8.7.2015

Kun äiti varpaan mursi

Tämä murtunut varvas on yksi halvatun riesa.

Sandaalit ja sukat. Ainoat jotka mahtuvat jalkaan.

Kaikki alkoi uimareissusta. Onnistuin sääreen kietoutuvia ahvenvitoja nyhtäessäni potkaisemaan itse itseäni varpaaseen. Illan mittaan varpaasta tuli sairaan kipeä, kuuma ja turvonnut enkä pystynyt varaamaan jalalle yhtään painoa. Jouduttuani konttaamaan aamupalalle, päätin testata, miten hyvinvointiyhteiskunta suhtautuu ulkopaikkakuntalaiseen mökkeilijään.

Ja hyvinhän se suhtautui. Löytyi lääkäri, löytyi röntgen ja löytyi diagnoosi: vasemman isovarpaan toisessa nivelessä on tarkkarajainen murtuma. Kepit, kolme viikkoa urheilukieltoa ja lepoa kinttu ylhäällä. Paranee parissa kuukaudessa entiselleen.

Pieni juttu, iso haitta. Mutta on tästä hyötyäkin (kuten melkein aina kaikesta paskasta on).

1. Kun äiti poistetaan käytöstä, lapset oppivat uusia taitoja. Skidi osaa nyt lisätä puita saunan kiukaaseen, pesee itse tukkansa ja pistää mökin wifin päälle. Nelivuotias availee ovia ja juoksee erilaisten kamojen perässä kuin kultainen noutaja. Ja huutaa kaupassa, että varokaa äiti tulee.

2. Pottuvarvas on nähdäkseni aivojen veroinen ruumiinosa. Kävelemisen lisäksi murtuneeseen varpaaseen sattuu kaikki, tiskaaminen, housujen pukeminen, pöydässä istuminen, leivän paahtaminen, kyykkiminen ja keinuminen. Perkele. Tietäkää, että isovarvasta pitää varjella henkensä uhalla! My precious.

3. Esteettömyysasioista ei nillitetä ihan suotta. On ihan selvää että saaristossa sijaitseva kallioinen ja mäkinen mökkitontti on kepeillä kävelyyn mahdollisimman epäsopiva. Mutta että kauppakeskuksestakin saadaan ihan helvetin sekava porras-hissi-liukuporras-viidakko on pelkästään huonoa suunnittelua. Pitäisikö jonkun arkkitehdinkin joskus kokeilla liikkumista vammautuneena?

4. Kenkä. Lääkäri käski käyttää kovapohjaisia kenkiä. Mitä ne sellaiset ovat? Puukkarit? Joku raksatöissä käytettävä turvakenkä? Hyvä idea kyllä sinänsä: jos olisi käyttänyt kyseistä kenkää myös uidessa, tätä vahinkoa ei olisi ikinä tapahtunut!

5. Mökissä on räjähdys. Se näkymätön työ muuttuu hiljalleen näkyväksi: siivoan nähtävästi päivän mittaan merkittävän määrän pikkujuttuja paikoilleen. Nyt kun en tee sitä, vaatteiden ja muun kaman juhlaliputus on mittava.

6. Ajattelin ensimmäistä kertaa asiaa nimeltä osteoporoosi. Koska eihän kukaan voi potkaista itseltään luuta rikki. Kun katsoin netistä, miten luutuminen tapahtuu, törmäsin tietoon että nainen menettää noin puolet luuston huippumassastaan 80 vuoden ikään mennessä. Oho. Pelkkää laihtumista tiedossa!

7.  Kepeilä kävely on sairaan hyvää hartiajumppaa. Hiki tulee ja lavat liikkuu. Syvät vatsatkin on oltava jäykkinä jos meinaa kinkata eteenpäin hallitusti, ilman että ajautuu siihen taaperoiden alamäkiongelmaan, jossa vauhti vain kiihtyy mutta jarruja ei ole.

8. Murphyn laki. Nyt kun pottua pitäisi erityisesti varoa, Skidi on tallannut sen päälle eilen kaksi kertaa ja Snadi tänään kerran. Lisäksi potkaisin sen itse saunan lauteeseen ja lopuksi vielä kainalosauva kaatui päälle. Hienoa. Juuri mitä lääkäri määräsi. Jos varpaat ovat tällaisessa pommituksessa ihan normaalielämässä, miksi enemmän ei ole varvasvammaisia, kysyn vaan.

9. Äiti ja lepo. Lääkäreiden pitäisi ymmärtää, että lapsiperheessä aikuisten "lepo" on aika näennäistä, ja keskittyä kertomaan, miten minimoidaan vahingot, jos ei kuitenkaan lepää.

10. Kesää ei voita mikään. Vaikka helteet häipyivät, sataa harva se tunti, riippumatossa ei saa hyvää asentoa ja liikun ketterästi kuin sahapukki, vituttaa yllättävän vähän. On tässä nyt valoa, tuoksuja, kukkia, mettisiä, grilli ja iloisia kersoja kuitenkin. Ja lupa passuuttaa.

25 kommenttia:

  1. Osanottoni! Tässä muuan kesä sitten tipahti isohko kaapin ovi toisen jalkateräni päälle, sillä seurauksella, että kolme varvasta koki saman kohtalon kuin sinulla. Kipeä kesä, en muuta virka... Huoh... ja tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auauau. Tämä tapaturma on myös lisännyt empatiaa kaikkia saman kokeneita kohtaan! Niitä turvakenkiä aion pitää ainakin joka remontissa.

      Poista
  2. Kirjoittajan onni - halu ja taito muokata hyviksi, osuviksi ja ilahduttaviksi sanoiksi tuollainenkin kurja kokemus! Kun kirjoittaa, näkee asian kaikki puolet: nolojen, harmillisten ja tuskallisten lisäksi ne hauskat ja valoisat. Kiitos taas hyvää mieltä tuottavasta tekstistä!
    "Ellen tänä aamuna kirjoita,/ en tule hullua hurskaammaksi,/ en saa tietää mitään/ siitä mikä saatan olla." (Guillevicin runousoppia)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaminen kyllä jeesaa! Mutta tämä positiivisuus nyt vain johtuu tästä kesästä. Jos tämä olisi sattunut marraskuussa olisin jossain maakuopassa itkemässä sen pari kuukautta. :D

      Poista
    2. Tuota en usko. :)

      Poista
  3. Ai että, Murphyn laki sai mut nauramaan ääneen! Oikein kovasti toivottelen paranemista!

    Ansku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Juu, tänäänkin Snadi istahti varpaani päälle. Nnngghh. En voi käsittää tätä logiikkaa: mitä enemmän yritän varvasta varoa, sitä enemmän sitä murjon. O_o Ps. Lapset ovat myös kuulleet valitettavan paljon kirouksia tämän turaamisen seurauksena.

      Poista
  4. kyllä. varpaan voi murtaa mm. potkaisemalla sen oveen, kun on saanut lapsen nukkumaan 4 päivää ennen veljen häitä. sitä äänettömän kiroustulvan määrää... lääkärin diagnoosia tästä ei ole, mutta tuplaksi turvonnut ja mutkalle vääntynyt varvas riittäköön. ei menny korkkarit jalkaan ei... samana kesänä mies potkas mökillä nukkumaan tullessaan varpaan kynnykseen. se on edelleen mutkikas..leena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oijoi! Lapset ovat kyllä kuulleet muutaman kirouksen suustani.

      Poista
    2. kyllä muuten, mutta olin saanu sillosen 4kk just päikyille, et itsesuojeluvaisto pelitti sen aikaa että ehdin kämpän toiseen päähän sadattelemaan..

      Poista
  5. Varpaan voi myös murtaa imuroidessa.. en suosittele potkasemaan imuria, ku hermo menee.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle kävi imurin kanssa myös köpelösti, imuroin keittiötä ja samalla sitten imurin letku päätti kaataa keittiön puupenkin ukkovarpaan päälle. Kiroilin paremmin kuin vuosiin. Sillä hetkellä oppi tyttö 5v olemaan kyselemättä, että tuntuiko hyvältä. Lääkärille en vielä ole mennyt, kun ei ole kuolioon mennyt vaikka vähän enemmän mustui tänään

      Poista
  6. Aijai. Paranemista! Varpaan voi myös murtaa potkaisemalla sillä pahvilaatikkoa, joka on täynnä kirjoja. Parin kesän takaa kokeilin, että kestääkö pikkuvarvas sitä. No ei kestänyt. Eikä onneksi ollut kuin kolme päivää vaelluksen alkuun. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts. Mutta miten kävi vaelluksen? Mä kävin ostamassa Partioaitan alesta kovapohjaiset vaelluskengät, koska se estää varpaan nitkumisen. :)

      Poista
    2. Urheiluteippiä vaan varpaitten ympäri. Vaelluskenkää uskalsin kokeilla jalkaan vasta paikanpäällä ja se onneksi meni. :D Särkylääkkeillä ja hyvillä vaelluskengillä pärjäsi kohtuullisesti.

      Poista
  7. Itse taituroin itselleni saman vamman n.5 viikkoa sitten.
    Sain samaisen ohjeen käyttää kovapohjaisia kenkiä... sandaaleissa mentiin läpi arjen ja juhlan, koska muuta ei jalkaparka peitoksensa kestänyt.
    Oma murtunut varvas otti myös lisäosumaa mm. tuolinjaloista monet monituiset kerrat, kiitos siitä mr. Murphy lakeinesi.
    Mun tuskaa helpotti suuresti kun teippasin murtuneen varpaan ihoteipillä viereiseen terveeseen vapaaseen. Esti myös tehokkaasti kipeää varvasta luutumasta sievään v-asentoon jollaisen murtuma aiheutti.
    Nyt tuska on jo helpottanut suuresti, mutta osasipa mokoma pikkunilviäinen olla kipeä!
    Jenni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No todellakin osaa! Nyt viikon jälkeen jo huomaa että parantumista on tapahtunut, en tarvitse enää keppejä. Ukkovarvas on superärsyttävä potilas kun sitä ei voi edes teipata kun se on se vahvin varvas.

      Poista
  8. Olet ilmeisesti vieraillut Turun Hansakorttelissa. Vihoviimeinen paikka lastenvaunujen kanssa. Mitä ilmeisemmin myös keppien, pyörätuolin jne kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, Lempäälän Ideapark on siis arkkitehtuurin helmi - ainakin esteettömyydessä! Ulkonäöstä en menis puhumaan...

      Poista
    2. :D Itse asiassa tarkoitin Myllyä, mutta Hansakortteli on kyllä varsin sekava myös!

      Poista
  9. Voi, otan osaa! Onnistuin itse murtamaan varpaani keskitalvella. Silloin ainoa mikä sopi jalkaan oli kumisaapas, kovin kaukana siitä kovapohjaisesta kengästä. Kun sandaaleilla ei ollut asiaa pihalle.
    Lepoa hoitovapaalla? Ha-ha-haa. Eikä se sitten ihan kuntoon tullutkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kamala, onneksi ei ollut kauhea pakkanen! Mutta eihän tuo lepo tosiaan onnistu keltään vanhemmalta. :)

      Poista
  10. Mulla murtui varvas ylä-asteen liikuntatunnilla. Se oli kipeä kuin mikä (ja turvonnut!), mutta terveydenhoitaja totesi vain, että murtuneelle varpaalle ei voi tehdä yhtikäs mitään. En siis koskaan mennyt edes terveyskeskukseen, jotta olisin saanut edes kepitkin avuksi (omat vahemmatkin olivat sitä mieltä, että kyllä se siitä) ja kävelin varmaan kuukauden sitten kinkaten... Nykyään varvas on kyllä vino, ehkä suoristus olisi ollut silloin aluksi tarpeen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oijoi, mutta kommenteista päätelen emme taida olla suoravarpaisia juuri kukaan. Ymmärtääkseni vain ukkovarvas vaivaudutaan kuvaamaan, ettei tule mitään virheasentoja. Muusta olisi saanut vain kipulääkereseptin. Kepit oli kyllä muutaman päivän ihan ehdottomat!

      Poista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...