Tietoa mainostajalle ›

22.8.2015

Modernin metsästäjä-keräilijän painajainen

Hei, olen moderni metsästäjä-keräilijä. Ymmärrän hyvin kaikkia, jotka sekoavat sadonkorjuuaikaan hilloamaan, mehustamaan, soseuttamaan, kuivaamaan, pikkelöimään, suolaamaan ja pakastamaan. Koska niin vain täytyy tehdä.


Ihmisen pitää sienestää ja marjastaa. Pitää ottaa vastaan itikoiden pistot ja kipeä selkä, kunhan lopputuloksena on ämpäri täynnä sinisiä, hyvän elämän palleroita (TM). Pitää lastata pakastin täyteen pieniä nimikoituja rasioita täynnä vitamiineja, aurinkoa ja kesän makuja.

Koska vasta sitten ihminen voi myhäillä tyytyväisenä koko pitkän talven ja lapata kersojen iltapalakulhoihin luonnonjogurttia, (anopin tekemää) hilloa ja omakeräämiä mustikoita. Ja kun päällystää einesletut itsetehdyllä puolukkasoseella, ihminen saa anteeksi sen, ettei paista niitä itse.

Mutta sitten metsästäjä-keräilijä kohtaa painajaisen.

Varvas murtuu. Hän ei pääse kävelemään metsässä koko kesänä.

Hän yrittää kompensoida puutetta pilkkomalla pakkaseen mansikoita.

Pakastin hajoaa. Koko työ sulaa parissa tunnissa biojätteeksi.


Moderni metsästäjä-keräilijä romahtaa henkisesti. Tunne on ennenkokematon sekoitus epäuskoa, syvää vitutusta, toivottomuutta ja katkeruutta.

Siinä paperipussiin hengittäessään metsästäjä-keräilijä tietenkin tiedostaa, että talven varalle ei oikeasti tarvitse mitään. Marketista saa kaikkea, myös sitä hyvänmakuisia villivadelmahilloa. Kaupasta eivät pakastemustikat lopu. Tällaista sattuu.

Mutta silti moderni metsästäjä-keräilijä luopuu mieluummin tietokoneensa kovalevystä kuin pakastimen sisällöstä.

Miksi?

Koska työ! Ei työn määrä, eikä rahan säästö. Vaan se, että kun kerrankin tekee jotain ei-turhaa, kiistattoman tarpeellista, konkreettista ja hyödyllistä niin eikö sekin mene päin persettä.

Oman käden jälki. Osallistuminen. Yhteinen hyvä. Kompostissa!

Bu-fucking-huuu.

Yritän muistaa tämän joka kerta, kun Snadi haluaa osallistua ja auttaa, tehdä jotain hyödyllistä perheen eteen, enkä vain jaksaisi. Ihminen (metsästäjä-keräilijä) sekin vaan on.

12 kommenttia:

  1. Tiedän tunteen...
    nimimerkki: viime syksynä hajosi täyteen keräilty pakastin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otan osaa. Tästä on todella vaikea päästä yli. On nimittäin toinen kerta jo.

      Poista
  2. Täällä myös pakastin suli, vastukset oli jäässä ja lämpötila alkoi nousta. Yhden talven oli sulattamatta, kun oli niin huono talvi. Taitaa olla maanantaikappale meidän pakastin, kun ei ainakaan tuttavapiirissä ole yhdestä välivuodesta sulattamatta mennyt. Hiki hatussa tehtailtiin ruokaa ja kiisseliä mitä jaksettiin, mutta suuri osa päätyi biojätteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oivoi, teillä myös ilmeisen iso pakastin? Meillä ei ollut kuin sellainen pieni puolikas.

      Poista
  3. Meillä myös käynyt sama. Ei mennyt pakastin rikki vaan lapsi kävi sammuttamassa...! Ja mies **ttuuntuneena iski koko sisällön roskiin, vaikka ois voinut leipoa ja keitellä jne. ja leipomuksiakin pakastaa...
    Nykyään pakastimen nappuloiden kohdalle on teipattu suojaksi vanupuikkopaketin kansi (hmmm.. niksipirkka ainesta) ja ohi kulkiessa vilkaisen aina, että vihreä valo palaa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, näistä kodin lapsiturvaratkaisuista pitäisi saada kuva-aineistoa! Olen myös saanut Snadin kiinni rämppäämästä pakastimen ovea - ja sehän on myös hyvin kohtalokas unohdus.

      Poista
  4. Mä oon kai joku poikkeus. Stadimutsi. Ei mun äitikään (s. 1942 stadissa) ikinä pakastanut. Käytiin kai kerran kesässä mustikassa kuitenkin ja piirakka ja mustikkamaito saatiin. Sama meno oman perheen kaa. T. Nimimerkki pakkasessa jäitä gt:ä varten

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukin tyylillään! Saa metsästää-keräillä myös jotain muuta. ;)

      Poista
  5. Voi ei! Olen kamala panikoitsia oman pakastimemme suhteen. Luotan siihen, mutta pelkään pahinta! Nyt pakastimessa on 5 laatikkoa mansikoita, 10 likoa vadelmia ja kuutisen kiloa mustikoita. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas hyvät varastot! Pakastimissa pitäisi olla jotkut hätävarageneraattorijärjestelmät.

      Poista
  6. Mä olen osittain tuosta syystä ruvennut harkitsemaan kuivuria. Esimerkiksi sienistä, yrteistä ja omenoista tulisi hyviä niin. Meidän pakkanen kun on lisäksi tosi pieni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on tosi pieni pakkanen, mutta niin on muutenkin keittiö aika pieni. Sienet on kyllä kuivattuina tosi jees, varsinkin kun voisi omiin safkoihin (kukaan muu ei syö) heittää kourallisen. :)

      Poista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...