29.5.2015

On tyhmää jäädä auton alle

Taas on lapsi jäänyt auton alle suojatiellä.


Toimittajien lähes poikkeuksetta käyttämä sananvalinta aktiivisesta auton alle jäämisestä ilahduttaa joka kerta. Otsikkoonhan voisi kirjoittaa, että autonkuljettaja törmäsi pikkulapseen suojatiellä, mutta niin tapahtuu harvoin. Miksi?

No, auton törmääminen ihmiseen tietenkin kuulostaa pahalta. Sellaista kuvaa on ikävä antaa, varsinkin jos kyseessä on vain ihan pikkuinen töytäisy, mikä kuulostaa reilun tonnin painoisen metallimöhkäleen tekona paljon miellyttävämmältä. Eiväthän autot - eivätkä autoja kuljettavat ihmiset - varsinaisesti haluaisi ajaa kenenkään päälle. Saati holtittomasti törmätä.

Mutta lapset, nuo pienet, hitaat hattivatit! Luulevat suojatiellä ehkä olevansa jossain suojassa ja suorastaan jäämällä jäävät siihen autojen tielle ihan omana valintanaan eivätkä väistä ollenkaan. Sehän on tyhmää.

Sitäpaitsi kuljettajalle tulee tulee seuraamuksia. Sakot liikenteen vaarantamisesta (huom. ei päälle ajamisesta tai törmäämisestä). Uhrin - tai siis toisen osapuolen - vammat hoidetaan veronmaksajien rahoilla.

Kukaan ei ole syyllinen, virhettä ei ole tapahtunut. Sellaista sattuu.

Jänniä nämä eufemismit. Joskus ne paljastavat asenneongelmia.

33 kommenttia:

  1. Yleensä uutisointivaiheessa heti tuoreeltaan ei kukaan (paitsi mahdollisesti asianosaiset) voi varmaksi sanoa mitä siellä on tapahtuntut. Sen takia mielestäni on ihan ymmärrettävää ettei otsikoissa lähdetä revittelemään että kuka ajoi kenenkin päälle ja kenen syy. Joskus sitä syyllistä ei oikeasti ole vaan on vain paska tuuri, joskus taas on, ja se on asia joka käydään läpi jossain muualla kuin otsikoissa.

    Liikenneturvallisuuden vaarantaminen on tarkoitettu lievempiin turvallisuusrikkomuksiin, kuten vaikka siihen että ei katsonut tarpeeksi tarkkaan ympärilleen. Uhrin vammat hoidetaan käsittääkseni vakuutusyhtiön rahoilla. Käsittääkseni siksi että itse en ole koskaan kenekään päälle ajanut vaikka oivallisia tilanteita on ollut käsillä monestikin. Linkkaamasi uutisen hidas hattivatti oli 11v rullalaudalla. Epäilen että tässä tapauksessa yllätysmomentti lienee tullut pikemminkin nopeudesta kuin pienestä koosta. Ja koska uutisessa puhutaan töytäisystä on kuljettaja selvästikin ollut valmistautunut siihen että suojatiellä voi tapahtua jotain. Jos ei olisi ollut olisi uutisessa todennäköisimmin ollut maininta sairaalahoidosta.

    Itse olen kersana juossut auton alle ja joutunut juurikin auton töytäisemäksi. En edes jäänyt paikalle koska oli kiire jonnekin, jatkoin vain juoksuani kunhan olin konepellinreunalta alas könynynnyt. Ties millaiset traumat kuljettajalle jäi :D

    En tiedä onko sinulla Katja ajokorttia, mutta voin kertoa että se ei valitettavasti tee kenestäkään erhehtymätöntä ja 360 asteen näkökentällä varustettua superihmistä. Vahinkoja ihan oikeasti sattuu, enkä ymmärrä miten otsikoiden muuttaminen verisempään ja syyttelevämpään suuntaan tähän asiaan vaikuttaisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh well, voisi sitä oikolukea itsensä ennen lähetä-nappia. _Teho_hoidosta, sairaalaanhan uutisessa oltiin menossa muutenkin...

      Poista
    2. Sori, en osta argumenttejasi. :) Miten voi varmasti sanoa että lapsi on jäänyt auton alle mutta että auto ei ole törmännyt? Tämä on juuri osa asenneongelmaa ja vastuunvälttelyä. Suojatieonnettomuuksissa on vain yksi syyllinen. Miksi häntä ei saa syyllistää?

      Mulla on ajokortti, käytän itse asiassa kaikkia mahdollisia kulkuneuvoja. Vahinkoihinkin on syyllinen. Otsikossa syyllistetään nyt uhria.

      Poista
    3. "Isäntämies jäi puristuksiin paalaimeen", "Lapsi jäi auton töytäisemäksi" ei tuossa mielestäni mitenkään alleviivata sen lapsen tai isäntämiehen syyllisyyttä vaan ollaan erityisesti alleviivaamatta sen auton tai paalaimenkäyttäjän syyllisyyttä kun ei vielä tiedetä mikä siellä oli se taustatarina. Jos otsikko olisi että lapsi käveli/pyöräili/hyppeli
      auton alle niin sitten ehkä olisin valmis älähtämään, mutta nykyisestä otsikosta en löydä mitään erityisen syyllistävää.

      Suojatieonnettomuuksissa on aina se yksi syyllinen, mutta syyllistyä voi monentasoiseen rikkeeseen. Tässä tapauksessa se oli vammantuottamus ja liikenneturvallisuuden vaarantaminen. On kokolailla eri asia töytäistä pienestä nopeudesta mahdollisesti yllättäen alle rullannutta esiteiniä kuin jyrätä vanhoilla vihreillä kiihdytellessä suojatietä ylitämässä ollut lapsi. Hyvä otsikko kuvailee sitä tapahtumaa edes jollain tarkkuudella. Jos jokainen tapaus otsikoitaisiin törmäämisenä niin otsikon informaatiomäärä vähenisi vaikka shokkiarvo ehkä nousisikin.

      Poista
    4. Argumenttisi ontuu taas: isäntämiehen tapauksssa ei ollut muita läsnä. Lapsen tapauksessa syyllinen on selvä. Ei ole mitään syytä kaunistella tapahtunutta, shokkiarvoahan asialla nimenomaan on. Erityisesti se, että "töytäisyä" ei pidetä minään.

      Poista
    5. Eli jos otsikossa ei suoraan syyllistetä kumpaakaan niin jollain tavalla siinä sitten kuitenkin syyllistetään uhria? Tämä kohta ei oikein aukea nyt mulle. Ja voi niitä paalaimia useammankin ihmisen voimin käyttää (lillukanvarret <3)

      Sillä että autoilijat tekevät virheitä on shokkiarvoa? Jos jokaisesta auton kanssa tapahtuneesta fyysisestä kosketuksesta puhuttaisiin törmäyksenä niin eikö sen törmäyksenkin shokkiarvo ropisisi aika äkkiä?

      Kaupunkiliikenne on yhteistyötä enkä näe että se paranee sillä että autoilijoita aletaan asettaa sinne Virallisen Saatanan jakkaralle. Toki autoilijoilla on kulkuvälineensä tuhoarvosta johtuen enemmän vastuuta, mutta se että virallista kielenkäyttöä alettaisiin johdonmukaisesti rukkaamaan siihen suuntaan että autoilijat ovat lähtökohtaisesti aina onnettomuustilanteissa törmäilemässä jalankulkijoihin ei mielestäni ole yhtään sen parempi vaihtoehto kuin aktiivisesti alle kävelevät immeiset.

      Harvoin kukaan tarkoituksella kävelee alle, harvoin kukaan tahallaan päälle ajaa. Miksi otsikossa pitäisi syyllistää kumpaakaan osapuolta? Eikö onnettomuuden käsite itsessään sisällä sen ajatuksen siitä että 'näin ei olisi pitänyt käydä mutta kävi kuitenkin'?

      Poista
    6. Niin, jos vielä kerran tavaan tämän: Otsikoissa nimenomaan syyllistetään poikkeuksetta osapuolta, joka ei ole koskaan syyllinen. Onnettomuudesta puhuminen olisi nimenomaan se neutraali tapa, nythän niin ei tehdä vaan todetaan lapsen *jääneen* auton alle. (Tai *töytäisemäksi*) Olisi todella virkistävää jos edes joskus todettaisiin autoilijan törmänneen ihmiseen, ksoka niinhän tosiasiassa on tapahtunut. Törmääminen kun on aina törmäämistä, vaikka sitä kuina yrittäisi painaa villaisella.

      Tämän lisäksi on sitten jokaisen henkilökohtainen tulkintakysymys onko tarvetta jonkinlaiseen neutraaliuteen. Mielestäni ei ole.

      Poista
    7. Jäi-muotoisessa otsikossa ei kumpikaan osapuoli ole aktiivisena toimijana. Otsikon lapsen voisi ihan hyvin korvata elottomallakin esineellä ilman että siitä tulisi outo. Syylistetäänkö hypoteettisessa otsikossa "kumivene jäi auton alle" kumivenettä? Ymmärrän kyllä sen että jos auto ja jalankulkija törmäävät niin se on aina törmäys, mutta en vieläkään löydä passiivimuotoisesta otsikosta sitä syyllistysosuutta.

      Jäi-muotoisia otsikoita on pikagoogletuksella reilu 80% ja autoilijan/auton törmäyksiä ne loput. En valitettavasti keksinyt mitään sanamuotoa jolla olisin löytänyt uutiset joissa jonkun olisi otsikoitu kulkeneen auton alle ilman että tulokset karkaisivat aiheesta jo ensimmäisellä sivulla. Joko niitä ei hirveämmin ole tai niissä ei käytetä kovin suoria ilmauksia tapahtuneesta.

      Poista
    8. Kyllä on, jääminen on tekemistä. "Kumivene jäi auton alle" on erinomainen esimerkki siitä, että kumivene elottomana esineenä ei ole aktiivinen! Lapsi jää auton alle, koska hän on niin toiminut.

      Tuo googletustulos on myös esittäin hyvä esimerkki asenneongelmasta: sanavalinnoilla ohjataan miekuvia ihan tarkoituksella tai huomaamattomasti. Nyt olisi aika herätä autoilijoiden panokseen törmäyksissä, ei lasten panokseen auton alle jäämisessä.

      Poista
  2. Tieliikennelain 32 §:n 1 momentti:

    "Kuljettajan suojatiesäännöt

    Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille."

    suojatiellä ei saa ajaa kenenkään päälle, tarkoituksella tai vahingossa. se kaatuu aina juridisesti kuljettajan niskaan, vaikka lapsi olisi miten lujaa rullannut alle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oli siis kommentti tuohon edelliseen.

      Poista
    2. No juuri näin. Ja jos asia haluttaisiin oikeasti ottaa tosissaan on selkeää tutkimusdataa siitä, millaisia risteyksien ja tienylityspaikkojen pitäisi olla, jotta ne olisivat jalankulkijalle turvallisia. Mutta niin kauan kun jalankulkijat peijakkaat jäävät alle ei ongelman ytimeen päästä.

      Poista
    3. Mä näen, että tässä suojatieasiassa on kyse ihan vain ja ainoastaan siitä, että suomalaiset autoilijat eivät osaa ajaa/huomioida ketään muuta kuin oman auton. (Uskoisin tämän johtuvan siitä, että Suomessa on paljon tilaa ja vähän autoja) Laki sanoo ihan suoraan, että jalankulkijalle on annettava tilaa ja auto pysäytettävä suojatien eteen, jos vähänkin edes näyttää siltä, että jalankulkija tahtoisi ylittää tien. Suomessa tätä ei todellakaan tapahdu kuin ani harvoin. Itse pidempään Keski-Euroopassa asuneena voin todeta, että täällä autoilijat oikeasti _antavat tietä_ jalankulkijoille. Vaikka vauhtia olisi, niin siitä menopelistä löytyy jarrut. Sitä on vaikea käsittää miksi samaan ei pystytä Suomessa. Nykyisin meinaan suomessa vieraillessani jäädä vähintään kerran lomallani auton yliajamaksi, koska en vaan muista ettei Suomessa voi kävellä kuten kotikaupungissani.

      Mä näen, että tämä on vain ja ainoastaan autoilijan vika ja ongelma. Vahinkoja sattuu joo ja liukkaalla auto ei vaan pysähdy aina vaikka kuinka seisoisi jarrun päällä, mutta kuitenkin. Asenneongelmaan ei auta hidasteet, kiertoliittymät, jalankulkijan vilkkuvalot, poliisit risteyksissä tms.

      -Annu

      Poista
    4. Ongelmiin kyllä auttavat esim korotetut suojatiet, koska niistä ei voi paahtaa läpi täysillä. Jos täytyy jo muutenkin hiljentää a) huomaa helpommin myös mahdolliset kevyen liikenteen edustajat ja b) kynnys pysähtyä on pienempi.

      Poista
  3. Niinpä. Ja lapsen raiskaamista sanotaan "törkeäksi hyväksikäytöksi".

    VastaaPoista
  4. Ajan itse välillä (isän) autoa Helsingin keskustassakin, mutta suurimmaksi osaksi olen jalankulkija ja julkisten käyttäjä. Käämit tulee poltettua vähän kaikissa rooleissa.

    Auton kanssa ottaa päähän se, miten moni ei tunnu kävellessä tai fillaroidessa ottavan huomioon näköesteitä. Metsätalon edessä on parkkihallista johtava ramppi ja ihmiset säännöllisesti kulkee ihan siitä suoraan uloskäynnin edestä. Pelkään oikeasti, että joskus vielä ajan jonkun yli, koska sieltä alhaalta putkesta ei pysty näkemään jos joku aikoo astua tielle ja sieltä tullessa vielä joutuu vähän kaasuttelemaan, että auto lähtee liikkeelle, erityisesti talvella. Fillaristien kanssa ahdistavia paikkoja ajaa on sellaiset tiet, joiden varrelle voi pysäköidä autoja. Jos olen kääntymässä oikealle tällaisella tiellä ja fillaroija ajaa normaalia vauhtia siihen suojatielle, niin minun laskujeni mukaan sen on mahdollista ehtiä autojen takaa eteen kun tsekkaan vastakkaisen suunnan kulkijoita. Enkä siis vähättele vastuutani autoilijana, mulla on silloin isompi vempele ja mun pitää katsoa niin tarkkaan, etten aja niidenkään yli, jotka ei tiedä liikennesääntöjä.

    Kuitenkin jalankulkijana Suomi on alkanut tuntua erityisen turvattomalta kun aina silloin tällöin käy Italiassa. Siellä ajokulttuurista voi sanoa paljon kaikenlaista, mutta siellä oikeasti autoilijat väistää kun vain ilmaisee aikeensa riittävän selkeästi. Suomessa tuntuu, että moni autoilija ajaa ikään kuin raiteilla eikä tunnu olevan erityisen kiinnostunut autoliikenteen lisäksi muusta liikenteestä. Tästä mielestäni on esimerkkinä paitsi nämä vanhojen keltaisten aikana ajaminen, niin erityisesti se, että karmean moni ei useampikaistaisella tiellä pysähdy suojatien eteen, jos joku toinen auto on pysähtynyt. En ymmärrä, että onko se ihan puupäisyyttä, että ei hoksata sitä, että miksi joku pysähtyy, vai eikö joitakuita vain haittaa ottaa sitä riskiä, että sieltä tuleekin joku eteen. Uaah.

    VastaaPoista
  5. Asiasta aasinsiltaan, verkkohesarin iltapainoksessa on tänään kulttuuripuolella Kimmo Mäkilän erinomainen essee politiikan kielivalinnoista ja niiden vaikutuksesta mielikuviin. Sanavalinnoilla on todellakin väliä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa hyvä juttu! Kiitos vinkistä. Suosittelen etenkin tuolle ensimmäiselle jankkaavalle anonyymille. :)

      Poista
  6. Moottoripyöräilijöihin muuten suhtaudutaan samalla tavalla kuin kävelijöihin. Sen jälkeen kun perheessä on ollut useampi moottoripyöräilijä, olen oikein kerännyt onnettomuusilmoituksia. Niissä aivan käsittämättömän usein kirjoitetaan niin kuin motoristi olisi syyllinen, vaikka syyllinen on autoilija - tyyliin moottoripyöräilijä törmäsi kolmion takaa tulleeseen autoon. Mielestäni ainoa oikea tapa olisi kirjoittaa, että autoilija ajoi etuoikeutetulla tiellä ajavan moottoripyöräilijän eteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole kiinnittänyt huomiota, mutta voi hyvin olla, koska myös pyöräilijät törmäävät aktiivisesti autoihin - olis syyllinen sitten kumpi tahansa.

      Poista
  7. Onko silloinkin vika autoilijan, kun esimerkiksi pyöräilijä ajaa suojatielle ja auto ajaa päälle?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kumma, miten autoilijat jaksavat vääntää. Jos pyöräilijä ajaa jalkakäytävältä suojatielle ja auto ajaa päälle, niin vika on pyöräilijän, koska pyöräilijän ei kuulu ajaa jalkakäytävällä eikä suojatiellä, ellei ole lapsi. Jos kyseessä on sensijaan suojatien vieressä kulkeva pyörätien jatke niin juu, syy on autoilijan, koska autoilijan kuuluu näitä väistää.

      Poista
    2. Mistähän mahtaa johtua se, että mikä tahansa liikennekeskustelu päättyy aina tähän autoilijoiden jurnutukseen mistä tahansa vaikeuksista ratin takana. Tämä keskustelu EI koske autoilua ja pyöräilyä, vaan medialukutaitoa.

      Poista
  8. Minusta oikea muoto on "autoilija ajoi jalankulkijan päälle".

    Muutenkin olen hirveä tiukkis näissä suojatieasioissa. On typerää autoilijoilta (jollainen minäkin olen) väittää ettei muka aina näe onko kukaan lähtemässä ylittämään suojatietä. Jos ei näe, pitää pysähtyä. Eihän nyt oletuksena vaan voi luottaa ettei siellä ketään ole ja ajaa päälle.

    Lähes poikkeuksetta jokaisessa risteyksessä on suojatie. Sen ei pitäisi tulla yllätyksenä yhdellekään autoilijalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvittele tilanne, että ajat 40 km/h -alueella kyseistä nopeutta tai vähän alle. Keskellä tietä (ei risteyksessä) on suojatie. Autoilija katsoo, että kummallakaan puolella tietä ei ole jalankulkijoita eikä pyöräilijöitä pitkään aikaan suuntaan tai toiseen. Autoilija ajaa noin nopeudella 30 km/h ennen suojatietä. Autoilijan puolelta tulee noin 30 km/h ajava polkupyöräilijä, joka koukkaa vastoin lakia suojatielle pyöräillen ja jää auton alle / auto ajaa hänen päällensä.

      Onko vika tuolloin oikeasti autoilijan?

      Eeva

      Poista
    2. Nelsson, juuri näin. Suojatien merkitystä pitäisi terottaa autokoulussa paljon enemmän ja itse olisin valmis tekemään jokaisesta suojatiestä korotetun.

      Eeva, kommenttisi relevanssi? Suomi24 on parempi foorumi yleiselle autoilijaterapialle.

      Poista
    3. Kommenttini pointti on tuoda esille se, että suojatieonnettomuuksissa ei aina ole vain yhtä syyllistä, toisin kuin sinä väität.

      Eeva

      Poista
    4. Kun jalankulkijan (jota myös pyörää taluttava pyöräilijä on) päälle ajetaan suojatiellä, syyllisiä on tasan yksi. Tämä kirjoitus käsitteli sanavalintojen merkitystä uutisoinnissa ja liikenteen asenneongelmissa. En ole missään kohtaa puhunut pyöräilystä enkä siitä miten pyöräilijät rikkovat lakia koukatessaan äkkiarvaamatta ajoradalle.

      Poista
  9. Melkoinen rimanalitus, että esim. kiusaamisesta kirjoittanut bloggaaja käyttää tuollaista kieltä puhuessaan kommenttiboksiinsa kirjoittaneista ihmisistä. Nämä "jos vielä kerran tavaan tämän.." ja "jankkaava anonyymi" osoittavat käytöstapojen absoluuttisen puuttumisen.
    Ehkäpä kommentointimahdollisuus ei tämän blogin kohdalla tarkoitakaan sitä, että kommenttiboksiin toivottaisiin asiallista keskustelua ja erilaisia näkemyksiä käsitellyn aiheen ympäriltä, vaan sitä tulisi käyttää ainoastaan kirjoittajan ylemmyydentunteen vahvistamiseen soveltuvien peesaavien ja kehuvien kommenttien välittämiseen.
    Kannattaisiko pitää pieni loma, jos päätä kiristelee niin pahasti, ettei pysty toimimaan muiden ihmisten seurassa - vaikkakin virtuaalisesti - normaalisti ja ystävällisesti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terveiset lomalta! :D Jankkaaminen ei kuulu asialliseen keskusteluun eikä myöskään *kiusaamisen* liittäminen anonyymien kanssa vääntämiseen. Tämä ei ole mikään autoilijoiden terapiafoorumi, niitä voi etsiä aivan muualta. Tai pitää vähän lomaa jos ratin takan on noin kuumottavaa.

      Poista
    2. Olen itse ajanut autoa edellisen kerran lähes kymmenen vuotta sitten.
      Hyvään keskustelukulttuuriin kuuluu, että myös eriäviin mielipiteisiin pystytään vastaamaan asiallisesti. Ei keskustelu ole kilpailu, jossa toisin ajattelevat pitää laulaa mahdollisimman näyttävästi suohon.
      Mukavaa viikon alkua kaikesta huolimatta.

      Poista
    3. Hyvään keskustelukulttuuriin kuuluu puhua samasta asiasta ja todeta erimielisyys hyvissä ajoin. Jankkaaminen, aiheesta eksyminen ja kiusaamisella moralisointi eivät vie keskustelua eteenpäin. Pidätän oikeuden puolustaa jatkossakin asioita, joita pidän tärkeinä - jalankulkijoiden oikeus säilyä suojatiellä hengissä on yksi niistä.

      Poista
  10. Heidi, "kannattaisiko pitää pieni loma" -tyyliset mukaystävälliset, mutta oikeasti halveksuvat heitot ovat sitä pahinta käytöstapojen puutetta. Itse asiassa, koko kommenttisi on tuollaista muka-asiallista, mutta todellisuudessa loukkaavaa tyyliä.

    VastaaPoista
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...