoja ohjelmia, joilla työskentelin kustantamossa. Oppilailla on siis yhtä toimivat digiratkaisut kuin ammattilaisilla työelämässä. Vuosia kouluille myytiin nimenomaan sitä keisaria ilman vaatteita = kankeaa ja kallista. Toinen asia on oppilaiden puhelimet. Tilanne muuttuu täysin, kun kännykkää käytetään työvälineenä. Joku käy snäpissä välillä ja sitten hommat jatkuu. Ihan samoin kuin meillä aikuisillakin. Kyllä koen, että näillä välineillä valmistan oppilaita huomattavasti paremmin työelämään kuin ruutupaperilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, toi Googlen palveluiden käyttöönotto oli suuri helpotus sen supersekavan Microsoftin oppimisympäristön jälkeen.

      Mua kyllä aina vähän hirvittää kun oppilailta vaaditaan jotain laitteistoa, meillehän työnantaja tarjoaa laitteen. Riippuu varmaan koulusta, millaisella prosentilla on sellaiset puhelimet, joilla voi tehdä koulutehtäviä.

      Poista
    2. Minun kokemuksen mukaan yli 3lk on 100% oppilaista on sellainen puhelin, millä voi tehdä koulutehtäviä. Mutta silti olemme hankkineet kouluun 4kpl puhelimia, mitä oppilaat voivat tarvittaessa lainata. Niitä ei ole kukaan koskaan käyttänyt.

      Poista
    3. Meille opettajille työnantaja sen sijaan ei valitettavan usein tarjoa laitteita. Ei ole työpuhelimia, -tabletteja tai -läppäreitä, vaikka esim. kaikki lukion kokeet (mukaanlukien ylioppilaskirjoitukset) alkavat olla sähköisiä. Että omilla laitteilla loikitaan. Opiskelijat ostavat omat koneet käyttöönsä.

      Poista
  8. Yläkoulun ope täällä. Yhä enenevässä määrin on perheitä, joilla ei kotona ole minkäänlaista tietokonetta. Tämä kuulostaa ehkä kummalta, mutta näin on. Jos perheessä kukaan ei ole pelaajatyyppiä, aikuiset eivät osta konetta, vaan vähän kalliimman kännykän. Osalla on vanhemmista kotona työpaikan kone, mutta useinkaan sillä ei saa tehdä koulutöitä (mikä on ymmärrettävää). Mutta joka luokassa on perheitä, joissa tietokonetta ei ole. Oppilaat tekevät sitten hommia kotona kännykällä tai käsin kirjoittamalla, mikäli kokevat pitkien asiatekstien kirjoittamisen kännykällä hankalaksi. Toistaiseksi ajatus siitä, että koululta lainattaisiin konetta kotiin on naurettava, koska 300 oppilaan koulullakaan ei ole kuin 20 tablettia, joita korissa opehuoneesta kuskaillaan varauslistan mukaan luokkiin (niihin joissa verkko toimii, kaikkiin ei vieläkään yllä, vaikka muutama vuosi on lupailtu, että parannusta pitäisi tulla) eivätkä ne tabletit edes riitä kaikille ryhmässä. Atk-luokan koneissa puolestaan olisi melkoinen raahaaminen, jos niitä joku kotiin haluaisi lainata :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitäköhän ergonomian asiantuntijat ja silmälääkärit sanoisivat siihen, että muksut tekee kotitehtäviä kännykällä? Ei kyllä kuulosta hyvältä.

      Poista
    2. Tässä laitepuolessa on kyllä kohtuullinen pähkinä purtavaksi. Varsinkin monen sadan oppilaan koulussa tuo laitteiden riittävyys lienee iso haaste.

      Poista
    3. Ergonomiakommenttiin.. Veikkaan, että lasten puhelimen käytöstä pienin osa menee läksyjen tekoon. Ergonomia-ja silmäongelmat tulee ihan jatkuvasta muusta puhelimen käytöstä.

      Poista
  9. Kolmen tyttären äitinä (22,18 ja 15v) olen jo vuosia ihmetellyt miksei koulussa opeteta tarpeeksi it taitoja. Vanhimmalla tyttärellä oli kaikkein surkein tilanne, kahdella nuoremmalla kävi tuuri kun ala-asteen 5-6 luokkien opettaja oli jonkinlainen edelläkävijä digiopetuksen alueella.
    Ja nyt kun lukiossa mennään yhä enemmän digiopetukseen olis ne perustaidot opittava viimeistään yläasteella. Opiskeluissa korkeakoulussa tms. kaikki opiskeluaineistot on digitaalisena samoin oppimisympäristöt.
    Olen vanhempana aika paljon opastanut nuoria näiden juttujen käyttöön ja mielestäni koulussa ei tällä hetkellä ainakaan liikaa näitä digitaitoja opeteta. Haasteena varmasti se että kaikki opettajatkaan eivät osaa. Vaatii jonkinverran harrastuneisuutta että pysyy perässä edes osassa jutuista. Ja koko ajan tulee uutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Opetus on aina tavallaan tuurista kiinni, mutta on erikoista jos lähempänä 2000-lukua syntyneilläkin on selviä puutteita taidoissa. Mä olin varmaan ihan viimeisiä yliopistossa opiskelleita ikäluokkia, joilta ei vielä edellytetty sähköisen oppimisympäristön käyttöönottoas. Mulla oli kyllä kone, jolla tein kirjoitustehtäviä mutta ei nettiä.

      Poista
    2. Kyllä se vaan näin on. Esimerkiksi vanhimmalle tyttärelleni opetin lukioikäisenä sähköpostin käyttöä mm. Liitetietoje liittämistä. Ja avattiin yhdessä gmail osoite. Nuoremmilla tekivät sen koulussa.

      Itse kun olen kouluni ja opiskeluni käynyt 70-80 luvuilla niin kaiken olen oppinut itse kokeilemalla jne. Muistan elävästi kun vuonna -86 silloiseen opiskeluahjoon tuli n. 50 PC tä joita opiskelijat pääsi käyttämään. Iso edistysaskel oli kun pääsi työselostukset ym. kirjoittamaan silloisilla tekstinkäsittelyohjelmilla.Sähköposti työkäyttöön tuli vasta -97 . Eli ei nämä asiat niin kamalan vanhoja ole kun minäkin 50-kymppisenä pysty muistamaan tälläisen historian.

      Ja tosiaan itsellä oli jotenkin käsitys jossain vaiheessa että lapset osaa paremmin näitä juttujamutta ei se käytännössä niin ole ollut.

      Poista
  10. Olen kouluni (yläkoulu Länsi-Suomessa) digitutor ja olen kyllä itsekin silti aika kriiittisellä linjalla digiloikan suhteen.

    Ensinnäkin valtion kustantamat digitutorkoulutukset ovat olleet ihan tyhjänpäiväisiä. Hirveät määrät rahaa laitetaan siihen, että koko kunnan tutoropettajat istuvat kuuntelemassa arkijärjen kannalta päivän selviä juttuja esim. että eri oppilailla on erilainen temperamentti. Välissä syödään kalliisti ja taas jatketaan ja muut on ihan "voimaantuneita" tästä upeasta koulutuksesta. Itse mietin, miten omat oppilaat pärjää sillä välin, kun toinen opettaja käy satunnaisesti siellä luokkaa tsekkaamassa, koska sijaisia ei tietenkään ole varaa käyttää. Ilmeisesti ovat paljon siellä digiloikkineet, lähinnä somessa ja pelien parissa.

    2) Meidän kunnassa kaikilla oppilailla oma laite. Chromebook. Ja kyllä sitä täytyy välillä päivittää. Ja viikoittain on jollain kone solmussa ja täytyy ajaa koneelle palautus muistitikulta. Ja jollakin reppu jää vesisateeseen koneen kanssa, toisella limut kaatui koneen päälle jne. Korvausvelvollisuuksia pohditaan. Ja salasanat vielä. Useamman vaihdan viikon aikana, vaikka luulisi että kun konetta jatkuvasti käytetään niin se salasana olisi muistissa. Mutta ei ole.

    3) Digitaaliset materiaalit on tosi eri tasoisia. Meillä monessa aineessa digimateriaalin rinnalla vielä kirja. Ensi vuonna otan toisessa opettamassani aineessa digikirjan käyttöön, koska painostus virastotasolta on niin suuri. Virastosta kobasti suositellaan e-opin tai tabletkoulun materiaaleja, niitä saa halvalla. En kuitenkaan suostu niiytä käyttämään, koska en halua siirtyä huonompaan opetusmateriaaliin. Valitsin ensi vuodeksi nykyisin käytössä olevam kirjan digiversion perinteiseltä kustantajalta. Hinta ykäkoulun ajalta (3 vuotta) on sama kuin paperikirjassa eli kunnan toivomaa säästöä ei synny. Lisäksi digikirjaa ei voi kierrättää eli oikeastaan materiaali siis maksaa enemmän kuin ennen.

    4) Chromebook on kustannustehokas ratkaisu ja ihan pätevä koulukäytössä, mutta oppilaat eivät tule oppimaan pöytäkoneen tiedostorakennetta, ohjelmien asentamista tai täysveristen toimisto-ohjelmien käyttöä. Googlen toimisto-ohjelmista puuttiu monia Wordin tai LibreOfficen ominaisuuksia. Samoin on WordOnlinen laita. Myös nykyinen muotijuttu koodaaminen on Chromen nettiympäristössä hankalaa, kun oppilaille ei kuitenkaan voi tehdä tunnuksia mihin tahansa.

    Kaiken kaikkiaan omasta mielestäni digihypetys on mennyt vähän liian pitkälle. Osa hypettäjistä käyttäytyy kuin uskovaiset eivätkä hyväksy sitä, että joku olisi eri mieltä.

    Digitaitoja toki tulevaisuudessa tarvitaan ja sitä varten olisi mielestäni pitänyt yläkouluun saada tietotekniikka pakolliseksi oppiaineeksi. Silloin olisi saatu pätevät opettajat opettamaan ja opiskelu olisi voitu tehdä kunnollisilla pöytäkoneilla tai jopa laitetta vaihdellen. Lisäksi muissa oppiaineissa olisi voitu keskittyä itse asiaan (vaikka ihan siihen peruslukutaitoon, joka on rapistumassa) eikä digitaitoihin. Itsestäni on ainakin tullut aika hyväkin digiguru tuolla tavalla opiskelemalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tästä perinpohjaisesta kommentista! En esimerkiksi ollut tullut ajatelleeksi tuota digimateriaalien laatua ja hintaa. Enkä ole koskaan ymmärtänyt tuota e-kirjojen 24% alvia. Kuka noita tutorkoulutuksia organisoi? Kunta vai valtio? Olisi suht olennaista että ne olisivat laadukkaasti järjestetty.

      Jokaisessa hypessä tuntuu karkaavan käsistä odotusten hallinta, niin tässäkin. Mä uskon itse jatkuvan kehittämiseen datan perusteella. Toivottavasti joku tutkii miten tämä loikka toimii.

      Poista
    2. Toisena digitutorina olen kyllä samaa mieltä, että digitutorien koulutus on ollut vähän huonoa. Mutta sitten olen myös sitä mieltä, että tämä on ikäänkuin ihan uusi ammattinimike ja se kehittyy tästä vielä kovasti. Olen itse toiminut digitutorina monta vuotta meidän koulussa jo ennen kuin digitutorista tuli ilmiö ja kärkihanke. Olen siis itseoppinut ja osaan tehdä tätä työtä jo ilman noita koulutuksia (joihin en todellakaan edes kaikkiin osallistu, koska ovat huonoja ja VAIKKA mulla on aina sijainen).

      Chromebookeja ei kyllä ihan oikeasti tarvitse päivittää. Voi ne päivittää manuaalisesti, mutta automaattisesti ne kyllä itse päivittää. Meillä on Chromebookit käytössä ja en ole koskaan päivittänyt yhtään laitetta. Jos kone täytyy muistitikulta ladata uudestaan, niin siinäpä on hyvä harjoitus oppilalle asentaa ohjelmisto. ;)

      Salasanojen vaihtamiseen menee n. 10s, kun mun työkone (mac) aukeaa noin sekunnissa ja salasanojen vaihto tapahtuu siinä pienessä hetkessä. Kauemmin mulla menee etsiä oppilaalle lyijykynä.

      Mun nähdäkseni täysveriset toimisto-ohjelmistot oppii nopeasti sen jälkeen, kun osaa kevytversiota käyttää hyvin.

      Digikirjoista olen samaa mieltä. Tänä vuonna en suostunut ottamaan yhtään digikirjaa, koska niiden käyttö ei ollut pedagogisesti perusteltua.

      Niin ja ymmärtääkseni kunnat saavat valtiolta rahaa ja käyttävät ne miten itse kokevat parhaimmaksi.

      Poista
    3. Kiitos tarkennuksista! Tuon koulutuksen kuntoonsaattamisella voisi nähdäkseni olla valtava vaikutus koko hankkeeseen.

      Poista
  11. Opettaja tässä hei!

    Tavoite on melko lailla selvä, siihen vastattiin tuossa ihan ekassa kommentissa.

    Mutta sitten tämä toteutus. Digijuttujen pitäisi olla joukko haltuun otettavia MENETELMIÄ, ei itseisarvo. Digitaidoilla ei tee mitään, jos ei osaa edes lukea. Koulu- ja kuntatasoisissa suunnitelmissa tunnutaan olevan autuaallisen pihalla tästä. Hylätään perusta, jotta ehditään tilpehööriä.

    Opettajia kyllä koulutetaan niin että hengästyttää. Niin ettei ehdi oman tiimin kanssa suunnittelemaan. Ja kun kuitenkin me mielellämme suunniteltaisiin niiden perustavanöaatuisten juttujen opetus ensin ja sitten vasta ympättäisiin mukaan digiä. Tavoitteiden suunnassa, ei niistä irrallisena omana vuorenaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, tämä kuulostaa vähän itseohjautuvuuden väärinkäytöltä (startataan iso muutosprojekti, jota kukaan ei ohjaa) mikä näkyy siinä että pitää tehdä ilman suunnitelmia. Ja mä kyllä kaipaisin vielä sitä "mitä vanhemman pitää tietää koulun digiloikasta" -esitettä. :) Voi laittaa myös sähköpostilla.

      Poista
    2. Tvt-taidot eivät ole itseisarvo. Harmi jos joku kokee asian näin. Lukemaan oppiminen ja digitaidot eivät kyllä sulje toisiaan pois. Ne voivat tukea toinen toisiaan, jos niitä käyttää pedagogia edellä. Esim. alkuopetuksessa ekapeli.

      Poista
    3. "Ja mä kyllä kaipaisin vielä sitä "mitä vanhemman pitää tietää koulun digiloikasta" -esitettä. :) "
      Tällaista esitettä ei varmaan kukaan voi tehdä. Tämä riippuu vahvasti koulusta (koulun käytännöt), laitekannasta (onko kaikilla oma tabletti tai tietokone tai onko koulussa tarpeeksi laitteita yleisesti ja esim. lainaan yksittäisille oppilaille), ohjelmistoista ja oppimisalustoista (esim. G Suite/Onedrive, Pedanet/Itslearning/Edison/jne), muusta infrastruktuurista (esim. wifi) ja ennen kaikkea opettajasta (käytännöt, opettajan osaaminen, jne.) Sun pitää kysyä lapsen opettajalta näistä.

      Poista
  12. Digitaalisuus on vain väline. Rengistä on valitettavasti tullut isäntä. Olen digitaitojen oppimisen kannalla, mutta muistetaan kuitenkin, että digiloikkaa ei lue opetussuunnitelmassa. Se on hallitusohjelma / hanke. T: ope

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm.. oletkohan lukenut uutta opsia ollenkaan? Siellä kyllä lukee jokaisen oppiaineen kohdalla tvt-taidot (laaja-alainen taito nro. 5) ja useat kunnat (kaikki?) ovat opettajia helpottaakseen koonneet yleiset taidot yhteen ja luoneet oman opsin pohjalta tvt-opsin opettajien avuksi.

      Poista
    2. Luin tämän niin, että juuri tuo digiloikka on tässä hallituksen lanseeraama "kampanja". Itselleni oli uusi termi tuo tvt-taidot.

      Poista
    3. Tarkennan vielä, jos joku joka ei ole opsin käyttöön perehtynyt, mutta haluaisi perehtyä, että uusi ops koostuu Ässistä (S1,S2,S3), jotka ovat sisältöjä, Teistä (T1, T2, T3..), jotka ovat tavoitteita ja Ällistä (L1, L2, L3..), jotka ovat laaja-alaisia taitoja. Aina kun opsissa on kirjain-numeroyhdistelmä L5, se tarkoittaa, että siihen kohtaan liittyy tieto- ja viestintäteknologia.

      Poista
    4. Niin. Opetussuunnitelma on tuttu kyllä. Digiloikkaa ei lue opetussuunnitelmassa edelleenkään. Digitaaliset laaja-alaiset taidot siellä kyllä lukee. Kyse on tarkoituksenmukaisesta digitaalisuuden hyödyntämisestä - ei siitä, että esim. eOpin kirjoja luetaan puhelimen näytöltä suurin osa ajasta menee siihen säätöön, kun palautellaan salasanoja ja etsitään latureita.

      Laitteet eivät ole itseisarvo vaan niitä pitäisi olla jokaisessa luokassa hyvin saatavilla, että kun on tarve laitteille niin niitä ei pitäisi hakea mistään vaan ne olisivat läsnä kuten kynä, kumi, kirja ja vihko.

      Poista
  13. Tervehdys!Kuntien välillä on suuria, liian suuria, eroja. Meillä ei ole ollut digiloikasta mitään koulutusta ja konevarustus on noin 20 pädiä 250 oppilaalle. Niitä varaillaan joskus ja korissa opehuoneesta luokkiin raahaillaan.
    Aika pieneksi on loikka jäänyt.
    Olen luokanopettaja.

    VastaaPoista
  14. Moikka! Hyvä, että nostit asian esiin. Et ole yksin kysymystesi kanssa. Olen yläkoulun ope ja mietin ihan samoja juttuja. Kommentit ovat olleet myös fiksuja ja virkistävän monipuolisia. Jee! Tää vaivasi mieltä nyt sen verran, että kirjoitin blogiini aiheesta oman näkökulmani: https://enhalualapsia.com/2018/04/09/miten-kesytetaan-digiloikkaava-jalopeura/

    VastaaPoista
  15. Mitä tarkoittaa "kylmä rinki hankurin alla"? Mikä on hankuri? �� ��

    VastaaPoista
  16. Kiinnostavaa pohdintaa tärkeästä aiheesta!

    "Oppimaan lähdetään eri taito- ja ymmärrystasoilta - mitä kodin pitää tarjota?"
    Ideaali tilannehan olisi se, että oppilaille opetattaisiin digi- ja tvt-taitoja alakoulun ensimmäisistä luokista lähtien, jotta näiden taitojen päälle pystyttäisiin rakentamaan vuosiluokalta toiselle. Näin kaikilla olisi tasa-arvoinen mahdollisuus oppia digitaitoja, eivätkä oppilaiden perusvalmiudet työ- ja opiskeluelämään olisi siitä kiinni, kuinka digivalveutuneesta perheestä he tulevat. (Koulujen resurssit laitteiden suhteen ovat tietysti oma lukunsa, mutta toivon, että ne olisivat tosiaan lähinnä aloitusvaiheeseen liittyviä haasteita, kuten jo eräässä kommentissasi pohditkin.)

    "Tärkein elementti opetuksessa ovat edelleen opettajat. Millaisilla taidoilla he ovat liikenteessä? Millaista täydennyskoulutusta he tarvitsevat? Saavatko sitä?"
    Tämä on haaste, jonka mekin Bomberbotilla olemme pistäneet merkille (kehitämme digitaitojen ja ohjelmoinnin opettamiseen suunniteltuja työkaluja koulujen käyttöön). Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa haasteena ei suinkaan aina ole se, etteikö digitaitojen tärkeyttä huomioitaisi - pikemminkin on kyse siitä, ettei kouluille ole aivan selvää, kuinka opettaminen tulisi käytännössä toteuttaa ja millainen opetus vastaisi mahdollisesti paikallisen opetussuunnitelmankin asettamiin vaatimuksiin. Lisäksi useat opettajat kokevat, ettei heillä ole valmiuksia opettaa ohjelmointiin- tai digitaitoihin liittyviä asioita. Vaikka opettajien koulutukseen panostaminen tällä saralla on tärkeää, mielestäni myös opetusmateriaalien tarjoajien tulisi ottaa tilanne paremmin huomioon. Esimerkiksi Bomberbotilla olemme ratkaisseet asian suunnittelemalla opetusmateriaalimme opettajalähtöisesti siten, että jokaisen alakoulun opettajan - myös niiden, joilla ei ole lainkaan aiempaa kokemusta digitaitojen opettamisesta tai ohjelmoinnista ylipäätään - on mahdollista pitää ohjelmointitunteja ilman, että heidän täytyisi ensin kouluttaa itseään sen kummemmin. Näin kynnys opettamiseen on mahdollisimman matala ja kannustaa tarttumaan toimeen.

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...