Tietoa mainostajalle ›

17.5.2016

Sisäilmaongelmat osa miljoona

Ullatus! Skidin tuleva koulu suljetaan sisäilmaongelmien takia.

Ei se tämä ole. Helvetin vaikea löytää kuvitusta tähän avautumiseen.

Sinänsä ei mitään uutta, koska nykyisessäkin koulussa hurisevat ilmanpuhdistimet luokkien nurkissa, mutta parasta on se, että nyt ei ole mitään käsitystä, missä opiskelu syksyllä alkaa. Todennäköisesti jossain helvetin kuusessa, minkä takia saa herätä entistä aikaisemmin ja lopettaa puolet harrastuksista.

Hohhoijaa.

Ystävä sai samanlaisia uutisia päiväkodista ja kysyi facebookissa, tietääkö joku koulun tai päiväkodin, jossa ei ole sisäilmaongelmia?

Tähän voisi sarkastisesti vastata että juu, mutta se tarkoittaa sitä, että asiaa ei ole tutkittu. Ylen homekoulukoneen mukaan vitsissä on totta vähintäänkin toinen puoli.

Sisäilmaongelmien olemassaolo tunnustettiin jo muutama vuosikymmen sitten, mutta aika pitkään vielä senkin jälkeen huonosta sisäilmasta herkistyneille tarjoiltiin psyykkistä diagnoosia. Nykyään tietoisuus on lisääntynyt, mutta lopullista selvyyttä mysteeriin ei ole saatu. Miksi oireita ilmestyy vain joillekin? Mikä on pahin sairastuttaja? Mikä kaikki rakentamisessa on vikana?

On ihan ymmärrettävää, että monitahoisesta ongelmasta on vaikeaa osoittaa yhtä selkeää virhettä. Mutta pääasia on, että voin luottaa kaupungin toimintaan: siihen, että julkisrakennusten kuntoa ja käyttäjien oireilua tarkkaillaan, ongelmiin tartutaan jämäkästi, eteneminen on selkeää ja päätöksiä tehdään avoimesti ja yhteistyössä.

Mutta ei.

Jostain syystä homma kusee kaikissa näissä kohdissa: kattavia oirekartoituksia ei järjestetä, päätöksentekoketju on epäselvä, virkamiesten vastaukset ovat ympäripyöreitä, raportit viipyvät, dokumentteihin pääsee tutustumaan vain ajanvarauksen kautta koulun kansliassa, uutiset saa lukea lehdestä tai kuulla huhuina toiselta vanhemmalta.

Päätösten kanssa vatuloidaan, tempoillaan ja vitkutellaan ja tiedotus on säälittävää tai olematonta.

Sisäilma voi olla huonoa olematta myrkyllistä. Yksi suomalainen startuppi kehittelee ratkaisua viherseinistä.

Tästä luonnollisena seurauksena vanhemmat vetävät kolossaaliset kilarit. Lasten kohdalla huoli on suuri. On täysin epäoikeudenmukaista, että päiväkoti- ja koulurakennukset sairastuttavat. Lisäksi sisäilmaongelmien vittumainen puoli on se, että pahimmassa tapauksessa tiedossa on koko loppuelämään vaikuttava diagnoosi

Epätietoisuus aiheuttaa kaaosta. Kun vastauksia ei saa, syntyy kuppikuntia, salaliittoteorioita ja epäluottamusta, mikä myrkyttää koko ilmapiirin.

Jos asiat olisivat niin kuin niiden kuuluisi olla, vanhempien ei tarvitsisi tehdä yhtään mitään: ei googlata mahdollisia oireita, ei kerätä nimiä adressiin eikä soitella päivät pitkät virkamiehille. Kaupungilla olisi selkeä ja avoin prosessi ja priorisoinnit. Hyvä yhteydenpito vanhempiin ja henkilökuntaan olisi tehdasasetus.

Isommassa kuvassa tarvitaan tietenkin paljon enemmän. 

1. Valtakunnan tason ratkaisupaketti. On täysin älytöntä, että jokainen saman ongelman kanssa painiva pitäjä yrittää yksin keksiä tähän viisasten kiveä. Tarvitaan ratkaisukeskeistä poikkihallinnollista ja -tieteellistä työtä, jonka tuloksia voisivat kaikki suomalaiset kunnat hyödyntää.

2. Raha seuraa tervettä rakennusta. Rakentamista pitää vastuuttaa selkeämmin ja sanktioida paljon rankemmin. Espoon teknisen toimen johtajan mukaan vain yksi asia on selvää: kun rakennuttajan vastuulla on myös korjaaminen (= elinkaarimalli), rakennus pysyy kunnossa. Lisäksi huonoiksi osoittautuneita toimijoita pitäisi a) haastaa oikeuteen ja b) siirtää saman tien julkisten hankintojen mustalle listalle, jolta ei saa tilata enää mitään.

3. Hintalappu hätäratkaisuille. Kun tässä yhteiskunnassa ei voi perustella mitään enää millään muulla kuin rahalla, niin lasketaan sitten vitkuttelun kustannukset. Mitä maksavat kaupungeille hätäkorjaukset, työterveys ja paniikkiratkaisut? Jos se priorisointi siitä irtoaisi.

4. Prosessi kuntoon ja avoimeksi. Oireita pitää selvittää säännöllisesti ja avata siitä polku eteenpäin. Mitä tapahtuu kun oireilua ilmenee? Milloin riittävät ilmanpuhdistimet? Missä järjestyksessä ja millä edellytyksillä tehdään kuntokartoitus, käyttökielto, sulkeminen ja väistö? Mitä kautta asioista viestitään?

5. Suunnitellaan edulliset, mobiilit ja nopeasti pystytettävät väistötilat. Muistelen, että penskana hirsiaitta nousi viikossa - kyllä Aalto-yliopiston jengiltä tällainen nopeasti pystytettävä prototyyppi lähtisi. Veikkaan jopa että olisi hittituote. Ja jos ei lähde, niin pyydetään vaikka Ikealta tarjous.

Tällä välin sitten venaillaan, että onko koulumatka syksyllä viisi vai 15 kilsaa. Ja tähän vapaavalintainen kirosana.

Ps. Vituttaa muuten sekin, että kotilähiöni on luokiteltu arkkitehtooniseksi museoksi, jossa ei saa purkaa mitään, koska kulttuurihistoria on terveyttä tärkeämpää. Tämä tarkoittaa, että lahonneen pytingin korjaukseen pistetään ensin miljardi ja sitten huomataan että ongelmat jatkuvat ja rakennetaan toisella miljardilla tilalle samanlainen. On älyvapaata suojella rakennuksia eikä terveyttä.

23 kommenttia:

  1. Kiitos! My thoughts exactly! Nimim. ihan samassa veneessä ollaan.

    VastaaPoista
  2. Tällaisen voisi ainakin allekirjoittaa:
    https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2001

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo aloite on varmasti ihan oikealla asialla, mutta siinä kuvataan vain tuo yksi ongelma. Nämä homekoulut ovat 50-luvun helmiä. Mä haluaisin sen valtakunnallisen, asintuntijoista koostuvan, riippumattoman projektin, joka ohjaisi rakentamista ja lainsäädäntöä terveys ja kestävyys edellä.

      Poista
    2. Hei!

      Kirjoitan nyt nopeasti, myöhemmin paremmin. Asiaan yritetään päästä vaikuttamaan myös asiantuntijatasolla. Ikäväksi vain rakennusteollisuus on hyvin lobattua ja vaikuttaminen on vaikeaa.


      Tänään Lapinlahden sairaalassa on Suomen arkkitehtiliiton alaosastojen järjestämä seminaari, jossa käsitellään juuri näitä sisäilmaongelmia ja niiden aiheuttajia.

      UHKAAVATKO ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYKSET ASUMISTERVEYTTÄ

      Arkkitehtiliiton alajaokset Rakennusperintö-SAFA ja EKO-SAFA järjestävät Lapinlahden entisessä sairaalassa seminaarin keskiviikkona 18.5. kello 14-17.
      Tilaisuudessa kuullaan esityksiä ja keskustellaan uusien energiatehokkuusmääräysten mahdollisista vaikutuksista asuntojen terveellisyyteen.

      Pekka Kalliomäki, rakennusneuvos, YM
      Pekka Hänninen, arkkitehti SAFA
      Tari Haahtela, professori emeritus HYKS
      Yrjö Suonto, arkkitehti SAFA
      Miia Pitkäranta, FT, rakennusterveysasiantuntija Vahanen-yhtiöt
      Tuula Syrjänen, DI, sisäilma-asiantuntija, Newsec
      Ransu Helenius puuseppä, rakennusinsinööri, arkkit-yo

      Tilaisuuden moderaattorina toimii Lars Mattila, arkkitehti SAFA

      Kahvitarjoilu

      Tervetuloa!

      Yllämainittu kansalaisaloite on juuri pyrkimys mahdollistaa kestävä ja terve rakentaminen. Eli siis kuivumisen mahdollistava massiivirakentaminen (hirsi, tiili)
      FaceBoookista löytyy aiheeseen liittyvä sivusto kestävä ja terve rakentaminen:
      https://www.facebook.com/terverakentaminen/?fref=ts

      Eilen ylen uutisissa aiheesta:
      http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/16/ei-homekouluja-vaan-ikuisempia-taloja-arkkitehdit-anders-ja-eric-adlercreutz

      ja erinomainen linkki, jossa asiantuntija perkaa sisäilmaongelmien aiheuttajia. Artikkeli on julkaistu Rakennuslehdessä:

      Ilmastoitu painajainen. Matti Ollila, Rakennuslehti 2.6.2014. http://www.rakennuslehti.fi/blogit/ilmastoitu-painajainen/

      Poista
  3. Hmm, ainakin pudasjävelle on rakennettu hirsikoulu, samoin jossain päin suomea oli vastaavia päiväkoteja. Liika muovinkäyttö ja tiiviys yhdistettynä asiantuntemattomasti käytettyihin tai jopa yöt kiinni pidettäviin ilmanvaihtokoneisiin on kaiken pahan alku ja juuri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen asunut hirsitalossa, rakastan! Voisin kuvitella että hirsirakennus ei kaupunginosamme kulttuurimiljööseen jonkun saatanan ulkonäköviraston mielestä istu.

      Sisäilmaongelmiin on valtavasti syitä, mainitsemiesi lisäksi myös rakennusvirheet, riittämättömät rakentamisen aikaiset kosteussuojaukset ja peruskorjaukset, materiaalivalinnat (muutkin kuin muovi) jne.

      Poista
  4. Voi perkeleen perkele. Siis oliko tää just se musaluokkajuttu? MÄ EN KESTÄ.
    Vituttaa ihan kympillä kaikkien asianosaisten puolesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nä älä. Ja sama tilanne siis kaikissa lähialueen kouluissa. Nykyisessä koulussa siis ilmanpuhdistimet.

      Poista
  5. Sen koulun sisäilmaongelmat on kai ollu tiedossa jo pitkään? Hyvä että lopulta päästetään lapset pois sieltä sairastumasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ne mulla ole olleet tiedossa kuin viime joulukuusta. Eikä silloinkaan ollut puhetta että koulu SULJETAAN. Ja fot the record: totta helvetissä on hyvä että se suljetaan jos se pitää sulkea mutta kaupungin päätöksenteko ei ole ollut kovin avointa ja läpinäkyvää, jotta esimerkiksi kouluvalintoja olisi sen perusteella voinut tehdä. Ei nimittäin tuo Järvenperä kiinnostele.

      Poista
  6. Espoossa on kuulemman yksi - siis yksi - koulu, jossa sisäilmaongelmia ei ole. Julkisesti tätä ei myönnetä ja jos tulisi julkisuuteen se, mikä koulu on kyseessä, saattaisi olla ryntäystä. nimim. vielä vuosi pojan koulun aloitukseen, mutta v..ttaa jo valmiiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä taitaa kyllä olla hiukan liioittelua... mun lapset on käyneet Auroran koulua(sisäilmaongelma), Kilonpuiston koulua (ei tietääkseni sisäilmaongelmaa), Kuninkaantien lukiota (ei tietääkseni sisäilmaongelmaa) ja tiedän kyllä muitakin kouluja joissa ei ongelmia kai ole... Mutta kumminkin ongelmia on kieltämättä liian paljon !

      Poista
  7. Suomalainen rehellisyys on suuri kupla ja jos se ymmärrettäisiin niin päästäisiin asenne-ilmapiirissä pidemmälle. Esim. juurikin suomalainen rakentaminen, joka ei todellakaan ole rehellistä. Eihän täällä korjata kattojaan, kun ei ole pakko. Ei ole kauaa kun siitäkin oli Hesarissa, kun Suomi on pullollaan mitälie ratsastustalleja ja maneeseja, joissa katot ovat romahtamispisteessä, mutta kun kukaan ei sitä valvo, eikä pakota korjaamaan, niin eihän sitä korjata, kun rahaa menis.

    Suomalainen sivistys on toinen kupla. Eihän meillä oikeasti kanssaihmisestä välitetä, etenkään puolustuskyvyttömien lasten ja vanhusten terveydestä. Suomalainen asenne on itsekäs ja rahanahne.

    Ja nyt kun meillä on tämä naisia vihaava SSS-hallitus, niin veikkaanpa että monessa muussa maassa olisi jo noustu barrikaidelle niin systemaattisesta naisten aseman polkemisesta kun tämä uskonnollinen kolmikko nyt on tehnyt. Ei todellakaan ole jäänyt näiden luomakunnan kruunujen (buah-hah) tarkoitusperät.

    VastaaPoista
  8. I feel your pain! Tää on järkyttävä ongelma ja todella hankala ratkaista. Rovaniemellä näitä asioita joudun itsekin pohtimaan koulutuslautakunnassa, joka tappelee kaupungin tilaliikelaitoksen kanssa rakennusten kunnosta. Rahat ei riitä siihen, että kaikki ongelmaiset tilat oikeasti tutkittaisiin (kymmenien tuhansien hintaan/kiinteistö) ja korjattaisiin tai rakennettaisiin uusiksi. Meillä on laskemat esim. yhdestä koulukiinteistöstä jossa korjauksen hinta-arvio olisi 7,8 miljoonaa ja uuden rakennuksen 6,3 miljoonaa. Ja kaupungissahan on 24 koulua + 2 lukiota + tietenkin vielä päiväkodit siihen päälle. Pudasjärven hirsikoulua hehkutetaan tulevaisuuden ratkaisuna (toivottavasti toimii!), mutta siitähän tulee yli 800 lapsen koulu, jonka tieltä on lakkautettu jo aikaisemmin kaikki pienemmät kyläkoulut ja nyt kolme keskusta-alueen vanhaa koulua. Tämäkään keskittämminen ei ole kaikkien mieleen. Ojassa ollaan ja allikkoon ollaan matkalla.

    VastaaPoista
  9. Eikö sinne suojeltuun Tapiolaan voisi pystyttää johonkin väliaikaisen konttikoulun? Rakennuskonteista tehty väliaikainen päiväkoti oli aikanaan Espoon Latokaskessa ja toimi kuulemma todella hyvin.

    Tämä nyt ei liity kouluihin, mutta onhan rakentamisen laaduttomuus Suomessa sitä luokkaa, että en itse hevin muuttaisi uudiskohteeseen. Vähän vanhemmassa talossa on ehkä pahimmat rakennusvirheet ehditty jo korjata. Suurin osa uudiskohteisiin muuttaneista tutuista on törmännyt rakennusvirheiden aiheuttamiin sisäilmaongelmiin ja tilanne on ollut sama sekä kerros- että pientaloissa.

    Esim. tuttavani asuu Matinkylän uusissa kerrostaloissa ja siellä jouduttiin koko taloyhtiössä tekemään kylpyhuoneet uusiksi, kun kävi ilmi, että osassa asuntoja ei ollut kylpyhuoneissa vesieristyksiä ollenkaan. Niitä ei siis oltu tehty huonosti, vaan jätetty kokonaan tekemättä. Koska ei voitu tietää, missä kaikissa asunnoissa oli tällä tavalla vähän oiottu mutkia, piti kaikki kylppärit avata ja katsoa, onko niissä ne vesieristeet vai ei. Näin Suomessa 2010-luvulla.

    Asuintaloissa ilmeisesti korjaukset tehdään paremmin kuin julkisissa rakennuksissa, kun niistä ei kuule samanlaisia juttuja. Valtion kiinteistöjä hoitava Senaattikiinteistöt ainakin on legendaarisen huono vuokranantaja, joka ei muuta hintojaan markkinatilanteen mukaan eikä turhaan korjaa kosteusvaurioita. Eikä lähde prosessaamaan selvistäkään rakennusvirheistä, "kun niillä on siellä rakennusliikkeessä niin hyvät juristit". Ilmeisesti kuntien puolella kiinteistöt ovat yhtä osaavissa käsissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua! Kuulosta niin sairaalta. Luulisi nyt hemmetti, että rakennusliikkeet osaisivat rakentaa. Tai sitten ne allokoi rakennusmiesten palkkakuluja asianajotoimistojen laskuihin. Fok.

      Poista
    2. Konttikoulua mäkin ekana mietin. Mun työskentelykunnassa oppilaat on evakossa rakas ajan kentälle pystytetyssä, aika tyylikkäässä ja ihan hyvin tilaratkasuiltaankin toimivassa konttirakennelmassa. Ei näytä siltä, mitä aluksi luulin, kun kuulin konteista. Kaikki pinnat on uusia, eikä sisältä käsin ees arvais olevansa nyt noinkin väliaikasessa rakennelmassa.

      Poista
    3. Hmm.. ennakoiva tekstinsyöttö. Rakas=raksan :D

      Poista
    4. Konttikoulua mäkin ekana mietin. Mun työskentelykunnassa oppilaat on evakossa rakas ajan kentälle pystytetyssä, aika tyylikkäässä ja ihan hyvin tilaratkasuiltaankin toimivassa konttirakennelmassa. Ei näytä siltä, mitä aluksi luulin, kun kuulin konteista. Kaikki pinnat on uusia, eikä sisältä käsin ees arvais olevansa nyt noinkin väliaikasessa rakennelmassa.

      Poista
  10. Alussa mainitset, että homekoulut ovat 50-luvun helmiä. Omat ja ystävien lapset mukaanlukien, voisi sanoa että homeeton terve rakennus on rakennettu 1800/1900 -lukujen taitteessa ja se on pidetty kunnossa.
    Kaikki muu alkaa olla ihan surullista... Ja nämä nykyiset rakennusmääräykset ei varmaan tuota kuin "kertakäyttötaloja"...

    -Ria-

    VastaaPoista
  11. Vähän ohi aiheen, mutta tästä lauseesta "On älyvapaata suojella rakennuksia eikä terveyttä." tuli mieleen itselle vain yksi paikka: Helsingin Lastenklinikka!

    VastaaPoista
  12. Se on se rahansäästö rakentamisessa ja ammattiylpeyden puute. Kuuluisa raksamiehen lausahdus: "Enhän mä ny tässä omaani rakenna".

    VastaaPoista
  13. En tiedä mitä sanoisin... muuta kuin että tätä se on Espoossa...otan osaa.

    Omat lapset on käyneet Espoossa Auroran koulua nyt 13 vuotta. Nuorimmainen siirtyy siis syksyllä yläkouluun. Jo silloin kun vanhin tytöistä meni kouluun vuonna 2003 oli koulussa sisäilmaongelmia, joita "korjattiin" ja osa koululaisista oli edeltävän kevätlukukauden evakossa toisessa koulussa. Ongelmathan ei mihinkään tällä korjaamisella poistuneet.

    Vuosikausien valittamisen jälkeen Auroran koulu sitten päätettiin purkaa ja rakentaa uusi. Ratkaisu jouduttiin tekemään vähän samanlaisena "hätäratkaisuna" eli keväällä 3 vuotta sitten tuli tieto, että 4-6 luokkalaiset käyvät seuraavan vuoden koulua Kalajärvellä 15km ja n. 40 minuutin bussimatkan päässä. 1-3 luokat jäivät vielä koulun pihalla olevaan viipalekouluun vuodeksi. Varsinainen koulurakennus laitettiin käyttökieltoon.

    Sen jälkeen 2 vuotta sitten siirrettiin viipalekoulu Järvenperän koulun pihalle ja opetus siirtyi sinne ja osin Järvenperän yläkoulun tiloihin. Nyt syksyllä valmistuu uusi koulu. Meidän lapset ei siitä pääse nauttimaan, mutta olen iloinen jälkipolvien puolesta, että uusi koulu vihdoin rakennettiin.

    Onneksi omat lapset eivät ole sairastuneet, ainakaan pahemmin tässä ruljanssissa...vanhimmalla kyllä oli aika paljon kaikenlaisia flunssia ym., koska luokkansa oli tuon vanhan koulun puolella, nuoremmat ovat opiskelleet viipalekoulussa tai 80-luvulla tehdyssä laajennuksessa (joka sekään ei ollut täysin "terve").

    Espoossa on jo vuosia ollut iso ongelma näiden koulutilojen kanssa, osin siksi, että koulut on tupattu liian täyteen oppilaita kun tarvittavia tiloja ei ole olemassa. Osin tilanne johtuu siitä, että Espoon väestönkasvu on ollut 70-luvulta lähtien rajua eli Espoon väkiluku on kasvanut 70000 -> 250000 vain parissa vuosikymmenessä. Kouluja ei vaan ole ollut rahaa rakentaa ja korjata niin paljon kuin tarvis olisi ollut. Tosin itse 70-80 luvulla Espossa kouluni käyneenä, muistan että ei se minunkaan kouluni niin kovin hyvässä kunnossa ollut. Ikkunoista tuuli ja vedet tulivat sisään katosta. Tuuletus ilmeiesti toimi hyvin ja koneellista ilmastointia ei ollut niin näitä homeongelmia ei liene silloin ollut...

    Se mitä olen välillä ihmetellyt tässä koulurakentamisessa on se, että kun aloitetaan uuden kulun rakentaminen niin sitten rakennetaan viimesen päälle kallis "koulutuspalatsi"... eikö halvemmalla voisi tehdä vähän vaatimattomampia ja silti terveitä koulutiloja. Näin kaikki pääsisivät käymään koulunsa sen sijaan että osa lapsista sairastuu tilojen takia kun osa käy koulunsa huippumoderneissa tiloissa.

    Jos Järvenperästä on teille vihjailtu niin se on sitten varmaan ne Auroran koululaisilta jäävät viipalekoulutilat, joihin Skidi pääsee... pahoittelen jos näin käy. Tilat ovat aika vaatimattomat, joskin asialliset, mutta ahtaat ja täytyy nostaa hattua opettajille ja lapsille, että pystyvät työtään niin hienosti tekemään.

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...