Tietoa mainostajalle ›

9.6.2017

Kirjoittamaan oppii kirjoittamalla

Laitoin muutama kuukausi sitten ystävälleni whatsappissa viestin: ruvetaanko kirjoittamaan novelliblogia?

Kuvakin on fiktiota. Kesämeininki on täysin päällelliimattu sillä oikeasti viihdyimme
navakassa pohjoistuulessa tasan tuon kuvan ottamisen ajan.

Ystävä vastasi, että
a) millä ajalla (#ruuhkavuodet),
b) mihin tarpeeseen, koska kukaan ei lue novelleja ja
c) millä eväillä, sillä emme todellakaan osaa.

Hyviä kysymyksiä! Eikä mitään hajua vastauksista. Mutta sitten aloimme vain kirjoittaa, ilman sen kummempia suunnitelmia ja visioita.

Ja nyt meillä on novelliblogi! Teema hahmottui ensimmäisten tarinoiden kautta. Blogimme ei ole syvällisen kaunokirjallinen ja taiteellinen multimediateos vaan sen tavoitteena on tarjoilla lyhyitä arkitarinoita, joita kanssamutseilla on aikaa lukea vaikka bussissa matkalla töihin tai viimeiseksi ennen nukkumaanmenoa. Arjesta nimittäin lähtee vaikka mitä juttua. Kuvitteellisten tarinoiden kautta voi käsitellä aiheita, joista olisi muuten hankala kirjoittaa. Entäs jos novellitkin voisivat tarjota vertaistukea?

Vaikka taitotasoni fiktion kirjoittamisessa on sama kuin vanhempana 10 vuotta sitten (paljon harhakäsityksiä, vähän tietoa ja osaamista pyöreä nolla), uskon vahvasti tässäkin tekemällä oppii -metodiin. Kirjoittamaan oppii kirjoittamalla.

Erityisen hyvää treeniä on yhdessä kirjoittaminen. Kaverin kanssa kirjoittamisen edut huomasin jo silloin, kun kasasimme Satun kanssa yhdessä Vuoden mutseja. Jo pelkästään omien tekstien kieliasun oikolukeminen on suht mahdotonta (sorry kaikki typot, korjailen niitä kyllä jälkeenpäin!) mutta oman itsensä tuottajana on vielä hankalampi olla. Välillä ei todellakaan tiedä, mikä juttu on kertomisen arvoinen. Lopputuloksen kannalta on tärkeää saada toiselta palautetta näkökulmien kirkkaudesta, kappalejaoista, lauserakenteista sekä pientä vinkkiä siitä, minkä darlingin voi surutta tappaa.  

Tulkaa siis mukaan lueskelemaan - ilmoitamme päivityksistä fb-sivulla, joten se kannattaa ottaa seurantaan. Novellit julkaistaan kuukauden ensimmäisenä perjantaina. Kesäkuun kattauksessa on neljä tarinaa:

Kuten huomaatte, täysin fiktiivisiä aiheita kaikki.

Ps. Nyt SAA kommentoida: mikä oli suosikki, mikä ei uponnut ja mistä aiheista haluaisitte kirjoitettavan!


6 kommenttia:

  1. Mainioita juttuja kaikki kolme! Suosikkini on Juoksevaa vettä (vaimikäsenytoli): yllättävä, hauska, erilainen ja kuitenkin niin totta! Kurahousuhomma oli myös erittäin samaistuttava.

    Jatkiksen luen kun on kaikki osat ilmestyneet, tulen vain vihaiseksi jos kiinnostava tarina jää kesken ja en tiedä miten se päättyy. Kirjatkin luen tästä syystä aina strategialla 100 ekaa sivua-loppuratkaisu-muut sivut. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole ikinä lukenut kirjaa noin, ehkä pitäisi joskus kokeilla! Pohdimme kyllä että julkaisemmeko jatkiksen ekan osan jo tässä vaiheessa, mutta päätimme sitten niin tehdä jotta tarjonnan monipuolisuus tulee ilmi. :)

      Poista
  2. Pidin kaikista ja samaistuin moniin tuntemuksiin, mitä henkilöillä oli. Tämä kommentti ei taida auttaa blogin ja tarinoiden kehityksessä, mutta tarkoitus olikin kiittää. Olen kaikkiruokainen lukija (paitsi kauhun ja dekkarit jätän välistä), minulle kelpaa kaikki ja kaikki oli viihdyttävää luettavaa (kännykkällä, kiireessä). Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Ja auttaahan se: kiittäminen aina motivoi! :)

      Poista
  3. Piti lukea nämä yksittäin ja harkitusti, mutta tietysti ahmin kaikki kerralla kun kerrankin ehdin :D Jatkokertomuksen myöhempiä osia odotan innolla! Tiskaus- ja kurahaalaritarinat saivat niskakarvat pystyyn, verenpaineen koholle ja alahuulen väpättämään (hyvällä tavalla siis, hyvin kirjoitettu!), mallijuttu jäi vähän etäisemmäksi. Toki oma arki on enemmän kurahaalaria kuin catwalkia, joten selittänee reaktion. Kiitos kuitenkin kaikista, odotan jatkoa mielenkiinnolla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee! Noin pitääkin juuri tehdä, ahmia jos ahmituttaa! Mä jotenkin tykkäsin heti Tellusta, ja siitä tuli todellinen yhdessäkirjoittamisen kokeilu kun kirjoitin tarinaan toisen hahmon näkökulman. Katsotaan miten se uppoaa. :)

      Poista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...