31.3.2016

Talvipyöräily: nastoilla vai ilman?

Pyöräilin viime vuonna ennätyskilometrit, kiitos sähköpyörän. Koska kelit säilyivät kesäisinä taitoin työmatkan fillarilla vielä joulukuussakin.


Tästä voimaantuneena vaihdoin vielä ennen joulua pyörään nastarenkaat alle, jotta pystyisin vihdoin pyöräilemään läpi talven. Mikä oli kokeilun lopputulos?

Tavallaan heikko.

Tammikuussa pyöräilykilometrejä tuli ehkä viisi. Positiivista on se, että Helkama ei ole moksiskaan pakkasesta (akku kuluu kyllä nopeammin jo valonkin takia eli täytyy ladata useammin) mutta minun fysiikkani raja menee -10 asteessa. Tämä siksi, että en ole löytänyt naaman suojaksi mitään pätevää systeemiä. Talvisilmäni alkaa vuotaa valtoimenaan kun lämpötila laskee lähelle nollaa ja iho rapisee irti, jos on vähänkin viimaa. Noh, reittini kulkee pitkin merenrantaa, joten sitä on aina.

Toisaalta sellaisina päivinä, jolloin oli vain muutama aste pakkasta, satoi lunta. Nastarenkaat pitävät kyllä hyvin lumessa, mutta ei niilläkään pääse puoleen sääreen ulottuvissa kinoksissa mihinkään. Joku kevyen liikenteen väylien kunnon kertova auraussovellus voisi olla kätevä.

Tällainen pohja, jossa sohjo ja jäärailot vaihtelevat, pistää taluttamaan. Matka on hidasta ja
fillari tärisee niin että hampaista irtoaa paikat.

Mutta mutta. Vaikka tammikuu jää näköjään polkematta tein mitä hyvänsä, pyöräilykauteni alkoi taas helmikuussa - jo kolmatta vuotta putkeen. Ei se nyt huonosti ole jos vain kuukauden verran on taukoa.

Ja yhtäkkiä nastat olivatkin supertärkeät! Vaikka kevät etenee jättiharppauksin ja tiet sulavat nopeasti, keliongelmia ja rospuuttoa jatkuu yllättävän pitkään.

Päivällä sulaa, yöllä jäätyy. Reitilläni on metsän siimeksessä olevia kohtia, joissa on edelleen lunta. Lumesta sulavia valtavia lätäköitä, jääsohjoröpelöä, veden kiillottamaa peilijäätä, suljunmuljua ja mustaa jäätä on maaliskuun loppuun asti.

Kun lunta ei ole, nastat tietenkin kuluvat nopeasti paljaalla asfaltilla. Nastarenkaat myös pitävät hassua rahisevaa ääntä, ovat mutkissa vähän jäykät (toki ihanan pitävät) ja hidastavat kyllä vauhtia. Kitkan lisääntyminen ei toisaalta ole sähköpyöräilijälle suuri ongelma, mutta voin kuvitella, että nastarenkailla on normifillaroitsijalla määränpäässä puna (ja räkä) poskilla.

Maanantaina suuntaan renkaidenvaihtoon. Kesäaika alkaa.

21 kommenttia:

  1. Mulla tuli eka kertaa moneen vuoteen sellainen talvi, että pyöräilin vähintään pari kertaa viikossa, ihan tavispyörällä ilman nastoja suttasin menemään. Mies voiteli ketjut jollain taikaöljyllä ettei ne ihan paikoilleen jäätyneet, ja minä puolestani löysin vihdoin pätevän kerraston toppahousujen ja muun kaman alle. Lukemien lähestyessä -25 astetta jätin yhden kerran pyörän kaupunkiin ja tulin bussilla kotiin, koska jo pelkkä käveleminen alkoi jäädyttää naaman irti. Täytyy vaan kiittää kotikaupunkia eli Oulua, ihan hemmetin hyvät pyörätiet ja talvisaikaankin hyvin huolletut, sitä puolta ei tarvi paljoa murehtia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumihan ei ole loppujen lopuksi liukasta - oliko sulla ihan sileät renkaat vai jotain pitävämpää pintaa? Oulusta kuulee pyöräilyteemasta paljon hyvää! Täällä ei uskalla luottaa kunnossapitoon. Ja työmatka on sellainen asia, jolla ei voi ottaa riskiä että 10 kilsaa taitetaankin kävellen pyörää taluttaen.

      Poista
    2. Oulussa on kyllä ehdottoman huippu pyöräillä. Siellä olen itsekin pyöräillyt läpi talvet ihan tavallisilla renkailla, onnistuu hyvin, kun mäkiä ei ole ja talvi on kunnollinen. Tamppaantuneella pakkaslumella pyöräilee ihan hyvin kesärenkailla!

      Itselläni puolestaan oli täällä Helsingissä tänä vuonna ensimmäistä kertaa nastat alla, ja voi pojat, että kannatti. Vuorotellen jäätyvän ja sulavan loskan päällä pyöräilyssä nastat ovat onnen omiaan, samoin mustan jään aamuina. Nyt vaan pitäisi jaksaa vaihtaa ne pois..

      Poista
    3. No niinpä! Meille tulee onneksi duuniin Bike Fixer, joka laittaa fillarin kuntoon työpäivän aikana kohtuuhintaan. Ihan mahtava innovaatio!

      Poista
  2. Kommandopipo ja laskettelulasit!?!
    Itse pyöräilen vain silloin tällöin mummopyörälläni, joten ei kokemusta :D Mutta oikeasti tää laskettelulasikikka on käsittääkseni ihan käytetty nykyään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollu mikään loistava kombo. Ostin kommandopipon: tuntui epämukavalta ja valui silmien päälle. Pyöräily- ja laskettelulaseissa on aina tummennetut tai värilliset linssit -> ei näe mitään. Tuotekehityksen paikka! Esim joku pimeäkiikari-integraatio. ;)

      Poista
    2. Pipo vinkki ensi talveksi: ratsastajille myydään ohuita puuvillasia kypärämyssyjä (tosi tyköistuvia, ei valu silmille!), jotka tulevat tosi alas otsalla, melkein silmille asti, ja alaosalla saa peitettyä nenän tosi hyvin. Jos korvia paleltaa, päälle voi vetästä pipon tai Ongelmaksi jää enää silmät.. Uutena vuotena näkyi melko kevyitä suojalaseja raketinampujille, ajaisikohan se asian?

      Terv. säässä kuin säässä ulkona ratsastaja

      Poista
    3. http://www.pocsports.com/en/product/1302/iris-dh

      noissa näyttäis olevan kirkkaat, ilmeisesti motskarilasit?

      Poista
    4. Kiitos vinkeistä! Tosiaan, ratsastus- ja moottoripyöräilijät kärsivät samasta silmäongelmasta. Varmaan myös luisteluhiihtäjät. Laajennan siis etsintäsädettä.

      Poista
  3. Hieno saavutus, jos olet kuukauden tauolla pärjännyt! Vaihteleva keli ja lumisohjo ovat kyllä aikamoinen haaste ja olen itsekin monta kertaa kironnut kevyenliikenteen väylien huonoa ylläpitoa. Rovaniemen kuivalla pakkassäällä ei ole ollut ongelmaa naaman jäätymisen suhteen, ei edes 30 asteen pakkasella. Itse olen pärjäillyt pipolla ja leuan päälle vedettävällä villahuivilla - tosin vauhti on pitänyt pitää rauhallisella, jotta viima ei ole yltynyt. Sähköpyörä on kyllä ihan ehdoton, etenkin kovilla pakkasilla, jolloin normi pyörää saa kammeta ihan naamapunaisena :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, mä olen kuitenkin omasta mielestä aika mukavuudenhaluinen ja laiska - ja tosiaan pyöräteiden kunnossapitoon en luota yhtään. Hyvä kuulla että sähköpyörä toimii tiukemmallakin pakkasella! :)

      Poista
  4. Laskettelutakki, laskettelukypärä, laskettelulasit ja putkihuivi on tämän perheen talvipyöräilijän ratkaisu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muuten sama kombo, mutta takkina toimii Goretex -rotsi ja riittävästi kerroksia väliin. Ja laskettelukypärä + -lasit pitää silmät kuivina. Ja mun linssit on vaan aavistuksen keltaset, ja niillä näkee niin pimeellä kun päivälläkin loistavasti!

      Poista
    2. Putkihuivi on kyllä ihan ehdoton, vedän sen niskan, kaulan ja leuan suojaksi. Ja sähköllä kun menee niin ihan täydet toppavarusteet saa olla.

      Täytyy antaa keltaisille laseille mahdollisuus!

      Poista
  5. Pyöräilylaseja saa myös tavallisina läpinäkyvinä. Myös sellaiset lasit on kätevät, joissa linssit voi vaihtaa nopeasti irroittamalla. Esim. Bianchilla sellaiset, jossa läpinäkyvät, keltaiset ja tummat linssit.
    Olen muutaman vuoden ajan pyöräillyt 12km työmatkan joka päivä. Aluksi kuljin sähköpyörällä, mutta nälkä kasvoi ja nyt käytössä on hybridi sekä läskipyörä. Hybridissä talvella nastat liukkaita kelejä varten, läskillä taas pääsee loistavasti lumessa. Tärytys ottaa päähän minuakin, ja pyöräteiden auraamattomuus Helsingissä. On kuitenkin niin paljon parempi olo, kun ulkoilee työmatkat, että hevillä en tästä kulkumuodosta luovu.
    Itse käytän kypärän alla silkkistä kypärämyssyä, pakkasilla lisäksi myös ohutta pipoa. Puffi on kätevä, sen saa tarvittaessa nostettua kasvoille. Myös kypärän päälle voi laittaa siihen tarkoitukseen sopivan sadesuojan, ei tule viima läpi. Tänä talvena poljin kerran laskettelukypärän kanssa, mutta tuli liian kuuma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, mä niin näen ton fillarivalikoiman kasvamisen munkin kohtalona. Koska sellainen tyylikäs retro kaupunkipyörä olisi myös aika jees. :)

      Millaista muuten on läskipyörän ajaminen? En ole koskaan kokeillut, vain ihaillut vierestä.

      Poista
    2. Läskillä ajaminen ei välttämättä ole sen raskaampaa kuin tavispyörälläkään, riippuu toki pyörästä. Vaihdoin läskiini kevyemmät ja laadukkaammat renkaat ja tosi hyvin pääsee nyt eteenpäin. Pyörä on loistava just lumessa, sohjossa ja kanttareiden yli ajaessa, ei paljoa tarvi väistellä.
      Alla oli keskustelua pyöräilylasien väristä, itse olen käyttänyt talvella läpinäkyviä, ihan hyvin toimii.

      Poista
  6. Tämä oli eka kausi vuosiin, kun pyöräilyä tuli kaikkina kuukausina. :) Yleensä helmikuu jää välistä.

    Useissa pyöräilylaseissa on tosiaan vaihtolinssit. Keltaiset on tarkoitettu huonolle säälle. Sitten näyttää melkein kuin olisi auringonpaisteessa ja kun lenkin jälkeen ottaa lasit pois, ihmettelee, että ihanko tosi oli tossa koiranilmassa ulkona. :D Vähiten käyttöä on kirkkaille laseille.

    Täällä Helsingissä on valitettavasti "pakko" käyttää nastoja, liikkui sitten autolla tai pyörällä. Lunta harvemmin on, mutta jäätä senkin edestä, ja jäällä ei kitkarenkaat kunnolla toimi.

    Erityisenä ongelmana Helsingissä on ns. tappajasepeli, joka puhkoo pyöränrenkaat. Mulla meni nastarenkaat kaksi kertaa puhki ja nyt kun on vaihtanut jo kesärenkaisiin, ovat nekin kertaalleen ehtineet puhjeta, vaikka molemmat rengastyypit ovat pistosuojattuja. :(

    Onneksi katujen harjaus on jo hyvässä vauhdissa! :)

    VastaaPoista
  7. Hei ootko muuten ollut tyytyväinen tohon juniori-istuimeen? Itsellä tilanne, jossa moiselle olisi kova tarve, mutta paikkakuntamme pyöräliikkeissä ei mokomista oltu edes kuultu kun tein tiedustelukierroksen. Yksi lupasi sentään selvittää voisiko saada jotain mallia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ollut sikatyytyväinen! Snadi on juuri oppinut fillaroimaan mutta on vielä hitokseen vaaraksi muille tielläliikkujille, joten kyyti kutsuu vielä pitkään.

      Poista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...