Tietoa mainostajalle ›

5.3.2016

Metsänhalaaja

Katselimme äsken lasten kanssa Metsän tarinan (leffa on Areenassa vielä 7 päivää).

Kohtaaminen viime keväältä. Rakkaus lämpimiin kiviin yhdisti meidät.

"Metsän tarina on koko perheen elokuva ainutlaatuisesta suomalaisesta metsästä, sen värikkäästä ja monimuotoisesta elämästä.

Elokuvan pääosissa ovat metsän lukuisat asukkaat: karhut ja hirvet, käärmeet ja pöllöt, muurahaiset, sammakot ja liito-oravat sekä muinaiset sielulinnut kuten kuukkeli ja palokärki."
Lähde: Yle
Tuosta upeasta kuvamaailmasta tuli aivan hirveä metsänhimo. Jo riittää kylmyys, harmaus ja hiljaisuus! Haluan haistelemaan sammalia ja suopursuja, kuuntelemaan viserrystä  ja purojen solinaa, nauttimaan perhosen lepatuksesta ja kaarnasta poskea vasten.


Paitsi että mökkeilykausi aloitetaan tässä kuussa, myös viime vuonna aloitettu retkeilyharrastus jatkuu uusilla seikkailuilla. Niin monta hyvää vinkkaamaanne paikkaa jäi polttelemaan vaelluskengän pohjia jo viime syksynä, kun päivän lyhyys katkaisi retkeilykauden.

Tänä vuonna kierroksia uskaltaa jo lisätä kun nuorinkin täyttää viisi. Jos vaikka hankkisi jonkun kevyen kantovälineen, jolla pärjäisi kympin taipaleen, vaikka kuopus väsähtäisi.

Lisäksi Skidi on esittänyt toiveen yöpymisestä metsässä. Telttaan en suostu, mutta retkeilijät voivat majoittua erilaisiin tupiin.

En malta odottaa. Onneksi metsänhalaaja voi verrytellä luonto-ohjelmilla. Kohta mennään taas.

7 kommenttia:

  1. Kyllä! Loistava leffa, pitää hankkia omaksi, kuten myös tekijöiden uusin <3! Ihana, että löytyy myös kotimaisia laatuleffoja.

    VastaaPoista
  2. Kiitos vinkistä! Kuulostaa hienolta elokuvalta!

    Ja jotta metsät säilyisivät meillä jatkossakin, tarvitaan allekirjoituksia:

    http://pysaytetaanmetsahallituslaki.fi/

    VastaaPoista
  3. Joillain kantoreppumerkeillä (ainakin kotimainen Wompat) on myös pre-schooler -koko. Myös Tulan taaperokoko on reilu, eikä isomman lapden kanssa ole kuulemma niin justiinsa, yltääkö repun paneeli aivan polvitaipeesta toiseen, kunhan lapsi viihtyy eikä reisiä paina. Siellä pääkaupunkiseudulla on varmasti useampikin kantovälinevuokraamo, josta voisi löytyä. Käytetyillä kantovälineillä on myös erinomainen jälleenmyyntiarvo, ja myös isompia kokoja liikkuu esimerkiksi Facebookin kantovälinekirppisryhmässä :) Sellasista rinkan ja lapsenkantovälineen yhdistelmästä mulla ei ole kokemusta, mutta sanovat että isompikin lapsi mahtuu kyytiin...
    t. Anna

    VastaaPoista
  4. Oletteko käyneet katsomassa Järven tarinan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käytiin katsomassa! Upeaa, ihan kv-tason luontokuvaa mutta kässäri olis voinut olla yhtenäisempi.

      Poista
  5. Meillä mennään edelleen vauva-aikana ostetulla Manducalla (sen saa päiväreppuun vaikka ulkopuolelle nyöreillä ja muilla remeleillä kiinni). Menee pieneen tilaan ja siihen saa 19-kiloisen väsähtäneen 4-vuotiaan hyvin vielä kantoon. Ja jos lapsi nukahtaa, niin sillä pääliinalla saa sen pään pysymään paikoillaan. Tuossa Manducassa on painoraja 25 kg. Mäkin kannan sillä ihan letkeästi sen lapsen selässäni tarpeen vaatiessa. Mies vie myös harteilla. Esikoisella 5 vuoden ikä oli selkeä rajapyykki kävelyjaksamisen kanssa. Ei enää kyllästyttänyt se polkua eteenpäin pitkin tarpominen, vaan menohaluja riittää. BTW, koiralliset ovat kertoneet, että lapset kävelevät retkillä reippaasti ja täysin omilla jaloillaan, kun saavat painella koiran perässä pitkin polkuja.

    VastaaPoista
  6. ei se telttakaan niin paha ole.. jos selkä kestää!

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...