1.3.2016

Musiikkiluokkalainen

Arvatkaa mitä? Kersa pääsi sille musiikkiluokalle!



Ja sinne on tulossa myös paljon kavereita eskarin ajoilta. Kuinka siistiä!

Vanhemmille järjestetty infotilaisuus musiikkipainotteisen opetuksen annista oli vakuuttava. Musiikkiin tutustutaan todella monipuolisesti ja lasten ehdoilla. On laulua, soittimia, kuoroja, bändejä ja projekteja muiden musiikkitoimijoiden kanssa.

Tykkään myös siitä, että musiikin myötä tulee esiintymiskokemusta, joka on nähdäkseni hyödyksi monissa muissakin tilanteissa kuin stadionkeikalla. Työelämässä myydään aina jotakin - tofua, käyttöliittymäsuunnittelua, ohjelmaideoita. Ei ole haittaa siitä että pystyy kohtaamaan yleisön ilman että suuhun tupsahtaa kilo Anni Helenaa.

Parasta on tietenkin se, että Skidi vaikuttaa onnelliselta.

Pääsykokeet eivät olleet mitenkään läpihuutojuttu - parin tunnin setissä oli nähdäkseni vaativia tehtäviä, joihin tarvittiin paitsi nuottikorvaa myös keskittymiskykyä. Skidi suhtautui hakemiseen tyynen realistisesti (toisin kuin Koti-insinööri), sillä molemmissa päätöksissä olisi hyvät puolensa: lähikoulun musiikkiluokka olisi upea juttu, mutta tutusta koulusta lähteminen tuntui haikealta.

Tulin Skidille jopa vähän kateelliseksi. Kaikki musiikkiluokan käyneet hehkuttavat nimenomaan luokan hyvää yhteishenkeä ja tutkijat kognitiivisten taitojen kehittymistä. Eivätkä vaikutukset rajoitu vain lapsiin. Musiikin on todettu kuntouttavan muistisairaita ja hidastavan Alzheimerin taudin etenemistä.

Ehkä ei ole liian myöhäistä. Taidanpa ehdottaa musiikkipainotteista tiimikokousta, jossa vetäistäisiin raporttien välissä pari biisiä. Kuka tietää, ehkä powerpointeistani tulisi parempia.


17 kommenttia:

  1. Ihanaa ! Paljon onnea Skidille ! Mä laulan Naiskuoro Helmessä ja usein harmittelen ettei ole tullut opiskeltua musiikin teoriaa enemmän. Kuorolaisille noi kuorotreenit tuntuu olevan juuriKIN se tarvittava breikki arjesta kerran viikossa. Musiikki tekee hyvää mielenterveydelle ja ainakin itselläni on voimabiisejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti on! Musiikki ei ole mulle mitenkään tärkeä juttu ja fanituskulttuuri on aina ollut ihan vierasta. En tiedä johtuisko se just siitä että yhtä lailla kuin kaikki liikunta ei ole siistiä, musiikistakin pitäisi löytää se "oma laji". Kyllä mä karaokea hoilotan. :D

      Poista
  2. Huippua! Ja kun saitte skidin lähikouluun, voi olla, että sisarussuhteen perusteella snadi pääsee samaan kouluun - tai sitten ei.

    Mutta täytyy tässä todeta yhden ujonpuoleisen musiikkiluokka lapsen äitinä, että esiintymisissä on myös takariviin paikkoja. Niin kuorossa kuin esimerkiksi lyömäsoittimissa. Vaikka olihan se komeetan, kun heti ekana syksynä oltiin Tampete-talon isossa salissa lavalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkö, moni jätti hakematta musiikkiluokalle siksi, että silloin Espoossa menettää automaattisesti kaikki oikeudet sisarussuhdeperusteiseen koulupaikkaan - vaikka musaluokka olisi siinä lähikoulussa! O_o

      Kyllä siellä takarivissäkin esiintymään oppii! Pääasia että se luonteelle sopiva paikka löytyy.

      Poista
  3. Erityiset pointsit tuosta luokkahengestä! Okei, jos oikein haluaa huonoja puolia hakea, niin sellaisessa ryhmässä mahdollinen ulkopuolisuuden tunne voi tuntua entistä pahemmalta. Mutta joka tapauksessa olen hyväntahtoisella kateudella ja innostuksella seurannut puheita musiikkiluokkien ryhmähengestä ja nähnyt itsekin sellaisen ihanneskenaarion toteutuvan lähipiirissä. Koska onhan se nyt sääli, että oman luokan tyyppejä - eli ihmisiä, joiden kanssa vietti ison osan merkittävästä elämänvaiheesta, mun tapauksessani ~10 vuotta - on about yhtä ikävä kuin jalkaansa ampumista.

    VastaaPoista
  4. Tuleva luokkakaveri on ollut tosi iloinen, että saa kaverin takaisin parin vuoden tauon jälkeen :)

    VastaaPoista
  5. Hienoja uutisia - onnea :)
    Oon muuten kokenut myös kateuden fiiliksiä omien koululaisten kohdalla. Ihan siitäkin että nykyään opintojen ohjaus ja oppilaiden tukeminen koulun taholta on ihan eri luokkaa kuin silloin vuonna miekka ja kirves...no, sainhan mä kuitenkin olla 6 vuotta musiikiluokalla :D


    t. Meeri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu. Pedagogiikka on uudistunut 30 vuodessa. :)

      Poista
  6. Hieno juttu, onnea!

    Terv. eräs musaluokan ope

    VastaaPoista
  7. Onnea tulevalle musaluokkalaiselle ja, syystä ylpeille, vanhemmille!
    Näin kun itse on tehnyt lopputyönsä musiikin vaikutuksesta muistisairaiden potilaiden kuntoutukseen ja hoitoon, ja nähnyt siinä lähes pelkästään positiivista, ei voi kuin yhtyä kaikkiin edellisiin tsemppaajiin.
    Musiikki on hyvästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wow! Onko tuo lopputyö jossain netissä nähtävillä?

      Poista
  8. Olisi mukava kuulla pääsykokeista lisää, asia on tosin meillä ajankohtainen vasta vuoden parin päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikkaan että saatte vielä tästä perehdytyksen. :) Mä en tiedä onko nää kaikilla samat, mutta tässä koulussa koe oli kaksiosainen. Ryhmätehtävänä oli kuunnella rytmikulkuja ja merkata paperiin oliko viimeinen samanlainen kuin kaksi ekaa. Sitten kahdestaan opettajan kanssa tehtävä testi piti sisällään kaksi laulua, vapaaehtoisen soittimen soiton ja erilaisia nuottikorvaan liittyviä tehtäviä kuten nuottien toistamista laulamalla ja rytmien toistamista taputtamalla.

      Poista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...