18.4.2017

Sähköpyöräilijä voi ottaa liikenteessä rennosti

Kaupallinen yhteistyö Helkaman kanssa

Lähdin viime viikolla ystävän kanssa Helsinkiin brunssille, fillarilla tietenkin. Ystävä lähti sillä ehdolla, että saisi tulla paluumatkan sähköpyörälläni. Suostuin tietenkin.

Luonnollisesti sinä aamuna kun sain testipyöräni, oli satanut 10 senttiä lunta.
Ja oli niin superkirkasta, että verkkokalvoni räjähtivät tästä kuvasta.



Vaihtokaupan myötä muistin taas, miksi en ole tavispyörääni koskenut kahteen vuoteen: Lauttasaaren sillalla (joka palaa taas työmatkaani) menee hermo!

Ystävä odotteli tyynenä sillan päässä, kun minä sotkin vastatuulessa perille naama punaisena. Hän ei enää ihmetellyt, miksi sähköpyöräilen. Kahden pikkupojan äiti ilmoitti välittömästi haluavansa äitienpäivälahjaksi samanlaisen. Ipanoiden ja ruokaostosten vetäminen peräkärryssä on paljon miellyttävää, kun moottori jeesaa.

Todellakin on!

Sähköpyörää voi rakastaa monesta syystä, mutta ehdottomasti parasta tässä lajissa on rentous. Sähköpyöräilijän pipo ei kiristä. Ei ole mitään syystä tuskastua. Kiertoreitit, ylämäet, vastatuuli, ruuhkat, punaiset valot ja muut pysähdykset ja hidasteet eivät haittaa, koska kahdella polkaisulla olen taas normivauhdissa. Minulla on varaa jarruttaa. Saavun perille naama ihan tavanomaisissa väreissä ja puuskuttamatta. Aamuverkkaisena ihmisenä minusta on ihanaa heräillä kaikessa rauhassa fillarin selässä ja keskittyä polkemisen sijaan maisemiin.

Moottorointi on myös pidentänyt pyöräilykauttani niin, että suhailen fillarilla 10 kuukautta vuodessa, yli 3000 kilometriä. Tammi-helmikuussa vaihdan julkisiin, lähinnä epävarman aurauksen takia. Talvella akku kestää vähän vähemmän aikaa pakkasen ja nastarenkaiden takia, mutta hyytymisongelmia en ole kohdannut. Johtunee varmaan siitä, että hyydyn itse ensin.


Olen ilokseni huomannut, että sähköpyöriä on ruvennut näkymään liikenteessä koko ajan enemmän. Sama näkyy myös sähköpyörien myyntitilastoissa. En ole ainoa, jonka mielestä on siistiä, kun pyörällä ajaminen onkin liikkumista eikä liikuntaa. Sama pyöräilyn leppoistamistrendi näkyy muissakin Pohjoismaissa. Viime vuonna sähköpyörien myynti kasvoi Ruotsissa 34 % ja Norjassa huimat 100 %.

Mutta jos liikuntaa pitää pyöräilyn etuna, voi ryhtyä sekakäyttäjäksi. Testiajossani ollut Helkaman uusin malli on niin kevyt, että sitä ajaa helposti ilman avustustakin. Tällä mallilla voisi ottaa käyttöön yhdistelmän, jossa mennään avustamalla töihin, mutta tullaan avustamatta kotiin.

Ja kehitys kehittyy nopeasti. Valikoimaa on moneen makuun: on mummomalleja, sporttisia, laatikkopyöriä ja paksurenkaisia läskipyöriä. Akutkin kestävät pitempään (viitisen vuotta sitten yksi lataus riitti n. 70-90 kilometriin, nykyään matkaa voi tulla yli 150 km) ja rungot ovat keventyneet.

Testaamaankin pääsee. Helkaman e-Bike Experttien sähköpyörien koeajokiertue alkaa tällä viikolla ja testipaikkoja on ympäri Suomea. Käykää kokeilemassa, miten leppoisaa voi pyöräily olla!

11 kommenttia:

  1. Sähköpyörät on mun mielestä mahtava juttu vaikka ei olekaan se mun juttu. Mä haluan työmatkani hikiliikuntana. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sulla on siihen täysi oikeus. :) Mä käytän tota fillaria auton korvikkeena niin aina ei jaksa hikeentyä.

      Poista
  2. Minullekin työmatkapyöräily on tällä hetkellä aika paljolti liikuntaa, joka muuten jäisi liian vähälle. Lisäksi nautin aamuisesta omasta ajastani pyörän selässä ulkoilmassa. Iltapäiviin voisin silti ottaa avustimen. Aina kiire tarhaan ja vallitsevien tuulten puhaltaessa lännestä, melkein joka päivä saa puskea koko kokomatkan vastatuuleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain hemmetin syystä aamulla on itätuuli ja illalla länsituuli eli *aina* on vastaista! >.< Mä mittasin kerran kalorinkulutuseron sähkiksellä ja tavallisella, erotusta tuli yhden mehulasillisen verran. Sähköpyörän paras teho tulee just siinä avustuksessa silloin kun on kaikista raskainta.

      Poista
  3. en ole uskaltanut edes koeajaa, koska hinta tulee joka tapauksessa vastaan.
    Pyöräillessä nautin ulkona olemisesta ja otan aina aikaa sen verran ettei tarvitse puuskuttaen saapua perille, mutta kieltämättä olisi mukavampaa selätää pari kotimatkalle sattuvaa mäkeä vähän kevyemmin.
    Lohduttaudun vanhalla kunnon sitku-mentaliteetilla. Sitku on ylimääräistä rahaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän täällä korkeuseroja piisaa, osittain ne ovat kaupunkisuunnittelun ongelmia. Jostain syystä fillarireittejä ei tasoiteta ollenkaan samalla pieteetetillä kuin autoteitä. ;) Mut kannattaa silti käydä koeajolla, vaikka just nyt ei rahaa olisikaan. Jos huomaa että tämähän se oikea peli olisi niin kuukaudessa kun laittaa parikymppiä säästöön niin kahdessa vuodessa on rahat kasassa. Harvalla autoonkaan on varaa suoraan tililtä. ;)

      Poista
  4. Mä niin haluaisin tällaisen. Hinta tosin vähän hirvittää, mutta tuohan maksaisi kahdessa vuodessa seutulipun hinnan takaisin :)

    Mites tuollaista peliä uskaltaa jättää esim. kaupungille parkkiiin? Töissä on hyvä suljettu parkkipaikka, mutta jos tuollaisen ostaisin, niin ajaisin varmaan kaikki mahdolliset matkat fillarilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mä pelkäsin alkuun myös tuota pöllimistä. Mutta jos yöksi ei jätä (meillä on hyvä fillarivarasto) ja akun ottaa pois niin pöllimisen riski pienenee huimasti. Onhan jengillä jo kalliita maantie- ja kaupunkifillareitakin ja parkit on parantuneet niin että saa rungosta kiinni.

      Poista
    2. Jos epäilyttää jättää niin protip on laittaa kaksi lukkoa. Pyörän rungolla saa väänettyä yhden ihan kelvollisen lukon paskaksi, mutta jos pyörä on kahdesta kohtaa kiinni tarvitaan jo työkaluja -> potentiaalinen rosvo valinnee helpomman kohteen. Miinuspuolena sitten se, että kiitokseksi sitten tyhjäävät kumit...

      t: muutaman tonnin pyörä suhteellisen usein parkissa eripuolilla keskustaa.

      ps. autotalon parkkihallissa oli ainakin joskus myös pyöräparkki (vartioitu sisätila)

      Poista
  5. Piti nyt tulla hehekuttamaan, kun menin ja ostin sen sähkiksen :) Täytyy sanoa, että paluuta ei ole. Ihan mahtava peli! Meinasin oikeasti nauraa ääneen, kun poljin aamulla töihin ja kaikki (lukuisat!) mäet meni ihan heittämällä ylös. Tämä on todellakin kulkuväline.

    Positiivista myös, että oli just sopivalla tavalla vähän lämmin, kun pääsin toimistolle, mutta ei kuitenkaan tarvinnut käydä suihkussa eikä naama hehkunut tomaattina. Eli kai tuosta nyt jotain hyötyä on ihan peruskuntoilunkin kannalta. Varmasti paloi enemmän kaloreita kuin bussissa istuen :D

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...