Tietoa mainostajalle ›

4.8.2015

Erilainen loma

Loma on nyt ohi.

Tyynen päivän heijastuksia.

Kolme viikkoa möllötystä mökillä. Kaksi päivää Tukholmassa. Yksi murtunut varvas. Neljä ylösalaisin olevaa unirytmiä.

Ei siis mitään ihmeellistä. Mutta tämä kesä jää silti mieleen. Nimittäin ensimmäistä kertaa moneen vuoteen ei ollut helpottunut olo, kun työt alkoivat. Olisi tehnyt mieli jatkaa lomaa.

Aikaisemmin näin ei ole ollut. Olen ollut täysin valmis arjen alkamiseen sen jälkeen kun olen toiminut neljän viikon ajan taaperoiden ohjelmatoimiston pomona, esiintyvänä artistina ja kirjanpitäjänä. Tänä kesänä ei tuskastumisen tunnetta ehtinyt tulla.

Bodyguard-vaihe on kuopuksenkin osalta ohi. Molemmat osaavat ilmaista tarpeensa selkeästi. Kukaan ei pissaa housuun eikä herää ennen kahdeksaa. Mukelot tulevat erinomaisesti toimeen keskenään. Reissaaminen on helppoa, koska mukaan ei tarvitse pakata aivan koko kotia. Olemmeko ehkä taas uudessa elämänvaiheessa?

Varsinkin 1- ja 3-vuotiaiden serkkulasten tohinaa seuratessa tajusin, että meidän elämämme on helpottunut aivan valtavasti. Niskakakat, katoavat tutit, tuttipullojen tiskaus ja päiväuninukutukset ovat historiaa. Ollutta ja mennyttä.

Minulla oli lomalla jopa omaa aikaa, spontaanisti. Kun koti-insinööri kävi lenkillä ja ipanat lukivat leikkimökissä sarjakuvia, sain möllöttää aivan yksikseni. Tuli omituisen irtonainen olo. Enkä tietenkään keksinyt mitään tekemistä tälle pyytämättä ja yllätyksenä koittaneelle luppoajalle.

Samalla kuitenkin tavoitin hetkeksi sen fiiliksen, josta monet puhuvat: lapset ovat pieniä vain hetken. Saatan jopa kaivata kesää 2015.

24 kommenttia:

  1. Et tiedä, miten paljon mä odotan tätä :D Kesä 2018, here we come...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai saakeli tota lähtöruutua! Panisin enemmän paukkuja kesään 2019, mutta silti. :D

      Poista
  2. Mä oon ns. hetkessä eläjä, en mieti menneitä enkä liiemmin haaveile tulevasta, jotain suunnitelmia toki on, mutta etenkin lasten kohdalla kaikki on tässä ja nyt. Lapset on nyt 3 ja 5 ja yllätyin itsekin kun mietin parin vuoden takaista kesää, että kylläpä on helppoa tänä kesänä. Kassiin pakataan koko päivän reissua varten eväät ja vesipullot...Ei vaippoja, ei päiväuniaikoja (kumpikin lopetti päiväunien nukkumisen alle 2-vuotiaana), ei tuttipulloja, ei pilttipurkkeja... ne on ihan kuin ihmisiä jo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, meidän nuorempi poika aloitti jutun n. 3 vuotiaana että "sitten kun minusta tulee ihminen, niin..." Tarkoitti siis aikuista :D

      Poista
    2. No niinpä! Vaikka toi lapsushan ei kyllä ole kaukana totuudesta. Pikkulasten epäinhimillisyys on kaikessa inhimillisyydessään vähän raskasta. ;)

      Poista
  3. Ihana :) Mä odotan tota niin. Sanoinkin tän kesän lomakokemusten jälkeen, että kahden alle 3-vuotiaan kanssa reissaamiseen on vain yks tarkoitus: että parin vuoden kuluttua voi huokaista helpotuksesta kun tajuaa miten helppoa se nyt on ja millaista sirkusta se silloin oli!
    anna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kontrastin merkitystä ei voi aliarvioida! :)

      Poista
    2. Todellakin! Tänä vuonna miehen kanssa todettiin lomareissun jälkeen että olipa mukavaa. Ja suurin syy siihen varmaan oli, että vertailukohtaa löytyy myös edeltäviin reissuihin. Meidän lapset siis 4- ja 2,5-vuotiaat, joten eiköhän tämä tästä edelleen paremmaksi muutu. Jospa ensi reissuun pääsisi lähtemään ilman vaippapakettia :)

      Poista
  4. Tuota odotellessa. Täällä kun tästä triosta ei edes vanhinta (6v:tä) voi päästää sekunniksikaan pois silmistään tai se joko karkaa tai tekee jotain pahuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oijoi, ehkä se siitä helpottuu kun koulu alkaa? Meillä on käynyt kyllä tuuri monessa kohtaa mm. siinä että isosisko sattuu olemaan erittäin tunnollinen ja vastuullinen ihminen ja tykkää pikkulapsista.

      Poista
  5. Näin se menee. Ja sitten ne lapset onkin yhtäkkiä niinkuin pesän ulkopuolelle ruokittavat linnunpojat, aikuisen kokoisia mutta vielä suu auki ruokaa odottavia, untuvia vielä niskassa... Nimim. 18- ja 15-vuotiaan hetkittäin haikea äiti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä ja olen huomaavinani että se ruokkimisvastuu ei ole näennäisesti lakannut vielä nelikymppisenäkään. :)

      Poista
  6. Juuri näin... loppujen lopuksi pikkulapsi aika on todella lyhyt... ainakin jälkikäteen mietittäessä. Teillä on kyllä vielä monta vastaavaa ihanaa kesää edessä ennen kuin lapset on niin isoja etteivät enää mökille suostu lähtemään. ;)

    Ja minulla myös samat hetkittäin haikeat fiilikset kuin edellisellä anonyymillä.
    19 v tytär nyt töissä, miettii opiskelupaikkaa ja aloittelee pikkuhiljaa "omaa elämää", tarvitsee vielä kuitenkin apua ja tukea silloin tällöin.
    15 v tytär huitelee omissa menoissa ja alkaa lähestyä ensimmäisiä "isoja ratkaisuja" koulutuksen suhteen (lukioon vai ei ...)
    12 v tytär vikaa vuotta ala-asteella, yksi rajapyykki sekin ensi syksynä kun siirtyy ylä-asteelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kävi mielessä sekin, että jossain vaiheessa saamme olla taas mökillä ihan keskenämme. :)

      Jäin miettimään sitä, että tuossa vaiheessa, kun ympäristö on alkanut kasvattaa lasta kotia enemmän, se pikkulapsiajan "perustyö" tavallaan sekä punnitaan että palkitaan.

      Poista
  7. Mukavaa kuulla lomafiiliksistäsi! Minulle tämä loma on ollut erikoinen, koska perheemme tuoreimman tulokkaan ansiosta lomailu on ollut pitkästä aikaa siivoamista ja muuta kotityörumbaa. Poikkeuksellisesti siis tämän loman jälkeen olen menossa ihan innolla töihin! Tuossa olikin välissä monta kesälomaa, kun saikin vain nauttia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, viittaat siihen karvaiseen tulokkaaseen! Hän on varsin ihana! Ja se koirantahtisuuskirjoitus oli kiinnostava. Me puhuimme kesällä myös siitä että koiroa kaivataan tähänkin taloon, mutta ei ihan vielä. <3

      Poista
  8. Ah, ihanaa, tämän saa siis sanoa ääneen. Olen ollut lomien jälkeen aivan loppu, vaikka lomatekemisissä ei sinällään olisi ollut mitään liikaa tai vääränlaista. Töiden alkaminen on tullut taivaanlahjana. Silloin joku muu päättää, mitä minä teen ja mitä mukelo tekee klo 8 eteenpäin.

    Vaippojen kanniskelu ja kilpavarustelu ei koskaan rassannut, mutta lapsen loputtoman energiamäärän kuluttaminen vei voimat. Päiväkodissa ne vissiin saa sitä paremmin kulumaan. Jos energiaa ei onnistuttu kuluttamaan, saattoi lapsi hävitä (katastrofaalisessa niemenkärjessä) tai sisällä ollessaan alkoi rikkoa paikkoja, esim. laivalla kävi tiputtelemassa astioita ravintolapöydistä. Ahmin innolla työkavereiden kertomuksia lomareissuista, joiden aikana kukaan ei ole juoksennellut ravintoloissa ja viinilasinkin on saanut nauttia ihan rauhassa.

    Tänä kesänä sen sijaan... ei olisi viitsinyt töihin mennä!? Jotain on jo hieman muuttunut, koko perhe on levännyt. Se on siis oikeasti totta..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa sanoa ääneen, ainakin tässä mediassa. :) Mä koen sen sillä tavalla, että pikkulasten kanssa loma on niin täynnä aikatauluttamista ja suunnittelua että se ei juurikaan eroa työstä kuormittavuudeltaan. Nyt oli jo vapaampaa.

      Poista
  9. Huippua! Tuttu tunne jostain parin vuoden takaa. ;) Nyt nämä omani alkavat olla siinä ihan parhaassa iässä (9v ja 6v). Olen aina sanonut, että lapset pitäisi saada kymmenvuotiaina ja hyvinkasvatettuina. ;)

    VastaaPoista
  10. 12v ja 8v kanssa on jo erittäin helppoa viettää lomaa. Omaa aikaa on tämän kaiken perhe-elämän lomassa, vaikka pitääkin usein olla kotona päivystämässä ja kotitöitä riittää. Lapset osaavat myös oikeasti tehdä myös kotitöitä apuna. Tänä vuonna olimme koko perhe yhtä aikaa leffateatterissa, eri leffoissa vain. Lapset katsoivat kätyriä ja me puolison kanssa kunhan jotain leffaa, joka loppui samaan aikaan kätyreiden kanssa.
    Päiväreissut sujuvat hyvin vähillä pakkailuilla, varavaatteita ja/tai eväitä otetaan nykyisinkin joskus mukaan, mutta aika huolettomalla asenteella. Tänäkin kesänä kannattaa lähes joka reissulle ottaa varalta pyyhe ja uikkarit mukaan. Nuo meidän avantouimarialut eivät paljon viileästä vedestä hätkähdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan elämän parasta aikaa! Mä olen niin iloinen myös siitä, että näiden lasten kanssa alkaa tulla jo omat jutut: Skidin kanssa uidaan ja Snadin kanssa kytätään erilaisia ötököitä. Sitten jää vielä hyvin tilaa yhteiselle tekemiselle. Elämä on tosi monipuolista yhtäkkiä! :)

      Poista
  11. joo.. mä tein tuohon vauvan. kun ketään ei enää syötetty, nukutettu, ei vaippoja.. nyt kolmen viikon jälkeen ei (vielä) kaduta ;D

    VastaaPoista
  12. Täällä pojat kolme ja viis sekä helpottunut äiti, kun loma päättyy. Kiitos postauksesta, mullakin saattaa siis olla vielä joskus rentouttava loma.

    Tarmotar

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...