Tietoa mainostajalle ›

24.11.2016

Pienten hyvien asioiden moodi

Snadi iloitsi aamupuurolla, että olemme varmasti ensimmäisenä päiväkodilla, kun noustiin niin aikaisin. Kello oli puoli yhdeksän. Aurinko ei vain vaikuttanut nousseen.

Hämäräkytkimellä toimiva yövalo ei sammu päivälläkään. Eikä ihme.

Marraskuu on paha, on ollut minulle aina. Kaikki eivät kaamoksesta kärsi, mutta minulle se aiheuttaa kummallista painoa rintakehän päälle.

Pääsin tänä vuonna aikaisen ensilumen ansiosta aika pitkälle, mutta sitten oireet ilmaantuivat.

Herääminen alkaa olla mahdotonta ja ulosmeno vaatii motivoitumista. Mikään terveellinen ei kiinnosta pätkääkään. Ainoa mikä kiinnostaa on sikiöasento.

Olen viime vuosina yrittänyt vimmatusti muuttaa suhdettani kyseiseen ajanjaksoon positiivisemmaksi. Joudun (toivon mukaan) kohtaamaan elämässäni vielä monta marraskuuta, joten valittaminen ei auta. Kaamostuskan kanssa elämiseen on keksittävä uusia keinoja.

Luulen, että olen keksinyt ratkaisun. Kun käänne pahempaan tapahtuu, siirryn pienten hyvien asioiden moodiin, jonka tavoitteena on yllättyä iloisesti joka päivä. Eräänlaista kaamoskapinaa ja harhautushyggeä siis!

Taistele!

Kapinalistani on seuraavanlainen.

1. Laitan yöksi vaatteet patterille. Pääsen aamulla sängystä ylös helpommin, kun ei tarvitse vetää lattialla jäätynyttä paitaa päälle.

2. Vien vessaan ylimääräisen valaisimen, jotta aamu alkaa heti valoisassa.

3. Järjestän ainakin yhden ystävätapaamisen lähitulevaisuuteen. Nauruterapia toimii aina.

4. Sytytän tulia. Tässä on jotain superrauhoittavaa. Ulos lyhtyjä, sisälle tuikkuja - ja oikeat steariinikynttilät jotka tuoksuvat oikealle kynttilälle.

5. Vaalin vihreyttä ostamalla leikkokukkia ja pyyhkimällä pölyt vanhoista viherkasveisista.

6. Pukeudun paremmin kuin normaalisti. On kivempi katsoa kalpeaa naamaa peilistä, jos edes vaatteet näyttävät hyvältä.

Paskat taidekuvaprojektit toimivat myös harhautuksena. Näitä ehtii hävetä sitten keväämmällä.

7. Ainaisen palelun taltuttavat vain villasukat. Ne voi pitää jalassa myös yöllä.

8. Pistän verhot kiinni. Vaaleammat ne ovat kuin tuo sysimusta mörön perse tuolla ulkona.

9. Käyn kasvitieteellisessä puutarhassa. On kuin olisit ollut minilomalla!

10. Menen metsään. Siellä on pakko keskittyä perusasioihin, askeleisiin ja hengittämiseen, epäolennaiset asiat unohtuvat.

Tsemppiä siis kaikille kaamosangstisille! Kun marraskuu on kunnialla suoritettu, voi aloittaa kaikki jouluiset asiat -- ja kas, pian päivä alkaa pidentyä. Voitto häämöttää!


19 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Täysin aiheellinen kysymys! Tämä perkeleen postaus luiskahti eilen eetteriin "hieman" keskeneräisenä kun piti mennä kylppäriin selvittelemään jonkinlaista "toi kiusaa"-tilannetta. Huomasin sen vasta kun pääsin taas koneelle yhdeksän jälkeen.

      Urpo kiittää kärsivällisyydestä.

      Poista
  2. 8. Pistän verhot kiinni. Vaaleammat ne ovat kuin tuo sysimusta mörön perse tuolla ulkona.

    !!!! Herranen aika, mikä vinkki! Lähtee testiin heti tänään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo! Varsinkin jos on kivat verhot niin mukavampi niitä on katsella kuin mustaa aukkoa. :D

      Poista
  3. Tämä on minunkin aseeni kaamosaikaan, tai mihin tahansa ajanjaksoon, jolloin päänsisäinen kaamosaika (voi meinaan olla hetkellisesti heinäkuussakin). Siis pieniin ilonaiheisiin keskittyminen, viihtymyksen maksimointi ja pysähtely arjen keskellä.

    Metsään meneminen on oman listani ykkönen, se toimii aina. Yhdessä ystävien kanssa nauraminen on vielä parempi, mutta kun kukaan ei asu seinänaapurina, vaatii pidemmän varoitusajan.

    Eilen olin eräässä tilaisuudessa, jota varten olin meikannut ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen, pukeutunut mekkoon ja kulkenut päivän julkisilla. Nostattipa jotenkin mielialaa se, ja ilmeisesti myös poikkesi huomattavasti tavanomaisesta työmatkapyöräilijän komfortlookistani, koska joka ainoa kohtaamani tuttu hihkaisi "Ai kun olet ihanan nättinä!" Pitäisikö harjata hiukset useamminkin? Varmaan ainakin näin kaamosaikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa, tämähän siis toimii muillakin! Metsään pitäiis kyllä päästä useammin ihan vain pällistelemään. Suosittelen hiusten harjausta, pienellä panostuksella iso muutos. :)

      Poista
  4. Kiitos tästä, mietin tässä juuri itsekin että mikä auttaisi tähän energianpuutteeseen, kun työpäivän jälkeen kiinnostaa ainoastaan se mainittu sikiöasento. Siihen meni VAIN 37 vuotta tajuta, että joka jumalan marras-joulukuu on vähän vaikea, toki nykyään vielä vähän vaikeampi, kun ensin vituttaa isänpäivä ja joulun alla isän kuoleman vuosipäivä (joo sori, mä tiedän noin niinkuin teoriassa että isänpäivä on kiva juttu ja näin, mutta kun oma isä on kuollut ja ainoa lahja mitä voi edes harkita on kynttilä haudalle, niin kaikki mainokset ja muu tohotus ottaa raskaimman päälle kupoliin vaikka siitä kuolemastakin alkaa olla kohta vuosikymmen). Mörön perse on varsin kuvaava termi tälle vuodenajalle, taidan ottaa käyttöön.

    Nyt kun probleema on tiedostettu ja todettu sen olevan toistuva, voisi alkaa kehitellä vastaiskua vaikka joidenkin vitamiinien ja ravintolisien, tahi kirkasvalolampun muodossa. Tai jonkun muun, näistäkin vinkeistä muutama taitaa mennä kokeiluun. Ulkoliikuntaa kokeilinkin tässä jo, tulokset eivät ole olleet vielä kauhean rohkaisevia, kun kotiin palattuaan ainoa kiinnostelee ainoastaan a. ruoka, b. kuuma suihku, ja c. sänky, tässä järjestyksessä eikä se poikkea mitenkään normaalista, paitsi että näitä kaikkia kaipaa vain tuplasti enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äh, ymmärrän. Tuplamasentavaa jos tähän vuodenaikaan osuu vielä joku muu suru.

      Ota ehdottomasti mörön perse käyttöön, se ei ole edes minunt ermini vaan joku somekuplastani sitä käytti ja tarttui välittömästi.
      Ps. Liioittelin ehkä hieman kyllä minua kiinnostaa sikiöasennon lisäksi myös murjotus ja itsesääli. ;) Jumppa ja salaatti ei niinkään.

      Poista
  5. Kirkasvalolamppu on minun pelastukseni ollut joo muutaman vuoden. Kun sen on hankkinut, tajuaa pimeyden todellisen pimeyden... Tämän lisäksi keittiössäni on vielä vettä pulputtava herbaario, jonka valo on hyvänä lisänä ( : puhumattakaan siitä vihreydestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veden pulputus! Luulen että tarvitse sellaista elämääni. Ainoa mikä pulputtaa on yksi vessan viemäri joka pitäisi avata mutta se ei ole sama asia. Ja joo, se kirkasvalolamppu pitäisi nyt viimein hankkia.

      Poista
    2. Villasukat jalassa 24/7 marras-helmikuussa25. marraskuuta 2016 klo 15.10

      Minäkin hyvin vahvasti suosittelen kirkasvalolamppua. Pienimmät ovat jotain 100 € luokkaa.

      Poista
    3. Hommasin kirkasvalolampun tänä vuonna. Mieletön ero! Ennen nukahdin kahvikuppi kädessä aamupalapöytään (ihan oikeasti, ei kuvainnoillisesti).

      Poista
  6. Piti tulla toteamaan että sä olet ihan jäätävän taitava kirjoittaja! Voiko olla että marraskuisesta mörön perseestäki joku voi kirjoittaa näin hykerryttävän tekstin. Uskomatonta sanoo uskollinen lukijasi. Kiitos ja anna palaa jatkossakin! 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän olla jäätymättä näin vuolaista kehuista ja vastaan että kiitos! :D

      Poista
  7. Kirkasvalolamppu on ilmeisesti vaikuttanut siihen, että tämä turhakuu on mennyt yllättävän kivuttomasti.
    Toinen keinoni selvitä tästä nimeltä mainitsemattomasti kuukaudesta on ollut se, että jos mahdollista, olen buukannut viikonloppuloman täksi kuuksi. On ollut jotakin mitä odottaa, ja kylpylän lämmössä lilluessa on voinut unohtaa rännän, loskan, kuran, kylmän yms.

    VastaaPoista
  8. D3 vitamiini ja kirkasvalolamppu ovat hieman helpottaneet jo parin vuoden ajan. Alkukuu oli kyllä tänä vuonna helppo lumen takia, voi kun aina siirrytäis syksystä kunnon talveen.

    VastaaPoista
  9. Tää pimeys on kyllä ihan perkeleestä. Vähän puolen välin paremmalle puolelle päästiin ihan ok, johtunee siitä aikaisin (muka) tulleesta talvesta, mutta muutama päivä sitten kosahti. Väsyttää ja ärsytää ko-ko a-jan. Eikä mun tarvi edes lähteä aamuisin töihin! Jopa taapero pidensi päiväuniaan. Lataa vissiin akkuja että jaksaa painaa sata lasissa koko hereilläoloajan... Kohta helpottaa, eikö?! Viikon päästä on jo joulukuu ja kuukauden päästä päivät jo pitenee! Paskat joulukalenterista, kalenteri pitäis tehdä talvipäivänseisauksen odottamiseen. Ensi vuodelle hygge-kalenteri marraskuulle?

    VastaaPoista
  10. Kirkasvalolamppu on kyllä tosi hyvä! Ja jos on yhtään vaikeuksia herätä pimeässä, niin sarastusvalo auttaa siihen. Itselläni on sellainen sarastusvalo jonka maksimikirkkaus on sama kuin kirkasvalolampussa ja myös aallonpituus on sama (eli minkä väristä valoa tulee, se siis vaikuttaa pirteyteen), tällainen aamutorkku unikekokin herää viimeistään siinä vaiheessa kun valo on voimakkaimmillaan. :-)

    Sonja

    VastaaPoista
  11. En osaa osaltani oikein ketään auttaa, itse nähtävästi olen kenties oikeinkin suomalaisgeeneillä varustettu tai jotain koska herään ikään kuin henkiin pimeyden koittaessa :D Tai johtuisiko, että olen syntynyt pimeään vuodenaikaan? Ken tietää, mutta tarmoa on taas muille jakaa - sen mitä piti kesällä jo tehdä [ei jaksanut] niin nyt tehdään oikein urakalla ja laulaen. Itsekin vähän ihmettelen, mutta mikäs tässä. Kynttilät ja ihana tunnelma kruunaa kaiken.

    Säännöllinen rytmi ja oikeanlainen ruoka toki auttavat, jo lähes 20v. sitten tuli huomattua että väärät ruokavalinnat vaan väsyttävät ja veltostuttavat. Aamulla toki itsekin ennen kuutta herään pimeinä aikoina silmät sikkuralla, mutta väsymys poistuu kyllä n. 15 min sisään kun silmät aukenee kunnolla. JA kun on tietysti ne asianmukaiset yöunet takana. Enpäs muistakaan, koska olisin niistä tinkinyt. Nukkuminen...ihanaa.

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...