Tietoa mainostajalle ›

28.8.2016

Viimeinen delfiininäytös

Tuosta Särkänniemen järjestämästä viimeisestä delfiinishowsta tuli mieleen parikin juttua. Siinä meni tietenkin viestinnällisesti pieleen ihan kaikki.



Huvipuisto aliarvioi ihan täydellisesti eläinten kohtalon kiinnostavuuden ja ilmeisesti kuvitteli, että operaatiosta ei kukaan tiedä mitään, jos se järjestetään yöllä. Paikalla olivat tietysti kaikki mediatalot ja järjestöt, livelähetyksen kanssa.

En iloitse tästä kohusta (tragedia tapahtui jo 80-luvulla kun Veera ja Delfi vangittiin meksikonlahdelta), mutta tämä tapaus on kaikessa surkeudessaan hyvä merkki. Elämme sukupolvenvaihdosta suhteessa eläinten oikeuksiin.

Eläimet pääsevät nykyään otsikoihin muutenkin kuin joulukinkkujen saatavuusuutisina. Eivätkä söpöt ja pörröiset eläimet ole ainoa älähdyksen aihe. Salametsästys, Indonesiassa palmuöljyn viljelyn takia ahdinkoon ajatuneet orangit ja Espoonlahden meriuposkuoriainen ovat päässeet samalle viivalle.

Tiedämme eläimistä enemmän kuin koskaan. Muiden lajien oikeudenmukainen kohtelu ja lajityypillinen elämä kiinnostavat nykyään muitakin kuin risupartoja. Eläinten viihdekäyttö sirkuseläiminä ja härkätaisteluissa nähdään yleisesti arveluttavana ja uusien delfinaarioiden perustaminen todennäköisesti kielletään.



Nykyään olen huomannut suhtautuvani hyvin ristiriitaisesti myös eläinpuistoihin. Korkeasaarella oli oma paviaanikohunsa, mutta toistaiseksi vielä luotan paikan etiikkaan, arvostelukykyyn ja laatuun. Ulkomaisissa eläinpuistoissa en ole käynyt sen jälkeen kun näin Nizzan lähistöllä sijaitsevassa puistossa helteessä rinkiä vetäneen jääkarhun. Ei tarvinnut olla intendentti huomatakseen, että se ei todellakaan kuulunut sinne.

Enenevissä määrin kohuja syntyy myös tuotanto- ja turkiseläinten oloista.

Asennemuutos näkyy luomulihatiskillä, nyhtökaurahyllyllä ja työpaikkaruokaloissa. Jos en mene ajoissa lounaalle, kasvisruoka on loppu. Trendi on ottanut kunnolla tulta vuoden sisään, ja asennemuutos on myös vauhdittanut uusien kasvisproteiini-innovaatioiden markkinoita. Ja kun tiedustelin ravintolassa kasvisannoksen makua, tarjoilija sanoi, että helsinkiläiselle kasvissyöjälle ei enää voi tarjota ihan mitä tahansa tai se palautuu äkkiä keittiöön.

Summa summarum: Eläinten oikeuksia ei voi enää ohittaa olankohautuksella. Tämä kohu olisi tapahtunut ennemmin tai myöhemmin, sillä delfinaarioiden aika on ohi. Cetacean-lahkon edustajien ei toivon mukaan tarvitse enää Suomessa renkaan läpi hyppiä. Toivottavasti myös suomalaismepit pitävät huolen, että se EU:n kaavailema valaiden eläkepaikka valmistuu pian.


10 kommenttia:

  1. Delfiinit lisäksi antavat nimiä toisilleen. Poikasten nimet muistuttavat äitinsä nimeä, muistaakseni.

    Nuorten urosdelfiinien on myös todistettu ahdistelleen naarasdelfiinin matalaan rantaveteen ja raiskanneen tämän. Jokunen delfinaario-delfiini on myös tiettävästi tehnyt itsemurhan uimalla altaan pohjalle ja tulematta pinnalle.

    Anteeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älykkäitä ovat emmekä tietenkään tajua niiden elämästä pätkän vertaa. Tuosta delfiinien seksuaalisuudesta on muuten hyvä juttu täällä.

      Poista
  2. Oletko siis käynyt Antibesin eläintarhassa? Me kävimme siellä tänä kesänä ja juuri jääkarhut viettivät mielestämme niin nautinnollista elämää kun se nyt vaan on jääkarhulle eläintarhassa mahdollista. Niillä oli siellä jäähuone, jonne jääkarhu kävi kätkemässä pallon ja "etsiskeli" sitä sieltä jään seasta. Niillä oli uima-altaita, jonne hyppivät iloisesti. Yksi jääkarhu ui ja sukelteli, söi kalaa uidessaan jne. Me viihdyttiin todella pitkään jääkarhujen luona, kun ne olivat niin aktiivisia ja näyttivät nauttivan aktiviteeteistaan.
    Lähtökohtaisesti eläimet tietenkin kuuluvat luontoon ja siellä niillä on parhaimmat olot. Mutta monissa eläintarhoissa käyneenä, mielestäni juuri Antibesissa oli aika hyvät puitteet. Tappajavalasesitykseen oli liitetty merensuojelun dokkari + eläintarhassa oli muuallakin luonnonsuojeluun ym tietoa.

    VastaaPoista
  3. Tappajavalaat nyt eivät todellakaan kuulu eläintarhaan. Jo ajatuskin että valas on uima-altaassa on kyllä niin erikoinen, että luulisi kalskahtavan kenen tahansa korvaan. Tappajavalaat, eli suomeksi miekkavalaat eivät kykene betonialtaassa käyttämään kaikuluotaustaan, kuten eivät delfiinitkään ja pelkästään jo se saattaa ajaa ne hulluuden partaalle.

    Miekkavalaat elävät kylmissä vesissä poissa auringosta, eivätkä kuulu Välimeren auringon lämpöön, jossa niiden nahka palaa ja jota eläintarhoissa piilotellaan erilaisilla aineilla.

    On aivan yhdentekevää mikä merensuojeludokkari tahansa on liitetty miekkavalaiden esitykseen, kun ne valaat on eläntensuojelun vastaisesti kidnapattu perheensä luota. Miekkavalaat elävät koko elämänsä perheensä kanssa ja ne elävät pitkään. Niillä on myös oma kielensä, mutta eläintarhoissa eri suvut sekoitetaan keskenään, eivätkä ne ymmärrä toisiaan, mikä johtaa aggressioihin.

    Miekkavalaat uivat satoja kilometrejä päivässä, joten mikään betoniallas ei tarjoa niille hyviä oloja. Ne ovat yksinkertaisesti vankeja.

    Luonnossa ne eivät välitä ihmisestä, mutta vankeudessa voivat käydä kimppuun. Tilikum -valas on vankeudessa Jenkeissä tappanut 3 ihmistä, ja Teneriffalla Loro Parquessa on valas tappanut espanjalaisen kouluttajansa kesken treenien, täysin yllättäen.






    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aivan samaa mieltä kanssasi. Kommenttini oli tarkennus siihen, että mielestäni juuri Antibesissa oli pyritty panostamaan eläinten oloihin samalla kun siellä pyrittiin lisäämään ihmisten tietoisuutta siitä, miten omilla valinnoillamme voimme vaikuttaa maapalloon ja eläimiin. Olen käynyt useissa eläintarhoissa maailmalla, tämä kommentti kumpusi siitä, että Antibes ei ole pahasta päästä.

      Poista
    2. Musta suurin ongelma on se että jääkarhut ei kertakaikkiaan kuulu noille leveyksille - ja se minun näkemäni jääkarhu ei tehnyt muuta kuin ramppasi altaan reunaa ees taas. Karsean näköistä. Vaikka olis kuinka hieno uima-allas niin ei se mikään Grönlanti ole.

      Poista
  4. Itse kävin lasten kanssa katsomassa Tamperen delfiinejä muutama vuosi sitten, näki selvästi miten ne nauttivat leikkimisestä ja esiintymisestä ja että hoitajat rakastivat niitä. Kun Facebook-seinälläni päivästä päivään näen eläinsuojelujärjestöjen sivuilta miten karmeasti jossain Kiinassa ja muissa maissa koiria ja muita kotieläimiä kidutetaan ja kaltoin kohdellaan, jotkut eläintarhat tuntuvat suorastaan paratiiseilta siihen verrattuna. En siis ymmärrä miksei sen delfinaarion voitu antaa loppuun asti, kun kerran delfiinitkin selvästi nauttivat esiintymisistä. Toivottavasti nyt siellä Kreikassa niillä on hyvät oltavat, mitä kyllä epäilen. Tuntuu tosi pahalta kaikkien niiden delfiininhoitajien ja muiden puolesta, olivat varmaan heille kuin omia lapsia ja oikeus ja kohtuus olisi ollut että olisivat saaneet hoitaa niitä loppuun asti.

    Eilen käytiin lasten kanssa juuri Korkeasaaressa ja siellä minulle valkeni myös miten tärkeää työtä eläintarhat tekevät, jos jostain amurintiikereitäkin on vain 40 kpl maailmassa jäljellä ja laji on vaarassa salametsästäjien takia kuolla sukupuuttoon, eläintarhojen avulla laji on mahdollista edes säilyttää hengissä tai parhaassa tapauksessa elvyttää kantaa uusien eläintarhassa. Eihän ne eläintarhojen olot ikinä vastaa vapautta, mutta parhaassa tapauksessa ovat riittävän hyvät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en taida olla koskaan käynyt niitä katsomassa, vaikka delfiineistä tykkään. Ymmärtääkseni kaikki cetacean-lahkon eläimet ovat niin älykkäitä, että ne kärsivät aina vankeudessa vaikka ne ruoan eteen toki temppuja tekevät. Hoitajien uskon kyllä olevan työlleen omistautuneita, mutta en nyt kuitenkaan heidän tunteitaan tässä ensimmäiseksi ajattelisi.

      Poista
    2. Juu ja saattahan delfiinit vaikuttaakin innostuneilta temppuja tehdessään kun kaikki muut luonnolliset virikkeet puuttuvat! Niillähän on ihan hemmetin tylsää siellä betonialtaassa. Edelleenkään eivät pysty siellä käyttämään kaikuluotaintaan, eivät saa pyydystää elävää ravintoa, eivätkä elää perheensä kanssa vaan vieraiden. Delfiinit eivät hymyile, vaikka niiden suu ylöspäin taipuukin. Kaikki eivät myöskään tiedä sitä, että niille syötetään jatkuvasti kalan sisällä erilaisia lääkkeitä, kuten antibiootteja, rauhottavia jne. Delfiini viihtyy betonialtaassa yhtä hyvin kuin ihmisvankin betonisellissä, jonne aika ajoin tuotaisiin virikkeeksi hyppynaru, jolla hyppiä samalla kun muutama ihminen katsoo...

      Poista
  5. Toisaalta eläintarhat tekevät myös todella paljon valistustyötä. Ja niinkuin joku jo täällä mainitsikin, moni laji saattaa säilyä eläintarhan ansiosta. Olojen pitää tottakai olla asianmukaiset mutta jos eläin on elänyt koko elämänsä vankeudessa, ei se tiedä paremmasta ja saattaisi jopa kuolla jos se vapautettaisiin takaisin luontoon.
    Asiaa voidaan ajatella myös niin että onko esimerkiksi kissalle kauhean luonnollista elää kerrostaloasunnossa niin, ettei se pääse koskaan vapaana pihalle? Siltikin monet eläinsuojelujärjestöt ovat sitä mieltä että kissat elävät ihan mukavaa elämää. Tätä en ole koskaan oikein ymmärtänyt...

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...