Tietoa mainostajalle ›

1.8.2016

Näin aloitat päiväkodin

Monella perheellä alkoi tänään useamman vuoden kestävä asiakkuusputki päivähoidon kanssa. Ensimmäinen kerta päiväkodissa on iso askel lapselle, mutta vielä isompi vanhemmalle.


Koska itselläni on takana jo monta vuotta kyseisen julkisen palvelun käyttöä, kokosin tärkemmät ohjeet ja hyödyllisimmät vinkit päiväkotiuraansa aloitteleville vanhemmille.

1. Anna aikaa, mutta ole jämäkkä. Selitä, että näin tämä elämä nyt menee: vanhempien pitää käydä töissä ja lasten täytyy olla hoidossa oppimassa uusia asioita. Mutta muista, että aikuiset ovat yksilöitä: yksi äiti sopeutuu rutiineihin kivuttomasti, toinen parkuu naama punaisena puoli(toista) vuotta.

2. Hillitse itsesi. Älä itke ilosta vielä päiväkodin eteisessä, se voidaan tulkita väärin. Odota että pääset nurkan taakse ja kilju riemusta vasta sitten. Yhtä lailla, älä ala itkeä jos näet niiden lähtevän aurinkoisena aamuna eväiden kanssa metsäretkelle. Sinun kuuluu mennä töihin.

3. Tallenna kännykkään päiväkotiryhmän puhelinnumero. Numeron tunnisteeksi voi laittaa vaikka että "Oliskohan noroa" kun se pirahtaa kesken palaverin. Ilahdut kun se onkin vain kuumetta.

4. Säilytä rutiinit. Pahinta mitä voit tehdä on mennä jossain tunnekuohussasi hakemaan ipanaa liian aikaisin. Saat vain lapiosta päähän, koska leikit ovat kesken. Toiseksi pahinta on, että menet hakemaan Isin vuorolla ("Ei SUN pitänyt tulla!!!! Haluan Isiiiiiiiiiin!!!!"). Kolmanneksi pahinta on lelupäivän unohtaminen. Neljänneksi pahinta on kuvitella, että sinun tekemäsi puuro on parempaa kuin päiväkodin. Päiväkodin puuroa pyydetään lisää.

5. Puhukaa lapsen kanssa tunteista, joita päivän aikana koette. Kerro lapsellesi sellaisista tunteista kuin iloisuus, kiitollisuus, stressittömyys sekä työpaikalla kokemasi arvostuksen ja vapauden tunteesta. Ja siitä, miten ihanaa on käyttää lounaaseen ruhtinaalliset 30 minuuttia, puhua keskeytyksettä aikuisten kanssa ja tehdä töitä toimiston viileässä hiljaisuudessa.

6. Monia auttaa kuvakollaasin tekeminen. Kokoa lapsestasi kivoja kuvia, joita voit katsella päivän aikana, jos ikävä iskee. Laita kollaasiin sitruunapuristin, jolla hän löi sinua otsaan ollessaan kaksivuotias, kuva karvalankamatosta, jolle kaatui lasillinen mustikkakeittoa, ja ihan random-kuva eteisestä. Laita kuva myös itsestäsi ennen lapsia.

7. Pakkaa päiväkotikassi hyvissä ajoin. Jos aloitat paria viikkoa ennen aloituspäivää saatat hyvässä lykyssä muistaa kaiken. Eli sisätossut, hattu, juomapullo, villasukat, xylitol-pastillit, aurinkovoide + naamastick, kuravaatteet (sis. kumpparit), kaikki vaihtovaatteet, talvella extralämpökerros + varahanskat, unikaveri, pinnit ja mahdolliset vaipat.

8. Älä buukkaa loppuviikkoon mitään. Lapsi idättää itselleen parissa päivässä jonkun hengitystieinfektion ja voitte taas viettää ihanaa yhteistä aikaa kotona. Ja näitä kiireettömiä yhteisiä päiviä tuleekin sitten säännöllisin väliajoin, kunnes ipana kehittää asian nimeltä vastustuskyky.

9. Muista nimikoida! Jätät omat piposi / hanskasi / aurinkolasisi / kaulaliinasi eteisen penkille vähintään kolme kertaa vuodessa.

10. Sitten vain reippaasti töihin. Poista siniset pussit jaloistasi heti kun huomaat ne, äläkä yritä sisään bussin keskiovista. Kuuma kahvi odottaa!

17 kommenttia:

  1. Ah... muistin taas, miksi on niin hienpa, kun kymmenen vuotta kestänyt päivähoidon asiakkuus loppui vie keväänä: "Mene töihin, mene suoraan töihin pysähtymättä päiväkodissa."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelen tuota kunnioitettavaa hetkeä jo aktiivisesti. Parin vuoden päästä tyypit hoitavat itse itsensä kouluun. Freedom!

      Poista
  2. kyllä eskarilaisen kanssa on vapaampaa kuin ekaluokkalaisen - siitähän pitää päiväkodin tädit huolen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole kyllä samaa mieltä, ekaluokkalaisen kanssa vaihtuu iltapäiväkerhon tytöt paikkaamaan päiväkodin tätejä. ;) Ja se roudaaminen on finito. Ah!

      Poista
  3. Ai että. Pitäisköhän tilata nimikointitarrat itsellekin nimellä "X:n äiti", koska eihän kukaan mun nimeä siellä tiedä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, aivan! Eihän niitä omalla nimellä voi laittaa. :D

      Poista
  4. Muahhahhah, tää oli päivän paras! Tuon "oliskohan noroa" taidan ottaa heti käyttöön :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ota ihmeessä! Tulee helpottunut olo oli se sitten mitä muuta tahansa. ;)

      Poista
  5. Kyllä, nuo siniset tossut. Ja auta armias jos lähdet ne jalassa pois päiväkodilta siten että lapset näkee, ne muistuttaa siitä kovaan ääneen joka käänteessä seuraavan puoli vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Joku "kato ny ittees" -peili voisi olla hyvä siinä pk:n eteisessä.

      Poista
    2. Meillä ei ollut sinisiä pusseja, vaan kenhät piti riisua. Kun kuopuksen eskari oli koululla ja koulun käytävää saa tepastella kengät jalassa, saattoi taas harkita nauhakenkiä...

      Poista
  6. Hauskat ohjeet! Meillä on vasta 1,5 vuotias poika, joten noita keskusteluja ei ole tarvinnut vielä käydä. Ensi viikolla alkaisi uudessa päiväkodissa hoito kesäloman jälkeen. Täytyy pitää vinkit mielessä! 😊

    VastaaPoista
  7. Oliskohan noroa. Repesin totaalisesti, en pääse tämän nerokkuudesta yli.

    VastaaPoista
  8. Ja ihan suuren suurena plussana aiempien vuosien lomaltapaluuahdistukseen on juurikin tuo lämpimänä syöty lounas ja kahvi! Siis äidille. Eikä tuo naporakaan kyllä tainnut pahakseen pistää paluuta arkeen, lomalla jo muutamaan kertaan tarhantätien perään kyseli ;)

    VastaaPoista
  9. Mahtava lista! Näin suht tuoreena äitinä kysyisin a) kohtaan 3 liittyen: Miten usein on noroa? ja b) kohtaan 8 liittyen: Miten kauan vastustuskyvyn kehittämiseen menee (eka vuosi pahin?)?

    VastaaPoista
  10. Ai että ulvoin naurusta! Päiväkodin asiakkuutta 3 vuotta jo takana, nämä osui ja upposi!!!

    T. Sari Satunnainen lukija

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...