Tietoa mainostajalle ›

25.11.2017

Miten joulu asettuu taloksi



Heräsin perjantaiaamuna siihen, kun Snadi tuijotti minua viiden sentin päästä.

- Voidaanko tehdä jouluvalmisteluja?

Joulu on kuumotellut jo elokuusta lähtien. Nyt kun kalenterin ilmestymiseen seinälle on enää muutama hassu päivä, alkaa kersojen täpinöinti olla jo ihan jokapäiväistä.

Huomaan, että jouluhöpsähdys iskee minuunkin vuosi vuodelta pahemmin. Hommasin jopa tonttuoven, vaikka kukaan perheessämme ei enää usko joulupukkiin. Snadi totesi, että onneksi tonttuihin voi silti uskoa. Skidi taas puisteli päätään:

- Äiti, sä oot just tollanen.
- Millanen?
- Tollanen jouluintoilija.


Haluankin olla! Mutta en oikein tiedä miten olisin. Meille ei ole vielä muodostunut omia perinteitä, sellaisia puolipakollisia tunnelmanluojia. En ole koskaan sytyttänyt adventtikynttilöitä tai käynyt kuuntelemassa joululauluja. Joulu tuli kun Mutsi kaivoi joulukamat esille, pisti olkipukit takan reunalle ja keittiön ikkunaan punaisen tonttukapan. Ja muistan edelleen hyvin lapsuuden joulukuusen koristeet: kullanväriset kävyt, kiekuralenksupallot, kahisevan tähden ja paksun valkoisen puuhkan. Suklaakalenterin suklaa oli kamalaa mutta se oli silti suklaakalenteri.

Jos jouluun ei ole naulattu mitään selkeää toimenpidettä, ehkä se itse höpsähtäminen käy perinteestä. Joulussahan on parasta se, että sesonki ei ole hetkessä ohi vaan pieniä juttuja voi tehdä joka päivä. Sytytellään aamupalalle tuikkuja, leivotaan jotain omituista (valmistaikinasta), viritellään joka paikkaan jouluvaloja, lauletaan unilauluksi joululauluja ja kirjoitetaan joulupukille tilaus toiveet. Fiilis ehtii tulla ja mennä moneen kertaan.

Meillä joulu alkaa siitä kun varastossa majaileva iso harmaa laatikko muuttaa olohuoneen nurkkaan. Siellä se tunnelma asuu: kersojen kalenteri, kuusenjalka, valot, tuikut, koristeet, olkipukit, ovikranssi ja mansetit. Kansi mahtuu juuri ja juuri kiinni.

Kyllä sen voi jo huomenna hakea.

7 kommenttia:

  1. Täysin aiheen vierestä; mutta vau mikä villapaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on islantilaisvillaviitta. Törkykallis mutta worth it. :D

      Poista
  2. Mä aloitan uuden meidän perheen joulujutun, eli meille muutti eilen tonttu (ihan kaupasta yhdessä valittiin). Mutta tämä tonttupa tekee joka yö jotain outoa ja aamulla lapset saa sitten ihmetellä että mitä se nyt on keksinyt.

    Samoin mä olen muuttanut perinteistä "kuusi siään aattona" perinnettä niin että meille se tulee heti itsenäisyyspäivän jälkeen; koska mä haluan nauttia siitä.

    Samoin piparitaikinaa tehdään ihan vain syötäväksi, se leivonta on sivuseikka.

    Sieltä se tulee, jokaiselle tavallaan.

    Mrs G

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihania! Mä niin ymmärrän tuon kuusiasian, näen itseni hakemassa kuusen sisälle jo lokakuussa kun tästä vielä hieman jouluihmisenä eheydyn! Mitä kaikkea se tonttu tekee?

      Poista
    2. Meilläkin oli viime vuonna samanlainen tonttu ja homma jatkuu tänä vuonna. Meidän tonttu mm. kiipesi vessan kaapin ylähyllylle tonkimaan kynsilakkarasiaa, kaivoi yön aikana piparimuotteja ja muita leivontavälineitä esille, rakenteli legoilla, jätti kirjeitä (Moi! Menen päiväksi valmistelemaan tonttupolkua.), laittoi aamupalaa varten jotain jouluherkkuja valmiiksi pöytään, etsi kaapista joululevyjä ja -kirjoja kuunneltavaksi & luettavaksi... Aina jokin vinkki siitä mitä tänään tehdään tai joku pieni tavaralahja. Tätä joutuu varmaan vetämään vielä monta vuotta, lapset nyt 5v ja 7v.

      Poista
    3. Loistovinkkejä! Mä olen jättänyt kalenteriin lähinnä printtitavaraa: laulunsanoja, kirjeitä, joissa joku jouluaskarepyyntö, leivontaohjeita, värityskuvia jne. Mutta tämähän on varma tapa pedata itselleen se yöllinen paniikkikohtaus että menikö sinne kalenteriin mitään. :´D

      Poista
  3. Tytti; kiitos vinkeistä koskien noita tontun tekemisiä!

    Mrs G

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...