Tietoa mainostajalle ›

7.1.2016

Leffassa: Kunnon dinosaurus

Leffa-arvostelu! Kävimme loppiaisen kunniaksi leffassa katsomassa Disneyn / Pixarin uusimman animaation Kunnon dinosaurus kolme deenä. Huom. Teksti sisältää spoilereita.




Asetelma lähtee siitä, että meteoriitti, joka päätti dinosaurusten aikakauden, meneekin Telluksesta ohi ja dinot jatkavat kehittymistään nisäkkäiden rinnalla.

Maanviljelyä harjoittavaan dinosaurusperheeseen syntyy kolme poikasta, joista yksi, Arlo, on kömpelö, arka ja kaikinpuolin nössö. Hän haluaisi lunastaa paikkansa luotettavana ja reippaana perheenjäsenenä, mutta ei tunnu onnistuvan. Eräänä päivänä hän ajautuu seikkailuun, jossa joutuu kohtaamaan kaikki pahimmat pelkonsa, ja tapaa ystävän.

Sisältö vastasi aika hyvin trailerin asettamia odotuksia. Kunnon dinosaurus on oikeastaan kasvutarina. Asetelma on klassinen, sillä Arlon henkinen kantti kasvaa kokemusten ja kohtaamisten myötä - ja loppu on arvattavissa. Skidiin upposi parhaiten pelon filosofia: kaikki pelkäävät joskus ja pelko on jopa tarpeellista. Huumori toimi aikuisellekin - lapsilta saattoi jopa osa vitseistä mennä ohi.

Ikärajaksi on määritelty 7, joten uskalsin ottaa Snadinkin mukaan. Juoni ei ole vaikea, mutta leffassa on aika taajaan semijännittäviä kohtauksia (virran mukana uimista, väkivaltaisia konflikteja eri lajien kanssa, kovaäänisiä ukkosia ja muita vaaratilanteita) sekä tietysti henkisesti raskaita juttuja (virta vie perheen isän ja ilkeät pteranodonit sieppaavat kaverin). Lisäksi päähenkilö kolhii itseään monin tavoin, mihin ainakin Snadi pystyi samaistumaan. Tämä kaikki on piirretty äärimmäisen realistisesti ja uskottavasti.

Molemmat myös liikuttuivat kyyneliin lopussa - mikä oli oikeastaan ensimmäinen kerta kun Snadillekin menee koskettava juonenkäänne täysillä jakeluun. Ei siis kovin herkille lapsille tämä(kään).



Kiitän kuitenkin Kino Tapiolaa, joka on pieni ja sympaattinen leffateatteri tässä lähihuudeilla. Paikan lapsiystävällisyys on aivan omaa luokkaansa. Jalkatilaa on runsaasti, volyymisäätimessä on muitakin suuntia kuin kaakko (mikä pelastaa juuri tällaisen leffan) ja mainoksiin ei mene sitä 20 minuuttia, jolloin ekalle ehtii tulla jo pissahätä. Suosittelen leffaa lämpimästi juuri tässä pienessä salissa, jos vain esitysajat natsaavat.

Ps. Tämä oli ensimmäinen 3D-kokemukseni. Kalkkis ei oikein tajua pointtia. Joo, kyllähän ötökät näyttävät lentävän valkokankaalle selkäni takaa, mutta mitä sitten? Ehkä tämä kikkailu toimii Star Warsissa paremmin. Tai sitten vain en ole kovin visuaalinen ihminen enkä kaivannut painavia laseja nenälleni.

11 kommenttia:

  1. Siis just tulin Star Warsia katsomasta. 3D:nä - enkä tajua oikein mäkään. Lasit hankaa. Eikä se todellisuudentunne synny 3D:stä vaan hyvästä ja hyvin kirjoitetusta tarinasta ja samastuttavista henkilöhahmoista. En ole ikinä nähnyt yhtäkään Star Warsia kokonaan (kerran yritin katsoa, mut nukahdin), joten olin aika pihalla kaikista intertekstuaalisista viittauksista. Mutta hyvä se oli, myöntää täytyy.

    Ja aiheeseen :D Tää Dino-leffan traileri tuli alussa ja mietin jos veisin kersan sinne huomenna katsomaan. Se on vasta viisi, mutta luulen että se voisi digata tästä. Toisaalta tuo herkkisasia mietityttää. Hän kun alkaa välillä vetistellä kuullessaan Sininen Uni -kappaleen. Se on kuulemma liian kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin hankaa! Nenäluussa asti oli painauma. Eikä se nyt niiiiin siistiä ollut, pärjään ilman.

      Mites noi dinot ja vauhti muuten, pelottaako? Leffassa kuuluukin vähän eläytyä (ja siinä lopussa pillittää ihan kaikki) mutta juonen kertominen etukäteen vie ainakin Snadilta pois kiljahtelutason jännityksen.

      Poista
  2. Olen nähnyt muutaman 3D-elokuvan ja lopputulos on se, että menen mielluummin katsomaan elokuvaa 2D:nä. Minua lasit ei hankaa, tulee vain tosi urpo olo ne päässä. Mutta minun silmät tottuu tosi äkkiä 3D-maailmaan ja aivot alkaa kääntään kaiken näkemän yleensä jo siinä trailereitten jälkeen 2D-kuvaksi. Eli lopputulos näyttää sitten ihan samalta 3D:nä ja 2D:nä. Ainut vain että toisen liput maksaa enemmän ja täytyy käyttää niitä laseja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, toi oli hyvä pointti! Laseihinhan tosiaan tottui niin ei se näyttänyt puolen tunnin päästä ihmeelliseltä muuten kuin muutaman efektin kanssa! Ja tää on muutenkin tosi taidokkaasti piirretty.

      Poista
  3. Vielä kun tuo nössö ja kömpelö dino olisi ollut tyttö. Mutta ei, tyttöjen kasvutarinoita nössykästä urheaksi ei vieläkään ole, korkeintaan rumasta kauniiksi, mutta luonteeseen ja persoonaan pohjautuvia tarinoita ei ole.

    Itse rakastan 3D-leffoja, etenkin kun on kunnolla hyödynnetty pop-upeja. Ehkä se liittyy siihen oman silmän visuaalisuuteen. Mua ei lasit myöskään hankaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saatat olla oikeassa, ei tule sellaista leffaa mieleen. Inside outissa oli kyllä tytön kasvutarina mutta ei siinäkään käsitelty kuin tunteiden merkitystä.

      Poista
    2. Aika harvassa on myös ne tarinat joissa poika olisi kelvannut ihan nössykkänä itsenään.

      Poista
  4. Kiitos tästä! Esikoinen, kohta 4-v. haluaisi kovasti nähdä tämän. Tämän perusteella voin päättää, että ei näe vielä hetkeen. Vaikka oikeasti aikuisena on tosi hankala arvioida, mistä lapsi tykkää. Onnelin ja Annelin talvi oli liian surullinen, mutta hevisaurus hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se onkin tosi hankalaa, pitäisi aina ensin itse skriinata sisältö etukäteen. Snadi on 4,5, ei kovin herkkä ja tottunut leffakävijä (tietää mitä tehdä jos jännittää), joten ongelma on lähinnä se että pysyykö juonessa kärryillä.

      Poista
  5. Snif, suurena pteranodonien ystävänä tämä elokuva ei selvästikään ole minua varten. terv. nim. eräänlainen aikuinen :D (Onneksi dinosaurusfanituskauden ei oo pakko mennä koskaan ohi.)

    VastaaPoista
  6. Mua ärsyttää 3D:ssä se, ettei se oikein koskaan näytä aidosti 3D:ltä vaan sellaiselta hologrammilta, jossa on muutama kaksiulotteinen taso päällekkäin. Joskus se voi olla ihan vaikuttavakin, mutta efekti on vähemmän, ei enemmän realistinen kuin 2D, ja ainakin mulla se lähinnä häiritsee kokonaisvaltaista katselukokemusta. Eli siis ihailet siinä sitä 3D-efektiä, et niinkään itse visuaalista sisältöä. Huomio kiinnittyy tekniikkaan ja tarinaan uppoutuminen kärsii.

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...