Tietoa mainostajalle ›

6.8.2017

Koululainen ja älypuhelin - mitä kolmessa vuodessa on opittu?

Kersan ja älypuhelimen kanssa on nyt karttunut kokemusta kolmelta vuodelta.



Meille, hoitoverkoston aktiivikäyttäjinä, Skidin omasta puhelimesta on ollut paljon hyötyä, mutta toki myös haittaa.

1. Millainen puhelin? 

Ei haittaa, jos ei omista viimeisintä iPhonea - kaikki kuulemma tietävät, että puhelin on vanhempien ostos, johon vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Osta siis se, johon on varaa ja jonka käyttämisessä osaat kersaa opastaa.

Lähinnä kiinnittäisin huomion muistiin. Skidin ensiluuri oli vankka ja säänkestävä, mutta siinä oli yksi ongelma: muisti oli täysin riittämätön. Ipanat tykkäävät ottaa kuvia, tehdä elokuvia, pelata ja chattailla. Toinen puhelin maksoi reilun satasen, mutta siinä oli hyvä kamera ja kunnon muisti. Sillä on pärjätty hyvin, vaikka lasi luonnollisesti meni päreiksi ensimmäisen vartin aikana. Kannattaa siis ostaa myös se suojalasi ihan suosiolla ja asentaa h e t i.

2. Mitä jos se katoaa? 

Peruspuhelin ei varkaita kiinnosta, mutta kylväminen on ollut ja on edelleen ihan relevantti huoli. Skidin luurin perässä on juostu niityillä, asukaspuistossa, koulun pihalla ja elokuvateatterissa, mutta aina tähän asti se on löytynyt.

Katoamiseen voi kuitenkin valmistautua.

a) Hanki puhelimelle mahdollisimman kirkkaat kuoret tai mahdollisimman kirjava puhelinpussi, jossa on nimi. Räikeä väritys auttaa kun sitä lähdetään metsästämään lumihangesta eikä omistaja juurikaan muista, missä sen on nähnyt viimeksi.

b) Opetelkaa käyttämään Find my phone -toimintoa ja etälukitsemaan puhelin. Kätevää myös aikuisille.

3. Sovellukset lataa vanhempi. 

Tämä on ollut ihan hyvä sääntö. Kun aikuinen tsekkaa ikärajat ja mistä sovelluksessa tai pelissä on kyse (millaiset grafiikat ja pelin idea) ja millaiset luvat, profiili- ja yksityisyysasetukset tarvitaan, säästytään esimerkiksi puhelinlaskun yllätyksiltä. Joskus maksullinen versio on ilmaista turvallisempi. Maksan ihan mielelläni pari euroa sovelluksesta, jossa ei ole peniksenpidennysmainoksia.

Tällä hetkellä Skidi pelaa mm. shakkia, Subway Surferia, Sling Kongia ja Crossy Roadsia sekä käyttää erilaisia piirtosovelluksia.

4. Mikä internet?

Ipanoille pitää selittää, mitä eroa on Wifillä ja mobiilidatayhteydellä, erityisesti jos reissaatte ulkomailla (roaming-maksut ovat EU-alueella edulliset mutta muualla maailmassa saattaa ylläreitä tulla edelleen) ja lapsi käyttää paljon ilmaisia wifi-verkkoja. Joitain pelejä voi pelata offline-tilassa, mikä on kätevää lentokoneessa.

5. Pelisäännöt. 

Meillä ei ole käytössä ruutuaikaa, koska paikallinen sopiminen on toistaiseksi onnistunut helposti, esimerkiksi sadepäivinä saa pelata enemmän. Niin kauan kun pelaaminen lopetetaan pyydettäessä ja kitinöittä, puhelin pysyy käytössä. Sama pätee liikenteessä liikkumiseen: kuulokkeita käytettäessä äänenvoimakkuuden pitää olla sellainen, että muu liikenne kuuluu ja jos saan kiinni siitä, että ipana pelaa ja kävelee samaan aikaan, puhelin vaihtuu luolamiesmalliin alta aikayksikön.

6. WhatsAppin käyttö vaatii ohjausta. 

Ainoa oikeaa mielipahaa aiheuttanut sovellus on ollut WhatsApp. Pikaviestisovellus edellyttää viestintätaitoja ja vaatii valvontaa siinä määrin että olin viime vuoden jäsenenä Skidin luokan ryhmässä. Päänvaivaa ovat aiheuttaneet mm. yhdessä sovittujen sääntöjen noudattaminen, väärinkäsitykset, ajattelemattomuus, kiusanteko ja luvatta ryhmiin liittäminen. Alakoululaiset kun eivät joissain asioissa eroa päiväkotilapsista juuri lainkaan.

7. Puhelimessa puhuminen on taito

On ollut hauska seurata, miten puhelimessa puhuminen kehittää abstraktia ajattelukykyä ja toisen huomioonottamista esim. aloittamalla puhelut tervehtimällä. Myös treffien sopiminen on hyvää harjoitusta, sillä se edellyttää vahvaa ajantajua (milloin pääset lähtemään ja paljonko matkaan pitää varata aikaa) ja prosessiymmärrystä (et voi jättää paikkaa sopimatta). Nykyään alkaa jo sujua.

Summa summarum: kyllä tässä töihin joutuu, mutta edut sentään ylittävät haitat ja samalla tulee käytyä hyviä keskusteluja mainoksista, laeista, yksityisyydestä ja ihmisyydestä yleensä. Ja siitä, miten hieno HayDay farmi minulla on.


9 kommenttia:

  1. Meidän pitäisi kohta hankkia lapselle eka puhelin. En mielellään hankkisi älypuhelinta, kun olen vähän sitä mieltä että hän ei vielä nettiä tarvitse. Mutta oonko nyt liian kalkkis tässä?
    Ootko kokenut että nimenomaan älypuhelin on ollut toimiva, ja siinä etuja tavalliseen puhelimeen jossa siis toimintointa vain puhelut ja tekstarit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et oo kalkkis, tää on ihan tapauskohtaista! Skidille on tuosta netistä (ja selaimenhan saa kyllä toimimaan luolamiesluureissakin) ja sovelluksista ollut hyötyä, siellä on vähän paremmat kello- ja kalenterisovellukset, wilman (täkäläinen koulun ja kodin viestintäväline) mobiili ja esim treeniwhatsapp-ryhmä. Sitten viihdekäytössä on pelejä, spotify ja piirustusohjelmia kun esim. koulubussissa on aikaa tapettavana. Nii ja sit mä latasin sen 112 sovelluksen myös jos joskus iskee isompi hätä.

      Poista
    2. Et ole kalkkis. Meidän Skidin ikäisellä ei ole vieläkään nettiä puhelimessa, ei siis edes wifiä. Laite sen kyllä mahdollistaisi. Ehkä nyt neljännellä sitä harkitaan, mutta toistaiseksi puhelut ja tekstiviestit ovat riittäneet puhelimen käyttötarkoituksiksi.

      Poista
  2. Mää oon varmaan se superkalkkis, ku olen sitä mieltä ettei se ekaluokkalainen tarvi puhelinta lainkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tarviikaan, kuten Satullekin totesin niin tarpeen mukaan. Meillä oli selkeä tarve tavoittaa kersa kun se ekalla alkoi liikkua itsenäisesti kouluun ja harrastuksiin. Nythän se on jo neljäsluokkalainen. :)

      Poista
  3. Minulla on nuo pohdinnat edessä ensi kesänä, kun vanhempi tulee kouluikään. Tapasin tässä pari viikko sitten kavereita ja heidän lapsiaan. Seurueessa oli kaksi tulevaa ekaluokkalaista, jotka vertailivat puhelimiaan ja opastivat nuorempiaan, että koululaisena sellaisen saa. Sanoin siihen sitten, että tiesittekös, että minä en saanut kännykkää mennessäni ekaluokalle. Vastaan tuli niin aidon järkyttynyt "Mitä, miksi et?" että naurattaa vieläkin :) Niin ne ajat muuttuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, ylipäätään keskustelu että milloin sai ensimmäisen gsm-puhelimen on täynnä epäuskoa. "Kun lähdin opiskelemaan." :D

      Poista
    2. Mun eka oma puhelin oli lankapuhelin.

      Poista
  4. Esikoisella oli ekalla ihan peruspuhelin, mutta tokalle sai sitten jo iskän vanhan älypuhelimen ja sillon ne whatsapp-ryhmät varsinaisesti alkoivat elämään ylipäätään - käsiin ne räjähtivät vasta kolmosella. Kuopukselle oli se älypuhelin hankittava heti ekalle perheen sisäisen whatsapp-ryhmän takia, sekä ladattiin pari peliä jotta siskon kanssa saavat yhdessä pelailla. Puhelimissa on myös molemmilla gps-paikannin niin näemme aina missä liikkuvat.
    Mun mielestä älypuhelimessa ei ole oikeastaan mitään vikaa, siinä saa rajoitettua nettiä ja lapsen peliaikaa ja mitä kaikkea haluaakaan. Ainoa miinuspuoli on koko - poikalapsilla ei kesällä useinkaan ole mitään paikkaa missä sitä kantaa (sortsin taskuun en luota ja niinpä poitsu on ollut ulkona ilman puhelinta, jolloin se paikannus tottakai kärsii, mutta eipä tuo kauas mene) kun tyttö ottaa pienen käsilaukun yleensä mielellään ristikseen olkapäälle.
    Voi kun vyötärölaukut tulis pojille muotiin :D

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...