Tietoa mainostajalle ›

1.11.2015

Karkki ja kepponen!

Moni ystäväni teki tänä vuonna ensimmäistä kertaa kurpitsalyhdyn (ja sen seurauksena jonkun kurpitsaruokalajin!) järjesti juhlat, pukeutui ja meikkasi. Suomenlinnan kekrijuhlakin veti väkeä.



Vaikuttaa siltä, että tämä kekrin ja halloweenin fuusio on ihan tosissaan ottamassa paikkansa suomalaisessa juhlaperinteessä. Ja se on minusta hauska juttu!

Ajankohta on juhlinnalle ainakin mitä mainioin. Joulua ei tee vielä mieli ajatella, mutta joku juhla piristäisi. Siirtymäriitti talveen on ihan tarpeellinen, mutta järjestelyissä pääsee halutessaan hyvinkin helpolla.

Halloweenia voi halveksia amerikkalaisena hapatuksena ja krääsäjuhlana, mutta ei kannattaisi: suomalainen kekrisesonki oli ruokajuhla, joka kesti koko lokakuun. Vainajien muisteluun tarkoitettua pyhäinpäivää taas on juhlittu maltillisemmin. Kurpitsajuhlastakin voi poimia ne perinteet, jotka omaan makuun sopivat. Naamiaiset ja koristeet voi tuoda mukaan jos huvittaa.

Lapset äänestivät nämä bileet heti joulun jälkeen kivoimmiksi - ja olen itse ihan samaa mieltä.

Hämppismuffinssien kanssa karkasi vähän mopo: piti kuoruttaa muffinssit vielä kinuskikastikkeella ja suklaaströsselillä karvaisen vaikutelman aikaansaamiseksi. Ja englanninlakut vaihtuivat tavallisiin sitruunatäytelakuihin.

Lakritsakastikkeen kanssa suttaaminen on ihan oma taiteenlajinsa. Banskuhaamut saivat lopuksi silmät jäisistä mustikoista muutaman testinaaman jälkeen. Hämähäkkikuvioiden tekoa treenasin karnevaalikeksien kanssa.

Mandariinien sekaan ujutin suklaaluurankoja ja -silmiä.

Sormihodarit odottavat sämpylää. Snadi kieltäytyi jyrkästi syömästä näitä.

Taaperoikäiset eivät näytä kovin pelottavilta missään asuissa, mutta tiikeriasussa ei ainakaan.
Jäätelökauha toimi kaivertamisessa kohtuuhyvin mutta jännetuppitulehdus siitä tulee.
Innostuin tekemään paahdettuja kurpitsansiemeniä! Hävisivät vartissa suoraan leivinpaperilta.

Meillä kävi myös ensimmäistä kertaa keppostelijoita!  "Uskallettiin tulla kun teillä oli tuo lyhtykin."

Olin niin yllättynyt, että unohdin täysin tiedustella, mikä kepponen olisi ollut.

Aivan. Ensi kerralla valmistaudun omaan kepposeen. Tarjoan koko pussin, jos istuttavat tulppaanisipulit puolestani.


18 kommenttia:

  1. Kiva juhla teillä! Olen ihan samaa mieltä kanssasi - on hauskaa juhlia syksyllä jotain näyttävää, ruokaisaa ja hauskaa tapahtumaa. Pimenevät päivät vaativat pientä touhua ja iloa. Plussaa siitä, että tästä juhlasta jokainen saa helposti oman näköisensä. Isänpäivä ei ihan täytä näitä ehtoja, mutta eipä sen tarvitsekaan.

    Terkut Amerikasta!

    - Niina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän taloyhtiössä asuu vanha rouva, joka on viettänyt nuoruutensa Amerikassa. Tuli kiittelemään hienosta kurpitsasta ja sanoi että ensi vuonna saa tulla keppostelemaan. :)

      Poista
    2. Komeat tarjoilut teillä! Varsinkin mandariinit oli loistava innovaation! Syksyyn tosiaan kaivataan jonkinlaista juhlaa. Jaksoka olen edelleen niin lapsellinen, että muutekin tykäänn kummitusjutuista ym. jännästä, niin miksikäs ei sitten Halloween. Kiva, että pystyitte myös ilahduttamaan naapurin tätiä.

      Poista
  2. Mä olen periaatteessa sitä mieltä, että juhlia ei koskaan ole liikaa ja siirtymäriitit on aina paikallaan - mutta silti mä en ole oikein saanut kiinni tästä Halloween /kekri / pyhäinpäivä / Toussaint -hommasta. Kaksoset kyllä innoissaan valmisteli koulussa naamiaisia koko viikon, mutta kotona ei vietetty. Tätä kyllä rajoittaa sekin, että toisin kuin ilmeisesti 99% muista ranskalaisista, mies on jyrkästi Halloweenia vastaan. Eipä sitä tosin ole näkynyt viemässä haudoille krysanteemejakaan, mikä olisi se perinteinen tyyli. No, nyt on taas vuosi aikaa miettiä, miten tähän suhtautuisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää oli oikeastaan eka kerta kun sain tästä juhlasta kiinni. Jotenkin konsepti on niin lapsipainotteinen, että siihen on helppo heittäytyä kun päätös bileistä vain saatiin aikaan. :)

      Poista
  3. Niin, itsekin olin vuosia sitä mieltä, että kaikkea jenkki-hapatusta ei tarvitsisi tänne raahata. Mutta... syksy on pitkä, pimeä ja synkkä, ja Suomalaiset juhlapyhät nyt kertakaikkiaan ON puuduttavia samoine teemoineen: viedään kynttilä haudalle, istutaan yksin kotona pimeässä ja otetaan viinaa (kärjistän tarkoituksella). Joten miksi ei välillä vähän jotain räyhäkkäämpää?
    Omat lapset on sen ikäisiä, että kotona asuva isompi lähti baariin bailaamaan ja nuorempi hengaili paikallisella nuokkarilla teeman mukaan karseat meikit naamallaan. Meillä kotona vähän herkkuja ja kynttilöitä.

    Toivoisinpa, että jonain vuonna vielä keksisin teeman millä juhlistaa itsenäisyyspäivää. Itseä pännii suunnattomasti tuo yläluokan meininki mitä rahvas tuijottaa telkkarista. Haluasin iloiset ja pirteät juhlat. Piknik ei oikein onnistu päivän ajankohdasta johtuen, mutta jotain jenkki-tyylistä koko kansan juhlaa ilotulituksineen ja sellaisella fiiliksellä, että itseänäisyys on KIVAA eikä pönöttämistä.
    Jään tätä pohtimaan. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan nyt jo muutamana vuonna vietetty itsenäisyyspäivää seuraavasti.
      - kutsutaan lähisuku illalliselle (yht. n. 10 henkeä)
      - asu vapaa mutta vähän juhlava, sisään tullessa jokainen saa Amerikasta tuodut hopea-siniset karnevaalikaulanauhat kaulaansa
      - ennen ruokaa on askarreltu jotain sini-valkoista - viimeksi tehtiin näyttävä lippu-banneri, joka sitten ripustettiin koristeeksi. Ensi kerralla vaikka jotkut hassut hatut.
      - alkupalat ja kuohari tai "booli" cocktail-juhlatyyliin + illallinen pöydässä
      - jälkiruoka jotain sini-valkoista, kuten koko kattaus
      - lopuksi voi pitää tanssiaiset, tai sitten katsoa lähetystä telkkarista

      Karnevaaleja ne itsenäisyyspäivät yleensä maailmalla on, miksei meilläkin! Lapset tykkää ja kyllä aikuisetkin :)

      terkuin Niina (sama kuin yllä)

      Poista
    2. Hei hyviä idoita! Emmepä mekään ole juurikaan itsenäisyyspäivää viettäneet kun siitä on puuttunut se looginen tapa, mutta nythän sitä vaikka voisi kokeilla!

      Poista
    3. Mutta siis... onhan se ilotulitus ihan joka vuosi... paitsi sinä yhtenä vuotena, kun palomoesten lakon takia piti perua. Ja tänään juhlittiin valoviikkoja. ;)

      Poista
  4. Mulla on vähän sama homma Halloweenin kanssa, että ei vain oikein lähde. Joku tökkii ja rankasti. Se, että se on amerikkalainen juhla joka rantautuu tänne, on vähän ärsyttävää, mutta se ei taida olla se perimmäinen syy mulla. Ollaanhan me omittu monia muitakin eri kulttuurien juttuja.

    En sinänsä vastusta naamiaisia, mutta itse miellän ne jostain syystä enemmän vappuun kuin syksyyn. Ja naamiaisia nyt voi pitää muulloinkin! En vastusta missään nimessä juhlimista syksyllä, sillä syksy todella on synkkä ja pitkä. Mutta meidän perheeseen osuu useammankin perheenjäsenen synttärit syksyyn ja loppusyksyyn, ja niitä on ollut tapana kunnolla juhlia. Ja sitten on vielä isänpäivä, jota meillä on ollut tapana juhlia todella iloisesti ja isolla porukalla (ei siis vain oman perheen kesken).

    Koska juhlia ei voi olla koskaan liikaa, eikä etenkään talvella, en itsessään vastusta ajatusta Halloweenista. Mua vain nyrsii se sen kaupallisuus. Eikä edes se kaupallisuus, mikäs siinä jos ostetaan hauskoja kauhuruokia ja pidetään kivaa. Mutta kun siihen kuuluu aina sitä krääsää ja krääsän ostamista, ihan niinkuin vappuunkin. Eikö yksi puhtaasti krääsäjuhla vuodessa riittäisi? Tosi epäekologista. Ja vaikka kuinka tekisi itse pyhän päätöksen, että ei osta mitään krääsää, niin aina sitä yllättää itsensä sieltä naamiaiskaupasta jotain pientä edes juhlaan kantamasta. Ja ainahan se asu pitää jotenkin kehittää ja kuitenkin vaatii jotain ostoksia... Voi argh. Sitä mä en jotenkin taida kestää. Siis minä henkilökohtaisesti.

    Sen sijaan juhlat, jotka keskittyvät oikeasti ja aidosti ruokaan ja yhdessäoloon, on ihanampia. Ja ehkä siksi meidän perheessä juhlitaan aina äitien- ja isänpäivää isosti, ilman lahjoja. Ja syntymäpäiviäkin (no niihin toki kuuluu lahjat, mutta niitäkin yritetään rajoittaa, ettei ole kohtuutonta). (Ja pääsiäiskoristeista meillä on luovuttu kokonaan. Vain jotain kauteen sopivia kukkia ja jos lapset jotain päiväkodissa tekevät, niin niitä sitten. Muovikrääsäsuklaamunia lapsille ei osteta, vain suklaapalleroita. Että pääsiäinenkin menee ruokahomman ympärillä.) Kaipa sitä halloweeniäkin voisi juhlia ostamatta mitään krääsää, mutta jotenkin tunnen oman sisäisen emäntäni ja tiedän, että en sitten kuitenkaan osaisi olla ostamatta yhtään mitään. Jotain pientä hankkisi kuitenkin.

    Taidan olla aika natsi... :D No, en sentään niin paljon että estäisin lasta osallistumista, jos muut järkkää. Mutta meillä ei juhlita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tässä on se hyvä puoli että kantansa voi miettiä joka vuosi uudestaan. :) Kekri on ihan perinteinen suomalainen juhla, joka ei itsessään ole krääsäpainotteinen - siitäkin voi kehittää oman version. Mutta mitä tuohon roinaan tulee niin kyllä musta joulu on ihan pahin.

      Poista
    2. On todellakin, materiaa kuluu, mutta jouluun kuuluu mun mielestä hyvin tiivisti myös se yhdessäolo ja ruoka. Siis TODELLA tiiviisti. Ja sellaiset joulut joita olen viettänyt muualla kuin pikkulapsiperheessä eivät itseasiassa ole olleet kovinkaan materialistisia, vaan enempi ruokafestivaaleja. :)

      No, mä tosiaan oon niin rankka krääsäjuhlien vastustaja, että meillä ei ole juurikaan joulukoristeitakaan. Niissäkin mennään melkein sillä mitä lapset tekee. Sit on 1 pieni laatikollinen, jossa on muutama tonttu ja lasinen joulupallo, jotka kestä ävuodesta toiseen. Meillä ei siis vaihdella mitään joululiinoja ja verhoja. Ja kalenterikin on kestoversio, joka täytetään suklaakarkeilla, eikä tavaralla. Ja sanomattakin selvää, että rajoitamme kaikkien lahjomista todella tarkkaan ja pyritään ostamaan paljon elämyksiä tai muutoin edelleen kierrätettäviä lahjoja.

      Mutta kyllä joo, joulu on pahin. Mutta siinä on sellainen tunnepuoli, mikä mun mielestä puuttuu halloweenistä ja vapusta. Ja taivaan kiitos jouluna kukaan ei revittele hullua kasaa serpentiiniä ja muuta roskaa pitkin katuja. Että se pelkkä krääsällä juhlan luominen on jotenkin vaan ällöä.

      Onneksi tosiaan voi kantaansa tarkistaa. :) Ja ehkä mä joskus opin sellaistakin itsehillintää, että pystyn juhlimaan halloweeniä ostamatta mitään epäekologista krääsää yhdestäkään kaupasta.

      Mutta se kekri kyllä tuntuu ihan sotia edeltävän kansan juhlalta! On suomalainen perinne joo, mutta aika hiton kaukaa! Ei oikein ole siihenkään kosketuspintaa... Edes mun mummoni ei ole juhlinut moista elämässään! :D

      Tämä ei nyt sitten ollut kritiikkiä niitä kohtaan, jotka halloweeniä päättävät juhlia. Etenkin ne, jotka osaavat juhlia kekseliäästi, ostamatta joka vuosi tigeria tyhjäksi, niin nostan hattua! Bileet piristää! :)

      Poista
  5. Noi sormet!! :D en ihmettele ettei kaikki syöneet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne oli niin kauheet! Keitetty kalkkunanakki on aika ankean värinen. :D

      Poista
  6. Tuttavapiiriin kuuluu muutama kirkosta eronnut, jotka mielellään arvostelevat pääsiäisperinteitä vertaamalla virpomista kerjäämiseen. Jos tästä näkökulmasta katsotaan, halloween ei eroa mitenkään pääsiäisperinteistä. Kaksinaismoralismiin kuitenkin kuuluu hyväksyä "kaupallisuutta palvovat" juhlat jotenkin sopivampina. Sitä kyllä ihmettelen.

    Katjan herkut olivat minusta aivan mahtavan näköiset ja juuri tuollaiset juhlat minäkin voisin lapsille järjestää, jos he sitä haluaisivat. Aikuisena on niin helppo (ja tietysti oikein) paheksua kaikkea länsimaalaista hapatusta, mutta jos nyt lapset nauttivat ja pitävät hauskaa, niin nämähän - niin pääsiäiset kuin halloweenitkin - ovat juuri niitä asioita jotka jäävät mieleen hyvinä muistoina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskanpidostahan tässä on kyse, ja mustakin oli jopa kivaa tehdä noita herkkuja! Asujen suunnittelu ja kasvomaalaus olivat meillä ihan parasta yhdessäoloa. Jokainen taaplaa tyylillään, juhlissakin. :)

      Poista
  7. Kiva nähdä että Suomessakin on otettu Halloween hyvin vastaan, noi nakkisormet on kyllä niin jees:DDD

    VastaaPoista
  8. Halloween EI ole alunperin amerikkalainen! Terveisiä Englannista ��

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...