Tietoa mainostajalle ›

11.5.2016

Vegaaniruoka - uhka vai mahdollisuus?

Helsingin kaupunginvaltuustoon tulee ensi maanantaina käsiteltäväksi aloite, jossa esitettiin vegaaniruokaa päiväkoteihin. Ruoka on aina varma raivoaihe, mutta kun yhtälöön lisätään ärsyttävät vegaanit ja vielä lapset niin turpakeikka on varma.



En ole itse vegaani*, joten seurasin keskustelua vain sivusta. Muutama ajatus kuitenkin.

Suurin kollektiivisen tuohtumuksen syy näytti olevan ainakin näennäisesti vegaaniannoksen hinta. Hankalien hippien hintalappu katsottiin liian kovaksi, mutta aika harva kysyi miksi.

Lausunnon mukaan "vegaaniruokavalion toteuttaminen päiväkodeissa lisäisi työtä suunnittelussa, raaka-aineiden hankinnassa ja -hallinnassa sekä ruoan valmistamisessa ja tarjoilussa."

Tämä on varmasti totta. Perinteinen suurkeittiö on vegaanin edessä aseeton. Pitäisi ostaa linssejä ja kauramaitoa. Lisäksi pitäisi osata tehdä niistä jotain.

Vegaaneja on vähän. Ja koska vegaaneja on vähän, vegaaniruokaa eivät osaa tehdä kuin ne vähäiset vegaanit. Investointi jäisi toistaiseksi suureksi sadan lapsen tähden.

Lausunnossa ei otettu kantaa siihen, millä kustannuksella päiväkodeissa tarjottavan kasvisruoan saisi vegaaniseksi. Toki sekin vaatii korvaavien kasvipohjaisten tuotteiden asiantuntemusta ja ravitsemuksellista suunnittelua, mutta ehkä apuja voisi hakea kaupungeista, joissa tämä jo onnistuu.

Ja jos kustannukset ovat ainoa määräävä tekijä, pitäisi tehdä toinenkin laskelma: vegaaniruoka sopii suurimmalle osalle lapsista: sekasyöjille, monille allergikoille (laktoositon, maidoton, munaton, kalaton) sekä uskonnollisille ryhmille.

Jos veganismi olisikin se standardi, ei kokonaishinta enää olisikaan ihan niin kova.


Sekasyöjät voivat olla omassa ruokaideologiassaan ihan yhtä ehdottomia kuin vegaanit, mutta meidän ruokakulttuurissamme he sattuvat olemaan enemmistössä. Olisi ennenkuulumaton ajatus, että vanhempien pitäisi kustantaa lihalisuke itse.

Toinen yleinen närkästyksen aihe oli vegaanien perusteeton erikoisruokavalio.

Allergiat, lakto-ovo-vege ja uskonnolliset ruokavaliot vielä hyväksytään, mutta raivoveganismi on perusteetonta ja siksi liikaa.

Veganismi on tavallaan paljon selkeämpi ideologia kuin esimerkiksi väärin teurastetusta lihasta kieltäytyminen - kuitenkin vain toista ryhmää palvellaan omilla annoksilla. Tasa-arvonäkökulmasta ideologioiden pitäisi olla samalla viivalla.

Oli veganismista mitä mieltä tahansa, aloite pitäisi nähdä osana isompaa yhteiskunnallista kipupisteiden painelua: mitä kaikkia ideologioita julkisen palvelun pitää huomioida?


Kolmanneksi tuli mieleen vegaanisen ruoan brändimielikuva.

Söin eilen mainion, todennäköisesti vegaanisen, lounaan, johon kuului grillattu kasvisvarras, riisiä ja hummusta. Mutta jos listassa olisi lukenut, että se on vegaaninen vaihtoehto, olisin harkinnut kahteen kertaan. Rakastan hyvää ruokaa enkä yksinkertaisesti halua ottaa riskiä, että lounas jää syömättä maun takia. Osaava vegaanikokki on nimittäin saimaannorpan tasoinen harvinaisuus.

Kasvisruokakin miellettiin pitkään sellaisten ihmisten valinnaksi, jotka suostuvat syömään ideologiansa takia mitä tahansa, kunhan siinä ei ole lihaa. Nyt vegaanit joutuvat tappelemaan saman ennakkoluulon kanssa. Se hälvenee vain hyvien kokemusten myötä.

Lopuksi. Aina kun herää joku ruokaraivo, pitäisi oikeasti muistaa olla kiitollinen: onpa hienoa, että meillä suomalaisilla on tällaiseen keskusteluun mahdollisuus. Ruokaa on valittavaksi asti. #afrikanlapset

*Kirjoittaja on kasvispainotteinen syöjä lähinnä terveys- ja ilmastosyistä, eli en kieltäydy kalasta enkä broilerista, jos hyvänmakuista kasvisvaihtoehtoa ei ole. Pidän myös eläinperäisten luomutuotteiden syömistä ihan luonnollisena asiana, mutta määrää pitäisi vähentää reippaasti.

41 kommenttia:

  1. Mä olen pikkuhuiljaa vähentänyt lihansyöntiä monestakin syystä, ja olisihan se hitsin hienoa jos kasvisvaihtoehtoja olisi entistä enemmän. Myös lapsille. Sanoisin siis, mahdollisuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, samaa mieltä että tässä olisi enemmän voitettavaa.

      Poista
  2. Nyt on pakko todeta, että nuo tekstin ohessa olevat kuvat vahvistavat mielestäni vegaanien ituhippimainetta, mikä ei välttämättä edistä vegaaniruuan suosiota. Tosiasiassa merkittävä osa vegaaneista on lähempänä Sipsikaljavegaaniosastoa (oletan, että olet törmännyt termiin?).

    Itsekin tuskailen jatkuvasti, etten syö tarpeeksi "kasviksia", vaikka eläinkunnan tuotteet eivät ruokavalioon kuulukaan. Lähes mikä vaan ruoka voi olla vegaanista ja silti ihan tutun oloista. Syön paljon pitsaa, kiusauksia sekä riisi- ja pastaruokia. Voi kun saisikin kasvisvartaita, marinoituja papuja, tahnoja ja erilaisia raasteita, mutta prioriteetit on tässä pikkulapsiarjessa muualla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahoittelut kuvista, mutta kasvisannokseni näyttävät lähinnä yrjöltä eivätkä nekään tee oikeutta todellisuudelle. :D

      Mä söin tuon ihanan lounaan töissä, kotiarjessa kokkausvastuu on sekasyöjämiehellä, joten sillä mennään. Kasvisruoan määrää on onneksi hiljalleen kasvatettu eli pinaatteletut eivät ole ainoa vaihtis.

      Poista
  3. instant-reaktioni koko vegaanihässäkästä, että ei. Ei tämmöisiä ruokavaliokädenvääntöjä, justiinsa vasta selvittiin kasvisruokaväittelystä.

    Sitten käänsin tämän ajatuksen hetkeksi päässäni toisinpäin. Jossain vaiheessa kaikki me(kin) vanhenemme ja muutumme riesaksi yhteiskunnan vanhustensäilömislaitoksille. Mitenkäs sitten suu pannaan, kun ruokapalvelu toimittaa ikänsä vegaaniruokaa popsineelle eläköityneelle ituhipille nautasikajauhelihapihviä? Sairastuuhan se mummo.

    Vaikka ensiajatuksena tuntuu ihan ääliömäiseltä hyppiä milloin minkäkin idelogian tahdissa, voi kuitenkin pidemmän päälle olla ihan hyvä ratkaisu sovittaa isoa kuvaa pienten ihmisten tarpeisiin.
    Viimeistään silloin kun me omassa aikuiselämässämme kovasti tietoisia valintoja tehneet olemmekin jonkun muun armoilla.
    Kyllä jotenkin soisin, että joskus hamassa tulevaisuudessa voisin itse vaikuttaa valintoihini ja elämääni, ehkä silloin on ihan hyvä suoda se sama vaihtoehto kaikille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin ja se tärkeä tarkennus: sekasyöjä.

      On varmasti helppoa ja kustannustehokasta pyrkiä mahdollisuuksien mukaan tasapäistämään melkein mikä vain, mutta on kukaties inhimillisempää antaa valinnanvaihtoehtoja.

      Poista
    2. Sama mulla! On helpompi ymmärtää kasvisruoka kuin veganismi, joka on paljon laajempi ideologia, mutta toisaalta tuo reaktio osoitti myös vasta-argumenttien heikkouden.

      Ja hyvä pointti noista valinnoista. Mulle ei ruoalla ole niin väliä vaikak syönkin mieluiten hyvää ruokaa, mutta monella muulla asialla kyllä.

      Poista
  4. Keskustelu on hyvästä ja olisi oikein kiva, jos edes osan sekasyöjistä saisi kyseenalaistamaan sen lihan tarpeellisuuden jokaisella aterialla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että kyse on lihan valmistuksen helppoudesta. Liharuokaa on vaikea pilata, kun taas kalan valmistus vaatii jo vähän enemmän ja maistuvan kasvisruoan sitäkin enemmän.

      Kiinnittäisin myös huomiota merellisten antimien kuluttamiseen. Lihansyöntiä ongelmallisempaa on liiallinen kalatalous, joka ansiokkaasti pilaa meret. Jos meri voi huonosti, niin voi maakin. Meri on kaiken alku ja loppu. Suurempi synti on siis syödä sushia kuin jauhelihaa, vaikka lihansyönti toki tulee ruokasyntinä heti kakkosena kalan jälkeen.

      Poista
    2. Väittäisin, että tottumus on vielä voimakkaampi ohjaava tekijä kuin helppous. Ei vegaaniruokakaan varmasti vaikeaa ole sellaiselle, joka on sitä koko elämäsnä vääntänyt. Ilman ideologiaa sitä ei kertakaikkiaan muista.

      Kalalajeissa on paljonkin eroja, samoin pyyntitavoissa. Kotimaista kalaa (uhanalaiset listattu täällä) voi melkein poikkeuksetta syödä hyvillä mielin.

      Poista
    3. Kyllä vain, mutta suurin kulutus taitaa olla juurikin lohella, tonnikalalla ja rafloissa susheilla, joiden kalat ja merilevät eivät ihan kotimaista ole. Globaalisti ajatellen merenelävien kulutus on jopa suurempi riski maapallolle kuin karjatalous, joka siis sekin on, en sitä vähättele yhtään. Usein vain muistetaan se karjatalouden pallon kuluttavuus, ja kun kalaa pidetään terveellisenä ihmiselle, niin ei muisteta sitä, että nimenomaan sen kulutusta pitäisi ympäristösyistä vähentää. Enkä nyt tarkoita sellaista kotimaista kalalajia, jonka kanta on normaali, eikä olla sukupuuttoon kalastamassa.

      Tuttuus on varmasti helppouden lisäksi se toinen tekijä. Väittäisin kuitenkin edelleen, että jos vieraita tulossa, niin on se vaan helpompi heittää sisäfile pötkö uuniin ja olla huoletta että onnistuu kuin että alkaisi rakentamaan vegaanisapuskaa. Mutta enpä olekaan kummoinen kokki ;-)

      Poista
    4. Se on totta - kalastuksen aiheuttamat haitat eivät näy samalla tavalla kuin soijaplantaasit.

      Mutta liha on mun mielestä hemmetin vaikeaa valmistaa sen lisäksi että maistuu pahville. En siis ole koskaan tehnyt sisäfileestä mitään. :D

      Poista
  5. Allergiselle sekasyöjälle vegaaniruoka on mahdottomuus. Jouduin karvaasti pettymään Silvopleessä kun jokainen annos sisälsi joko pähkinä tai mantelia tai molempia, ja jos ei niitä, niin korianderia, jolle myös olen allerginen. Mitään juureksia en pysty kypsentämättömänä syömään, joten edes lisukkeita en voinut ottaa. Idut kuuluvat niinikään allergisoiviin. Vegaani/kasvisruoissa hämmästyttää usein juuri se, että kaikkia ainesosia ei välitetä mainita. Erikseen kun kysyy niin paljastuu juuri tuo pähkinöiden ja mantelien hallitseva osuus. Kun allergian lisäksi vielä kärsii kihdistä, niin ei pysty palkokasvejakaan, mm. papuja syömään. Eli vähälle ruualle jää.

    Tämä kannanotto nyt taisi liittyä enemmän vapaavalintaiseen ravintolatarjontaan kuin itse aiheeseen. ;-)

    Kaupungin pk:t voisi kysyä neuvoa Steiner-pk:lta kuinka toteuttaa kasvisruoat. Eihän siitä on kuin pieni matka täysvegaaniin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Öö, eikös vegaaniruokaan tule juuri niitä aineksia, mitä siihen laittaa? Esim. pinaattilettuja voi duunata jauhoista, kasvimaidosta ja pinaatista. Eli sisällä salapähkinää.

      Välillä tuntuu, että perusasiat ovat unohtuneet. Kuten se, että ruokaa voi valmistaa kovin monella eri tavalla ruokavaliosta riippumatta. Ja että suurin osa raaka-aineista on lähtökohtaisesti vegaanisia. Esim. peruna.

      Poista
    2. Ap anonyymi taisi viitata juuri ravintolaruokaan. Ja olen samaa mieltä siitä että ravintoloiden pitäisi osata kertoa, mitä safkoissa on.

      Ja tietysti, jos liha on ainoa asia, jolle ei ole allerginen niin sitten vegaanisafka on vaikea vaihtoehto.

      Poista
  6. Kannatan lähtökohtaisesti myös lapsille keskitietä: kasvispainotteista sekaruokaa. Eihän se liha mikään pakkomielle ole nytkään, onhan tuota päiväkodissakin usein kasvisruokapäiviä - miksei sen kasviskeiton kerman voi korvata jollain ei-eläinperäisellä jos halutaan vielä mennä askel pitemmälle. Kasvatuksellisesti näen tärkeänä että lapset oppivat syömään monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti, myös eläinperäisiä annoksia. Mutta kasvisten ja erityisesti raakojen kasvisten lisäämistä ruokavalioon pitäisi kyllä lisätä. En ole itse vielä tavannut muita kuin ideologisia vegaaneja, ja minusta lasten pitäisi saada päättää omasta ideologiastaan sitten kun ovat siihen itse kypsiä. Lisäksi, en tiedä onko minulla vanhaa tietoa, mutta kasvun kannalta kalsiumin saaminen on aika tärkeää ja osteoporoosiriskin minimoimiseen tulevien vuosikymmenten päästä tarvitaan muutakin kuin päivittäistä hyppelyä. Mieluummin juotan maitoa kuin tarjoa pillereitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalsiumin saanti ei ole vegaanille ongelma, koska kalsiumia saa monista kasviksista ja lisäksi sitä on lisättynä monissa kasvimaitotuotteissa, mehuissa jne. Ihminen ei tarvitse lehmän tissimaitoa terveyssyistä vaikka Valio siellä neuvolan seinällä kovasti niin väittääkin. Suomessa juodaan eniten lehmänmaitoa maailmassa ja meillä on myös eniten osteoporoosia maailmassa. Tutkimuksia asiasta löytyy helposti googlaamalla.

      Omasta mielestäni tähän aikaan sopiva vaihtoehto varhaiskasvatuksen ja koulun ruokailuun olisi, että kasvisruoka olisi saman tien vegaanista. Kustannuksia kun syntyy myös vaihtoehtojen suuremmasta määrästä, ei vain vegaanisuudesta sinänsä. Käytännössä ongelma on, että suurtalouskeittiöissä ja ruokalistoja laativissa elimissä ei tiedetä, miten kasvisruuasta saa monipuolista ja hyvää. Itse söin 90-luvulla koulussa toistuvasti herne-maissi-paprika-linjaa ja ilmeisesti tilanne ei ole juuri parempi nykyään. Vegaaniruuan kohdalla tilanne olisi varmasti maun ja ravitsevuuden suhteen vielä katastrofaalisempi. Suurin este kasvisruuan valmistamisen opettelulle ovat asenteet.

      Poista
    2. Maito ei tosiaan oo välttämätön elintarvike. Kalsiumia on esim vihreissä vihanneksissa huomattavasti enemmän mitä lehmänmaidossa ja jopa banaanissa on kalsiumia. Isompi ongelma täällä päin on, että kalsiumin imeytymisessä välttämätöntä D-vitamiinia saadaan liian vähän eikä suinkaan itse kalsiumia. Maitoonkaan lisätty dee ei ole riittävästi. Terveisin kasvispainoitteinen sekasyöjä, lehmänmaidon maun inhoaja jo vaahtosammuttimen kokoisesta lähtien.

      Poista
    3. Jatkan hieman alkuperäiselle anonyymille.
      Ideologia se on lihansyöntikin. Miksi veganismi tai vegetarismi lapsuudesta lähtien on enemmän väärin kuin sekasyönti? Siitäkin saa varmasti muuttua, kun on itse kypsä päättämään asiasta, kuten ilmaiset asian.
      Painotan että itsekin olen sekasyöjä, mutta mua kyrsii että oma ideologia oletetaan ainoaksi oikeaksi tavaksi, ihan kummalta suunnalta vaan.

      Poista
    4. lihansyönti=ideologia? ;) kyllä tässä on koko ajan puhuttu kasvispainotteisesta sekasyönnistä vaihtoehtona. Ja täsmennetään vielä, että kasvispainotteisuus tarkoittaa, että lihaa syödään vähän tai välillä ei lainkaan. Jos tätä nyt sitten pidetään ideologiana, niin minulla se tarkoittaa sitä, että voin kaupassa valita mitä raaka-aineita haluan ja mistä nautin, monipuolisesti (myös vegaanisesti), ilman että tarvitsee miettiä "saanko nyt syödä tätä jos tässä on jotain eläinperäistä". Olkoon sitten sekasyönnin ideologia vapaus valita ja nauttia monipuolisesta ruoasta.

      Poista
    5. Eka vastaaja tässä vielä jatkaa. Totta kai lihansyönti on ideologia. Kuten edellinen vastaaja kirjoittikin, niin omaan nautintoon ja helppouteen pitkälti perustuva ideologia. On myös fakta, että lihaa syömällä lihansyöjä antaa hyväksyntänsä nykymuotoiselle lihantuotannolle. Tämä on varmaankin se osuus, mikä saa monet lihansyöjät kieltämään, että kyse olisi ideologiasta. Luulisin, että tätä juuri viimeistä edellinen vastaaja tarkoitti: omaa toimintatapaa ei pidetä ideologiana, koska ei ole mietitty, mitä kaikkea oma toiminta tarkoittaa, mihin kaikkeen se vaikuttaa, tai että sitä pitäisi suuremmin kyseenalaistaa. Uskon, että lihanayöjät vilpittömästi eivät näe logiikkavirhettä esim. siinä, että yksi älykäs ja tunteva nisäkäslaji on heille "paras ystävä" ja toinen älykäs ja tunteva nisäkäs vain tuote, elintarvike. Mutta ajattelivat he asiaa tai eivät, pitivät he siitä tai eivät, tällaista ideologiaa heidän toimintansa tukee. Kaikki toiminta tukee jotakin ideologiaa, niiden ulkopuolella ei ole kukaan.

      Poista
    6. Ongelmaton ei ole yksikään ideologia. Minusta yksi ulottuvuus mitä ei käsitellä riittävästi on oikeus halpaan ruokaan. Kuka päätti, että lihaa pitää syödä jatkuvasti, joten sen pitää olla halpaa, mikä taas pakottaa tehotuotantoon, jota itse vastustan.

      Poista
    7. Ideologioita on kahta lajia: niitä, joissa päätetään, miten itse toimii ja lapsensa kasvattaa, sekä niitä, joissa päätetään, miten muiden tulisi toimia ja lapsensa kasvattaa. Alkuperäisen anonyymin ideologia onkin sitten sitä jälkimmäinen!mistä, varsin vastenmielistä, lajia.

      Poista
    8. Jos tähän lisätään vielä se, että harvan sekasyöjän moraali/maailmankatsomus sallisi sittenkään syödä mitä tahansa, niin ymmärretään, että kyse on ideologiasta. Jos siinä muovipakkauksessa olisikin esim. ihmisen lihaa, niin menisikö vaan olankohautuksella, että "eipä just tänään tee mieli"?

      Ei ole tarkoitus vittuilla, vaan mielestäni tämä on aidosti pohtimisen arvoinen seikka.

      Poista
  7. Olen todella kasvisruuan lisäämisen kannalla. Mutta usein vegaanivaihtoehdot sisältävät monia lisäaineita (esim. kaikissa kaurakermoissa ja soijakermoissa) jotka eivät ole välttämättä hyväksi. Ja monet ainesosat taas tuodaan ulkomailta eikä tuotanto-olosuhteet ole hyvin tiedossa.
    Eli olisi mahtavaa jos lapsille voisi tarjota kotimaista vähän prosessoitua herkullista kasvisruokaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyhtökaura on kuulemma kaupoissa tällä viikolla. :) Mitä lisäaineita niissä on? Minusta noiden maidonkorvikkeiden paha maku on suurin ongelma.

      Poista
    2. Esim. Alpra soijakerma: vesi, auringonkukkaöljy, kuoritut SOIJAPAVUT (4%), sokeri, emulgointiaine (rasvahappojen sakkaroosiesterit), stabilointiaineet (ksantaanikumi, guarkumi, karrageeni), merisuola, aromi.
      Nuo kolme stabilointiainetta, todettu jopa aiheuttavan syöpää hiirikokeissa.

      Poista
  8. Noin numeronmurskaajanäkökulmasta mua ottaa aika isosti päähän tuo "ei julkisin varoin mitä tahansa voida rahoittaa" -valitus. Kamoon, kuinka paljon valtion rahaa menee lihantuotannon tukemiseen. Sekin on kustannus, mutta jännä nähdä miten etenkään asiasta netissä inisevät kokoomuspoliitikot eivät tajua tämän piilokustannuksen olemassaoloa. Tai jos tajuavat, eivät näytä tajuavansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo just näin. Ja sitten just se että mihin on varaa on todella suhteellista. Sadan tonnin kustannus olisi ollut hyttysen paskan kokoinen investointi metrotyömaalla. :)

      Poista
    2. Siis miksei täällä ole kommenteille tykkäysnappia! Kun puhutaan rahasta, niin puhutaan sitten myös lihantuotannon tukemisesta!

      Poista
  9. Kirjoitus olisi voinut tuoda enemmän esille asian merkityksen ympäristön kannalta: ilmastonmuutos on tosiasia ja ongelma, joka meidän lastemme tulee ratkaista. Hyvä kansantajuinen esitys lihatalouden vaikutuksesta löytyy esimerkiksi Ylen sivuilta: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/06/pitaako-liha-poistaa-lautaselta. Minä ajattelen, että teemme lapsillemme ja tuleville sukupolville palveluksen, jos nyt autamme heitä asian kanssa alkuun ja opetamme heidät syömään ja kuluttajina valitsemaan ruokaa, jonka hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ymmärtänyt että veganismi ei ensisijaisesti aja ilmastoasiaa vaikka toki se siinä sivutuotteena tuleekin (= kaikki on ok, kunhan ei ole eläinperäistä).

      Poista
    2. Vegaanit eivät ole yhtenäinen joukko, jolla on yhteisiä ajettavia asioita. Itsestäni ja tuttavapiiristäni voin sanoa, että vegaaneja ollaan ympäristö- ja eläinoikeusseikkojen vuoksi. En esim. tunne ketään, joka ajattelisi, että vegaaniruokavalio on jotenkin erityisen terveellinen. Ylipäänsä tuntemani vegaanit ovat yhteisöjä ja tulevaisuutta ajattelevia ihmisiä, eli esim. tuo ilmasto on aika tärkeä asia. Perheissä kasvaa toisen sukupolven vegaaneja, joille lihantuotannon ilmastovaikutukset ovat itsestäänselvästi negatiivinen asia. Suurelle yleisölle kasvissyöntiä saatetaan markkinoida terveellisenä, koska suuri yleisö on ylipäänsä saatu sairaalloisen kiinnostuneeksi omasta terveydestään, mutta se on pidemmän päälle huono, trendeillä ratsastava markkinointitapa, jossa todellisilla hyödyillä (esim. ilmastovaikutukset) ei ole roolia.

      Mutta kuten sanottua, vegaaneja on varmasti joka lähtöön.

      Poista
    3. Näin varmasti on, lihansyöjiäkin on moneen lähtöön, samoin terveysintoilijoita. Ihmiset kai keskimäärin tekee valintoja, jotka a) tiedostaa, b) ehtii tehdä ja c) joihin on varaa. Mä en suhtaudu kovin intohimoisesti mitään ismiä kohtaan (paitsi ehkä tasa-arvoa).

      Poista
    4. Ajattelisin, että esitys päiväkodin vegaaniruokavaliosta olisi perusteltavissa juurikin ilmastonmuutoksella ja ihmettelen, jos esitys ei tähän nojaa. Jos vedotaan ainoastaan ideologiaan (onko lihansyönti väärin vai ei), päädytään argumentaatiossa aina umpikujaan. Ajattelisin, että maapallomme tulevaisuus olisi sellainen arvo, josta merkittävä osa ihmisistä voisi olla samaa mieltä. Itse olen ryhtynyt vegaaniksi juurikin ilmastonmuutosta hillitäkseni - paljon ei yksittäinen ihminen voi tässä maailmassa tehdä: päätös siitä, mitä kulutan ja mitä ostan on yksi niistä harvoista konkreettisista asioista, joita voin tehdä.

      Poista
    5. Mä olen sekasyöjä koska skidi on toistaiseksi jyrkästi kieltäytynyt kasvisruokavaliosta enkä jaksa sen kanssa vääntää tästä. Kuitenkin jos teen ruokaa silloin kun en tee sitä skidille teen sen aina vegaanisena. Joka toinen viikko syön kokonaan vegaanisesti ja joka toisella viikolla mulla on vegaanipäivä, -pari. Ruokavalioasioissa mua ei kiinnosta eläimet eikä kovin paljoa yhtään kenenkään / minkään kärsimys. Mua ei myöskään kiinnosta terveysseikat. Mutta mua kiinnostaa ainoastaan tää ilmastopuoli. Mä näen että sekasyöntiin ei oikeastaan ole enää varaa ihmiskuntana. Ollenkaan. Mutta koska olen niin hirvittävän laiska, niin hivutan tätä hommaa veganismin suuntaan vähän kerrassaan ja jonain päivänä mun jääkaapissa ei enää ole sitä maitotölkkiä yhtenäkään päivänä. Jauhelihasta puhumattakaan.

      Poista
  10. "Ja jos kustannukset ovat ainoa määräävä tekijä, pitäisi tehdä toinenkin laskelma: vegaaniruoka sopii suurimmalle osalle lapsista: sekasyöjille, monille allergikoille (laktoositon, maidoton, munaton, kalaton) sekä uskonnollisille ryhmille.

    Jos veganismi olisikin se standardi, ei kokonaishinta enää olisikaan ihan niin kova."

    Ei ihan niin kova vaan ehkä jopa halvempi, kun useamman vaihtoehdon tekeminen saadaan katetuksi yhdellä! Miten saataisiin enemmän pro-vegaaneja suurtalouskeittiöihin ja ravintoloihin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tässä olis vegaaneilla se vaikuttamisen paikka. Tehkää omat laskelmat.

      Poista
    2. maddella on pointti. "Mutta!! Kun!! Pitää tukea suomalaisia lihantuottajia, ettei työttömyys pahene!!!1" :D

      Samalla logiikalla kannattaa myös aloittaa tupakointi ja kova viinanjuonti, ettei Philip Morrisilla ja Altialla jouduta irtisanomaan ketään.

      Poista
    3. Katjan pointti. Mä vaan arvelen sen olevan jopa halvempi.

      Maidon tuottaminen ja juottaminen lapsille on toinen juttu. Luulin, että pahin propaganda jäi 80-luvulle, kun koulun seinillä oli maitojulisteita ja meille kaikille jaettiin mm. Maito on Aito viivottimet. Taisin olla silloin kolmannella luokalla. Sitten luin tämän tänään:
      Koulut joutuvat mainostamaan oppilaille maitoa saadakseen rahaa
      http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2270152

      Mitähän kiviä pitäisi kääntää, että saisi tietoonsa tukikulut ja lisättyä ne yhtälöön?

      Poista
  11. Mulla on kans sellanen enimmäkseen kasviksia, jonkun verran kalaa ja joskus kanaa -ruokavalio. Eli en ole lähelläkään vegaania, mutta ei mua kyllä häiritsisi, jos mun lapsen päiväkoti-/kouluruoka olisi vegaanista. Erityisesti en ymmärrä, miksi se olisi ongelma perheessa, jossa kotona päivittäin tai melkein päivittäin syödään lihaa ja käytetään maitotuotteita, koska ei sitten pitäisi olla edes mitään syytä pelätä että lapsi ei sitä ah-niin-tärkeää eläinproteiinia saisi.

    Muutenkin mua hämmentää suuresti, että aika usein näkee että esim. sianlihasta kieltäytyvien possuruoan korvaava ruoka on sitten nautaa tai kanaa - eikö ihan oikeasti voisi korvata kaikki tuollaiset kasvisruoalla? Ja vaikka sitten vegaanisella. Toki laitosruokailussa on mahdottomuus että ihan kaikki voisivat syödä samaa ruokaa, mutta väitän kyllä, että jos vegaanisesta tulisi "yleiskorvaaja", vaihtoehtojen määrää voitaisiin vähentää.

    Ja ihan tiedoksenne että esim. gluteeninen vegaaniruoka ilman pähkinöitä kyllä onnistuu, olen pariinkin tilaisuuteen sellaista ruokaa valmistanut. Eikä sen vegaaniruoan valmistaminen oikeasti ole vaikeampaa kuin lihan - mutta toki jos on vaikka 20 vuotta harjoitellut lihan valmistamista, niin ekalla kerralla vegeruoka voi olla hankalampaa.

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...