Tietoa mainostajalle ›

4.12.2016

Kaamosmatkalla Islannissa

Olemme viettäneet tänä syksynä perheen yhteistä aikaa noin 7,5 minuuttia.


Aina silloin kun muusikko ei ole ollut keikoilla, hän on tehnyt yrittäjänä töitä kellon ympäri. Minulla vähän sama juttu: päivätyö on vienyt päivät ja vähän yli ja kirjoitushommat illat ja vähän yli.

Oli sellainen olo, että asialle pitäisi tehdä jotain. Kun mietimme kersojen kanssa isänpäivälahjaa, oli toivelistan ykköskohta selvä: yhteistä aikaa.

Päätin käyttää veronpalautukset reissuun - eikä kohde ollut vaikea valita. Islanti on ollut toivematkojeni listalla jo vuosia. Issikkareissua ei syksylle saatu järjestettyä, mutta mennään sitten ilman heppoja.

Kuvittelin, että matkustaisimme mukavasti sesongin ulkopuolella, mutta ei siltä vaikuttanut: sekä lento että hotelli olivat täyteenbuukattuja. Kun laskeuduimme kentälle, tuuli ja vesisade puhalsivat tukan silmille. Tänne ei todellakaan tulla ilmaston takia, vaan jonkun aivan muun. Täällä on sesonki aina.

Islanti saa turismista jo enemmän tuloja kuin perinteisestä kalataloudesta. Ja sen kyllä huomaa. Yleinen asenne on, että kaikki järjestyy. Välillä vähän säädetään mutta lopulta asiat sujuvat.

Pääsin testaamaan heti palveluasennetta: olin onnistunut varaamaan hotellihuoneen kahdelle aikuiselle. Kun kävin respassa kysymässä laitetaanko ipanat koisimaan ammeeseen, täyteenbuukatusta hotellista löytyi kovaäänisen islanniksi käydyn keskustelun jälkeen uusi huone.

Islantilaiset ovat onnistuneet ripottelemaan matkailuodotuksiin täydellisen sekoituksen mystiikkaa, hyggeä ja ekslusiivisuutta. Omaleimaisuus ei ikinä mene pois muodista. Vaikka joulukuussa päivä "valkenee" vasta kymmeneltä, tämä on silti paikka, jossa mannerlaatat loittonevat, uimahallissa on 42-asteinen ulkoallas, joka paikasta saa korianterilla maustettua bisseä ja kansallisiin jouluperinteisiin kuuluu lastensyönti.

Kunpa vastaava mainio outouscocktail löydettäisiin kotimaankin matkailuajattelussa. Jotenkin tuntuu, että Joulupukin ja Muumien varaan ei kannattaisi ihan kaikkea laskea vaan panostaa nimenomaan aina läsnä oleviin elementteihin: pohjoisuuteen, vuodenaikoihin, luontohurmokseen ja suomikulttuurin wtf-kokemuksien häpeämättömään esilletuontiin. Ainekset ovat olemassa.

Tarkempaa matkaraporttia pukkaa myöhemmin - mikäli Grýla ei syö meitä. Nyt iltaskyrille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...