Tietoa mainostajalle ›

20.11.2015

Kaksi kuukautta ilman karkkia

Kun lopetin karkin syönnin pari kuukautta sitten, tein sen muutamasta tärkeästä syystä: söin liikaa sokeria ja tämä tapahtui erityisesti karkin muodossa.



Jos suvussa on kaikkia mahdollisia aineenvaihduntasairauksia, ei kannata testata, saisiko sen kakkostyypin diabeteksen myös itselleen.

Luopumisen tuskaa on lievittänyt myös se, että olen törmännyt useampaankin kiinnostavaan tutkimukseen sokerin vaikutuksista terveyteen. En tiennyt, että sokeria kannattaa vähentää, jos sydänterveys kiinnostaa tai ei halua näyttää ikäistään vanhemmalta.

Lisäksi tutkimus ylipainoisten lasten terveyden kohenemisesta pelkästään sokeria vähentämällä oli kiinnostava, vaikkakin tutkimuksessa oli puutteensa. Sokeri sekoittaa maksan toimintaa ja ylipainoisilla nuorilla onkin havaittu jopa juoppojen ongelmaksi miellettyä rasvamaksaa.

No miten on mennyt noin niinkun omasta mielestä? Oikeastaan aika samoilla linjoilla mennään kuin ensimmäisen kuukaudenkin aikana, mutta pientä muutosta kuitenkin ja pari yllätystä.

Painoon ei ole ollut merkittävää vaikutusta, mutta pientä pudotusta kylläkin. Alkuun korvasin pussin rapistelun muulla puputuksella, mutta toisen kuukauden aikana se on hiljalleen jäänyt. Fiksi ei ole yhtä tehokas, joten miksi vaivautua. Vatsa on litistynyt, osaksi siksi, että turvotus on vähentynyt.

Yllättävää on se, että en ole sortunut.

Tiesin jo entuudestaan, että viini olisi paljon helpompi jättää väliin kuin karkki. Ja voi hyvänen aika, tilaisuuksia sortumiseen on todella ollut: lakkoilijana sen vasta huomaa, miten niitä perkeleen glukoosifruktoosipalleroita on tarjolla joka puolella.

Mielitekoja on ollut, mutta ehkä ne ovat vähän harvenemaan päin - pitäisi melkein seurata näitä. En ole penkonut kaappeja hullun kiilto silmissä etsien ihan mitä tahansa lapsilta unohtunutta pääsiäismunaa. Tiedän, missä pahimmat vaarat vaanivat: iltapäivällä toimistossa ja viikonloppuna kotona. Olen ottanut ohjelmistoon iltapäivävälipalan ja kotona auttaa se, että kaapissa ei yksinkertaisesti ole karkkia. Himoa limppariin, jätskiin, pullaan tai kekseihin ei ole kehittynyt, päinvastoin.

Mutta sitten on ollut yksi yllätys. 

Kaksi kuukautta ei ole vielä riittävä seuranta-aika, mutta ainakin yksi uusi ja täysin yllättävä havainto on löytynyt. En löytänyt aiheesta selkeitä tutkimustuloksia, mutta sanotaanko nyt näin, että jos on paha pms ja muutakin menkkahäikkää niin tätä sokerinkäytön leikkaamista kannattaa kokeilla. Palaan tähän vielä kun olen perehtynyt sokerin ja hormonitoiminnan suhteeseen tarkemmin - mutta kertokaa mielellään kokemuksianne muut karkkilakkoilijat?

Positiivisiin käänteisiin kuuluu myös löytö: ei-ällömakea glögi. Joulu ilman vihreitä kuulia odottaa.


29 kommenttia:

  1. Valitin kerran miehelle miten ällöttävä oli siitä seurasi, kun oli taas tullut puputettua liikaa karkkia ja keksiä. "Kuka niitä sitten tänne oikein ostaa?" hän kysyi - ja sortumatta ärsyyntymiseen ajatus jäi mieleeni. Niin, todellakin, miksi ihmeessä jatkan niiden ostamista, jos kerta syömisestä tulee huono olo ja morkkis? Kun herkkuja ei ole kaapissa, on paljon vaikeampi sortua niiden syömiseen. Toki välillä niitä ostaa joku muukin ja sitten tuleekin herkuteltua, mutta mun lompakko ei enää kevene sokerilla ja siitä olen ylpeä.

    Toiseksi, oletteko kiinnittäneet huomiota miten merkittävän määrän parasta hyllytilaa kaupat antavat karkeille? Se kassan läheisyyden alue on nimittäin juuri heräteostosten aluetta. Ja kuinka paljon erilaisia karkkituotteita Suomessa on. Asumme Amerikassa ja ihmettelen monesti, miten näin suuressa maassa on niin vähän karkkilaatuja, miten ne on laitettu esille kauimmaiseen nurkkaan ruokakaupassa ja kuinka esimerkiksi leffateattereissa ei juurikaan makeisia myydä. Kyllä täälläkin silti sokerilla herkutellaan. Mutta tällainen entinen karkkiaddikti on erittäin tyytyväinen, sillä poissa silmistä on todellakin poissa mielistä.

    -Niina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karkkiöverit olivat mulle triggeri tähän päätökseen! Kuulun juuri tähän pois silmistä pois mielestä -ryhmään, mutta nyt olen sitten joutunut kasvattamaan selkärangan myös niihin tilanteisiin että mässyt todellakin tulee iholle. Meidän lähimarket siirsi karkit kassojen jälkeiselle takaseinälle ja kyllä se auttaa.

      Poista
  2. Tuleeko joulu tosiaan myös ilman vihreitä kuulia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin minulle on kerrottu. Mutta ajattelin kyllä että voin jouluaattona yhden kuulan nykäistä, jos joku tyrkyttää. Jollain lukijalla oli kaksi kertaa vuodessa karkkipäivä (jouluna ja juhannuksena) ja se kuulostaa inhimilliseltä. :)

      Poista
  3. Teidän lapsetko eivät syö karkkia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nope, meillä ei ole karkkipäivää. Viikonloppuisin on jälkkärimahdollisuus, yleensä se on jätskiä ja leivonnaisia ja synttäreillä saa toki syödä karkkia.

      Poista
  4. Tsemppiä lakon jatkamiseen! Mä olen lakkoillut kolme kuukautta ja tavoitteena oli joulu. Nyt on kytenyt tosin mielessä, että josko vain skippaisin joulukarkit ja jatkaisinkin tätä lakkoa. Täytyypä vielä harkita ;)

    VastaaPoista
  5. Vastaukset
    1. Se oli Blossan vaalea Earl grey - vähän turhan vahva, mutta makeus kohdillaan. Heitin kuvan instaan.

      Poista
  6. Jes, hyvä! Alku on aina vaikein. Mä olen ollut nyt jo 2,5 vuotta ilman karkkeja ja voin kertoa, että mitä vähemmälle sokerin jättää ruokavaliossaan, sitä vähemmän sitä kaipaa. Vahvistan myös sen, että PMS-oireet ovat sokerittomalla tyylillä paljon inhimillisemmät, ainakin omalla kohdallani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh, sä oot kyllä tosi edistynyt! Mut mikähän tää hormonijuttu on. Menkat toimii 28 päivän syklissä kellon lailla ja luulin että olen taas paksuna kun ei ollut sitä perus "eniten vituttaa kaikki" pms-viikkoa juuri lainkaan. O_o

      Poista
  7. Tää on jotain mitä mun on tehnyt mieli tehdä jo pidempää. Kun päivän kaloreita suurin osa koostuu suklaasta ja silti paino pysyy alhaalla, voidaankin jo miettiä, että saako esim. lihakset mitään rakennusaineita. Ja kun en halua omia lapsiani opettaa tälläiseen ruokavalioon. Vielä toistaiseksi oma herkuttelu onnistuu salassa(päiväuniaika ja ilta). Jotenkin ahdistaa se kuinka paljon nykyään on ok lapsille syöttää sitä makeaa.
    Mutta se miten kauppa on sijoitellut tuotteensa on mulle se ja sama. Itsehän valintani teen. Ja osaan kyllä kieltäytyä ostamasta lapsille kaikkea mitä ne vonkuu(parhaimmillaan ne on keinunut kaupasta jotain joka hyllystä, joten itse tuotteella ei ole enää kauheasti merkitystä).
    Mutta täytyy myöntää, että irrottautuminen karkeista on vaikeampaa kuin tupakoinnin lopettaminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärtäökseni tiede on jo tunnistanut että joku fysiologinen addiktio makeaan liittyy. kadehdittavat geenit sulla jos et liho suklaasta! Mä en oikeastaan pysty tota suklaata vetämään kun saan saman tien punaisen rangaistuksen naamaan. Auttaa pysymään erossa.

      Poista
  8. Aah näitä koukkuja! Mulla ei taas koskaan ole tuottanut mitään ongelmia kieltäytyä karkista, vaikka sitä nököttäisi kilotolkulla nenäni edessä joka päivä. En vaan tykkää. Mutta mun ongelmani on suklaa. Siis ihan missä tahansa muodossa. Sitä menisi vaikka ja kuinka. Leivonnaisista, jäätelöstä ja karkista voin kieltäytyä, mutta olen niin naurettavan perso suklaalle, että lienen jo addikti ihan sanan varsinaisessa merkityksessä.

    Ainoa, joka ajaa suklaahimoni yli, on laiskuuteni. Onni on siis, jos ja kun ei osta suklaata kotiin. En nimittäin todellakaan lähde sitä asiakseni mistään himon yllättäessä ostamaan.

    Ajattelen kuitenkin, että en halua kieltää himoja, nautintoja tai iloja elämässä tyystin. En siis millään osa-alueella, en myöskään ravinnollisesti. Olen päättänyt vain pitäytyä kohtuudessa. Mutta siihen pääseminen vaati kyllä sen, että ensin piti asettaa tiukat säännöt, joita pystyi sitten vähän hölläämään.

    Sääntö yksi on, että suklaata ei osteta kotiin. Suuret juhlat, kuten joulu, on poikkeus. Juhlahan on poikkeus muutenkin. Silloin pukeudutaan eri tavoin, syödään eri ruokaa ja tavataan yleensä eri ihmisiäkin kuin arki-iltoina. En osta itse kahviloissa suklaata. Jos joku muu ostaa ja/tai tarjoaa, kylässä tai kahvilassa tai missä vaan, niin en kyllä kieltäydy. Näillä säännöillä suklaan mussutus on vähentynyt yli puoleen, ja pysynyt kohtuudessa. Jos kieltäisin tyystin, se voisi onnistua hetken, mutta olen melko varma että repsahtaisin jossain kohtaa överisti takaisin ja enemmänkin. Se, että se ei ole mulle tyystin kiellettyä, auttaa pysymään kohtuudessa.

    Ihailen sun sinnikkyyttä! Wau mikä suoritus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvät säännöt! Tässäkin onnistuminen edellyttää sitä oman tyylin löytämistä. Karkkiasiassa mulle toimii vaan totaalikieltäytyminen, muuten venytän sääntöjä aivan mieleni mukaan. Eilen siis leffassa ostin kersoille karkkipussin josta annostelin ottamatta itse yhtä ainutta. Huh.

      Poista
  9. Kyllä kyllä, PMS ja muu menkkahankalointi katoaa joko kokonaan tai ainakin minimoituu. Itse huomannut ihan suoran yhteyden näiden välillä. Kaiken kaikkiaankin on mukavampi ja helpompi olla itsensä kanssa (ja muiden...), kun jättää sokerit syömättä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kas kas, sama havainto siis! Mikähän tässä on. Taidanpa soittaa jollekin hormonitutkijalle ja kysellä.

      Poista
    2. Mä pidin kuukauden sokerittoman, ja ihmettelin pms-raivon puuttumista. Kuukautisetkin alkoi tasan silloin mitä kierto keskimäärin on. Enpä noita asioita yhdistänyt sokerittomuuteen ennen tätä tekstiä. Noh, mä lopetin sokerittoman, ja olin taas ihan skitsona muutama päivä sitten. Oon myös vetänyt karkkia ja suklaata kaksin käsin joka päivä. Tajusin jo, että tää sokerin syöminen on pakko lopettaa pysyvästi, mutta siirrän sitä koko aika. Koukusta pääseminen on niin vaikeeta.

      Poista
  10. Mä kokeilin joku vuosi sitten sokerin poistoa ruokavaliosta kokonaan. Leivoin leivätkin itse. Piilotettua sokeria tuntui olevan aivan kaikessa. Ekat pari kuukautta meni tosi hyvin. Vatsa voi paremmin, iho oli heleämpi kuin ikinä ja atopia katosi mystisesti. Parin kuukauden kohdalla olisin voinut syödä kiskan karmeineen ja jouduin tv-raivon valtaan, kun näin karkkimainoksia. Tunnistan pavlov-efektin, vaikka olenkin kohtuukäyttäjä nykyään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä sai sut kokeilemaan sokerittomuutta? Mä testasin kans taannoin yhden kuukauden täyttä sokerikieltoa ja se oli kyllä karmeaa. Tässä karkkilakossa on se henkinen takaovi että saan kyllä ottaa appelisiinimehua aamulla ja pullan tai keksin jos niitä tarjotaan, joten koen diilin tavallaan reiluksi. :)

      Poista
  11. Oma kahden kuukauden sokerilakko on tässä menossa ja aihehan on hyvin ajankohtainen. Itselläni eskaloitui homma vähän enemmän, ja menossa on erinäisiä selvittelyjä piilosokereiden suhteen. Näkyvän karkkisokerin karsiminen on helppoa, mutta kun sitä sokeria kaikissa mahdollisissa muodoissa on vähän siellä sun täällä. Enkä tiedä, että miksi. Olen ajatellut, että helpompaa on nykypäivänä olla keliaakikko kuin vältellä sokeria. Harkinnassa myös joulu ilman suklaakonvehteja, sillä nyt tällä hetkellä ei tee yhtään mieli mitään makeaa. Se, joka väittää, ettei sokerista tule riippuvaiseksi, puhuu palturia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, tsemppiä sullekin! Joo, piilosokerihan on ihan oma lukunsa - mä järkytyin puuroista jossa oli neljännes sokeria. NELJÄNNES. Wtf. No sen havainnon jälkeen mä olen siihen kiinnittänyt huomiota jo kersojenkin takia ettei ne saa övereitä näillä geeneillä.

      Poista
  12. Sokerin välttäminen auttaa endometrioosiin, joka siis aiheuttaa kovat menkkakivut. Kaverillani sokerittomuus auttoi selkeästi kuukautiskipuihin, en muista oliko jopa lääkäri suositellut hänelle sokerin välttämistä. Tsemppiä jatkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijaa, kiinnostavaa! Mulla ei tietääkseni ole endometrioosia, mutta jännä kyllä ilmiö.

      Poista
  13. Ei karkkia? Sä pelotat mua...

    Mitä seuraavaksi? Ei voita?

    :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä, mäkin vähän ihmettelen että miten tähän on tultu.

      Poista
  14. Kiinnostaa tuo hormoni-sokeri-aihe, linkkaathan tänne infot, mitä löydät.

    Itselläni irtiksien syöminen on lähes kokonaan loppunut, ne ei enää edes maistu yhtä hyvälle kuin ennen, ja se syömisen jälkeinen huono olo juurikin oli triggeri vähentämään.

    Eräs ystäväni teki sellaisen herkkulakon, että kaikkea itseleivottua saa syödä, mutta kaupasta ostetut jää väliin. Fiksu diili sekin!

    VastaaPoista
  15. Kerro ihmeessä, jos saat lisätietoa joltakulta asiantuntijalta. Itselläni on kaikenlaisia menkkaongelmia kuten järkyttävät kivut, jotka johtuvat todennäköisesti endometrioosista. Sokeri ilmeisesti aiheuttaa tulehdusta kropassa ja tämä lisää kipuja. Tästä syystä välttelen sokeria, mutta ihan nollalinjalle en ole vielä kyennyt.
    Makunystyrät tottuvat kyllä nopeasti vähempään sokeriin. Esim. makeutettu jogurtti maistuu nykyään ihan karmealle, kun en ole sellaisia vuosiin syönyt kuin satunnaisesti.

    Terv. S

    VastaaPoista
  16. PCOS:lla (= monirakkulaiset munasarjat) ja sokerin syönnillä on ainakin joku yhteys. PCOSn oireena on epäsäännölliset ja rankat menkat. Sokerin vähentäminen ja painon pudotus auttoivat ainakin minulla näihin oireisiin. PCOS aiheuttaa myös ongelmia raskaaksi tulemisen kanssa, joten sokerittomuus voi auttaa lapsettomuusongelmiinkin. Tällaisen löysin pikaisella googlauksella: https://iquitsugar.com/quitting-sugar-help-pcos/

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...