8.4.2015

Sähköpyörällä lisää aikaa elämään?

*Yhteistyössä Helkaman kanssa.

Saan usein kehuja reippaudestani, koska pyöräilen töihin suurimman osan vuodesta. Mutta valinnassani ei valitettavasti ole ollenkaan kyse hienosta luonteenlaadustani.

Arvostan sitä, että saan hyötyliikuntaa työmatkan hinnalla ja samalla karistan luonnonvalossa turhat melatoniinit pois systeemistä, mutta fillaroin töihin ennen kaikkea siksi, että olen pyörällä nopeammin perillä kuin millään muulla vehkeellä. 

Matkaa Tapiolasta Pasilaan kertyy noin 10 kilometriä, mikä on fillarilla (liikennevaloista ja vastatuulesta riippuen) noin puolen tunnin keikka, mutta vilkaiskaapa reittiprofiilista kahta viimeistä kilometriä. Kun grande finale on pelkkää nousua, perillä on aina naama punainen ja selkä hiessä. Matka-aikaan pitää siis laskea myös repun pakkaaminen + vaatteidenvaihto + suihku.

Ruuhkavuosissa rimpuilijaa kiinnostaakin sähköpyörässä erityisesti ajan säästö

Säästän nimittäin aikaa,
  • jos voin valita pyörän myös silloin, kun tarjolla on 12m/s puuskittaista vastatuulta (kuten tänään!), 
  • jos voin pyöräillä koko viikon, kun jalat eivät ole loppuviikosta väsyneet ja
  • jos voin nipistää vartin suihkuajan molemmissa päissä ja pyöräillä normivaatteissa.
Ihastuin sähköavusteisuuteen jo Bakfiets-laatikkopyörän kanssa, joten olin jo pehmitetty, kun Helkama ehdotti yhteistyötä. Aloitankin sähköfillarin testauksen tässä kuussa. Samalla ajattelin testata myös uusia lastenroudausvaihtoehtoja: peräkärryäkin on huomattavasti helpompi käyttää kun lastia vetää myös moottori.

Sähköpyörät tai oikeammin sähköavusteiset pyörät (nämähän lopettavat avustamisen tietyssä nopeudessa) ovat hiljalleen saamassa polkimensijaa Euroopassa, mutta Suomessa käyttö on vielä vähäistä. Tähän kuitenkin toivotaan muutosta ihan julkiselta puoleltakin: Liikennevirasto ja Trafi haluavat yhdessä edistää sähköavusteista pyöräilyä Suomessa, ja tätä tarkoitusta varten on laadittu oma edistämisohjelma.

Sähköpyörää on helppo pitää pyöräilykulttuurin tuhoavana turhakkeena, mutta asia on oikeastaan päinvastoin: jos fillaroinnista tulee enemmän liikkumista kuin liikuntaa, pyörä valitaan alle useammin ja käyttäjäryhmä laajenee. Raportissa todetaankin seuraavaa:

"Sähköavusteisella pyörällä tehty keskimääräinen matka on ulkomaisten kokemusten mukaan noin 10 km. Kaikista suomalaisten päivittäisistä matkoista kolme neljännestä on nykyisin alle 10 kilometrin pituisia, ja näistä 70–80 prosenttia tehdään henkilöautoilla."

Miettikää, jos näistä matkoja tehtäisiin edes viidennes pyörällä! Vaikutus olisi aika valtava.

Sähköpyörän ei tarvitse näyttää ET:n suunnittelemalta.
Nyt vain pitäisi tietää, minkä fillarin näistä ostan. Onko teillä kokemuksia?

Helkama pärjäsi ihan hyvin Kuningaskuluttajan testissä viime vuonna mutta nyt olisi vielä uudempiakin malleja tarjolla. Lisäksi haluan ehkä miesten mallin. Ne kun tuntuvat jostain syystä paljon vakaammilta kuin naisten pyörät.

Sähköpyörän ostajan opas siis luvassa seuraavassa fillaripostauksessa!

24 kommenttia:

  1. Meillä on Helkama, jolla mies ajaa työmatkansa aina kun on keliä. Oli helppo vaihtaa bussi polkupyörään. Mullekin pitäisi hankkia oma, mutta kynnys on korkeampi, kun kuljen matkat autolla....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh, siis nimenomaan sähköfillari? Mikä malli? Onko ollut tyytyväinen?

      Miten pitkä työmatka sulla on? 20 kilsaa ei ole edes sähköfillarilla nopeampi kuin autolla. ;)

      Meillä haaveillaan autottomuudesta mutta se odottaa vielä roboautoja tai vähintäänkin autonvuokrauspalveluiden parantumista.

      Poista
    2. Ei mikään noista tuolla mallistossa, vaan sai viimeisiä, kun valmistus lopetettiin (näyttää Jopolta, yritän vielä selvittää nimen). Mutta tyytyväinen on kyllä ollut.

      Matka ei ole pitkä, mutta siinä on yksi laskettelurinne kavuttavana.

      Poista
    3. No niin... Nyt meillä on kaksi sähköpyörää. Miehen Jopon näköinen Urban siirtyi minulle ja mies hommasi itselleen TE28:n...

      Poista
  2. Mielenkiintoinen testausprojekti! Jään kuulolle, vaikka ehkäpä omani tulen hankkimaan jo ennen sun testijakson päättymistä. Eli kerro fiiliksiä vain ihan heti, niin ehkä uskallan hankkia sähköfillarin nopeammin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerron ehdottomasti heti kun vain pelin alle saan!

      Poista
  3. Mä niin symppaan tuota sun reittiä ja nousua... mulla on vähän vastaava tilanne.

    Silloin kun vielä kävin töissä toimistolla oli heti kotoa lähtiessä yli 40 m nousua n. 200 m matkalle.. sen jälkeen olikin jalat heti maitohapoilla ja veren maku suussa loppumatkan eli 15 km. Ja takasin tullessa samanlainen nousu, mutta pidemmälle matkalle, mutta vastaavasti ihan loppumatkasta.

    Syynä tähän on tuo läheinen harju jonka yli joutuu aina kapuamaan, menee sitten mihin hyvänsä. Mulla on "henkinen este" lähteä esim 3km päähän kauppaan/kirjastoon fillarilla, kun joudun tuon mäen polkemaan... ei vaan jaksa ja aina tulee hiki oli sitten miten kevyesti puettu tahansa.... siksi menen usein autolla. Ehkäpä tähän auttaisi juuri tuo sähköpyörä.

    Luulen että monikaan ei ole tullut ajatelleeksi pyörää nimenomaan kulkuneuvona ja liikkumisen mahdollistajana, varsinkin jos matka on vähän pidempi, siksi nuo sähköpyörät ei ole yleistyneet Suomessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, ihana tapa aloittaa aamufillarointi. Mulla olis mahdollisuus samaan settiin jos menisin suorinta tietä päiväkodilta Tapiolan läpi, mutta olen tullut siihen tulokseen että kierrän mieluummin!

      Suomessa pyöräily mielletään vielä hikiliikunnaksi ja sähköpyörät vanhusten apuvälineiksi mutta eiköhän tästä imagosta päästä hiljalleen eroon.

      Poista
  4. Odotan kans mielenkiinnolla testin tuloksia. Itse fillaroin joka päivä Tapiolasta keskustaan ja voi kura kun inhoan niitä Larun mäkiä ! Muuten matkasta tosiaan selviäis ilman suihkussa käyntiä.

    Mä tosin ajattelen fillaroinnin treeninä, joten mulle ei tuota ongelmia käydä pari kertaa päivässä suihkussa. Paremminkin taputan itseäni selkään, että saan 8-10 treeniä viikossa ihan huomaamatta ;) Toki hyvät suihkutilat töissä auttaa asiaa huomattavasti.

    Ainoa huono puoli tässä fillaroinnissa on, että muu treeni jää aika vähille ja jumppakortti taas happanee käyttämättömänä...

    Minkä hintaluokan pyöriä tuollaiset sähköpyörät on ? Uskaltaako sellaista jättää esim. Helsingissä yleiseen parkkiin vai pöllitäänkö saman tien..? Meiltä on pöllitty useampikin pyörä, joten päädyin ostamaan työmatkojakin varten tavallisen 'mummiksen', niin ei kelpaa niin herkästi rosvoille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aah, ne on hirveät! Ja hei se silta... En ymmärrä miten siellä oli aina vastatuuli, sekä mennessä että tullessa. :D Mutta sama mulla että muu lihaskuntotreeni kyllä jää. Mä itse asiassa ajattelin tsekata paljonko toi sähkis vähentää kalorinpolttoa normitsygään verrattuna - raportoin siitäkin!

      Tuolla Helkaman saitilla hinnat vaihtelevat 1400 - 2500 riippuen *jostain* eli kyllä ton hintaluokan pyörälle kannattaa ihan käyttötarkoitus olla. Pöllimistilastoista en tiedä, nykyfillaria en lukitse juuri koskaan koska se ei kelpaa kellekään. :D

      Poista
  5. On ottanut rantaradan vartta polkiessa pari kertaa sielun päälle kun eläkeikää hipovat tädit kiitävät ohi sähköavusteisillaan kun itse tahkoaa vastatuulessa lihasvoimin eli kyllä siitä apua näyttäisi tulevan. Juuri eilen kun puskin Ilmalassa mäkiä ylös mietin, että sähköpöyrälläkin olisi aikansa ja paikkansa. Varsinkin jos se tekee pyöräilystä houkuttelevan vaihtoehdon kaupunkiajossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, kerran näin fatbiken vetävän niin kevyesti kinoksissa, että oli pakko olla sähköä pelissä. Mutta toi kokeilu on kiinnostava myös niiden asioiden takia mitä en osaa just nyt ottaa huomioon. Saas nähdä miten käy!

      Poista
  6. Mulla on työmatka neljä kilometriä ja menosuuntaan siitä on 3 km enemmän tai vähemmän jyrkkää ylämäkeä, ei ihan hirveästi huvita polkea töihin, vaikka alunperin niin suunnittelinkin, kun tuonne muutettiin. Sähköpyörä voisi olla tosi pop, odotan innolla tulevaa postausta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän, suurin este fillaroinnille on se vaivalloisuus, joten voit hyvinkin olla kohderyhmää! Mä olen vähän oppinut sitä itselleni perustelua kun aamu-unisena mä hyödyn tosta ulkovalossa olemisesta ihan olennaisesti, mutta kyllä se tuulinen sää on edelleen ihan kauhistus.

      Poista
  7. Hieno juttu! Minulla on nyt puolivuotta ollut sähköavusteinen fillari. Edessä on tavarateline isolla muovilaatikolla ja takana tukeva pakkari selkänojalla. Taakse menee lyhyellä matkalla jopa kaksi kuusivuotiasta peräkkäin istumaan. Ei tarvitse härdelöidä peräkärryn kanssa, siitäkin on kokemusta. Jos lapsia haluat kyytsätä niihin soveltuu kyllä paremmin naisten pyörä. JA voi että on kyllä mukava mennä sukkahousupyöräilijöiden ohi selkä suorassa lallatellen. Liikunta puoli pääsee ehkä kärsimään mutta liikkuminen on kyllä helppoa tuolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa loistavalta! Millainen malli on kyseessä? Mä luulen että toi peräkärry on meille pakollinen kun päiväkotikierros on jaettu niin että toinen vie ja toinen hakee.

      Poista
  8. Nyt vajaan kuukauden ollut alla http://www.electrobike.fi/index.php/sahkopyorat/sinus-bc30-300wh-black.html. Työmatkaa päiväkodin kautta poljen n. 10 km/pv. Boshin akku kestää tällä käytöllä noin 5 päivää. On se vaan kiva tuolla tuulessa sutia kepeästi ylämäkeen. Ainoana huonona puolena olen havainnut sen, että turvaistuimen joutuu irrottamaan akun latauksen vuoksi. Suosittelen lämpimästi vaihtoehtona Helkamalle.

    VastaaPoista
  9. Pari vuotta olen työmatkat (päiväkodin kautta) pyöräillyt Babboen laatikkopyörällä. Matkaa tulee 8km suuntaansa. Ilman sähköavusteisuutta ei tulisi mieleenkään :) Pyörä ja lapset painaa 100 kg. Siihen 80kg omapaino päälle. Ehdottoman kivaa. Autoon en vaihda takaisin.

    Ennen laatikkopyörää oli banha maastopyörä, johon laitoin n. 600 euron jälkiasennuspakettina sähköavun. Huikean hauska sekin oli.

    VastaaPoista
  10. Meidän perhe ratkaisi ruuhkavuosien logistiikkaongelmat hankkimalla kolme vuotta sitten sähköpyörän ja siihen peräkärryn kahdelle lapselle. Suosittelen, toimii monessa menossa, erityisen kätevä päiväkotirumban hoitamisessa kahden lapsen kanssa, jotka eivät vielä itse pyöräile päiväkotimatkoja. Fillarilla päiväkotiin, kärry parkkiin päiväksi päiväkodin pihaan ja siitä matka jatkuu töihin sähköpyörällä ilman kärryä turhana painolastina perässä. Iltapäivällä toinen vanhemmista voi lapset hakiessaan laittaa kärryn oman fillarinsa perään tai nostaa auton takakonttiin, jos on autolla liikenteessä.
    Laatikkopyöriäkin olemme koekäyttäneet arjessa, ja huippupelejä nekin. Sähköpyörä + peräkärry -yhdistelmässä tykkään kuitenkin monikäyttöisyydestä: silloin kun lapsia ei tarvitse saada mukaan, voi kärryn jättää kotiin, jolloin sähköpyörällä pääsee nopeasti ja kevyesti paikasta toiseen.
    Muutamia huomioita, mihin kannattanee kiinnittää huomiota: ostopäästöstä tehdessä toki kannattaa tsekata ne ihan samat jutut, mitä tavallistakin pyörää ostettaessa. Sähköpyörän osalta kannattaa lisäksi tsekata mm. se, missä akku sijaitsee, ja onko se helppo irrottaa ja laittaa paikoilleen (myös topparukkasissa talvipakkasella, jos aikoo pyöräillä ympäri vuoden). Ja onnistuuko akun laitto helposti myös silloin, jos pyörässä on esim. satulalaukut tai lastenistuin tarakalla.
    Kesällähän akun voi jättää pyörään paikoilleen esim. työpäivän ajaksi, mutta talvipakkasilla se kannattaa irrottaa ja tuoda sisälle lämpimään työpäivän ajaksi. Minkä merkkinen ja kokoinen akku on, ja kuinka nopeasti se latautuu? Koolla ja painolla on tosiaan merkitystä etenkin talvisin, jolloin akkua joutuu vähän enempi kuljettelemaan edestakaisin pakkasen takia. Kannattaa panostaa laadukkaaseen akkuun, jota ei tarvitse olla latailemassa joka ajon jälkeen. Joka tapauksessahan akku on ns. kuluvaa tavaraa, ihan niin kuin autoissakin, eli jossain vaiheessa akun vaihto tulee varmasti eteen. Eli kannattaa jo ostovaiheessa varmistaa, että pyörään saa ostettua myöhemmin varaosana uuden akun, ja paljonko sen hinta on.

    VastaaPoista
  11. Kokemuksia vuoden työmatka-ajosta bilteman halpis-sähköfillarilla: https://plus.google.com/u/0/+ViljoViitanen/posts/14Wo6ewLRq1

    VastaaPoista
  12. Itselläni on ollut Tunturin sähköpyörä pari vuotta. Sähköä kaipaan silloin, kun on ylimääräistä taakkaa, mutta kappas vaan, kun pyörään ei saa kiinnitettyä jo aikaisemmin hankittua peräkärryä, joka kiinnitetään satulatankoon eikä lastenistuinta, koska akku nostaa tarakan liian korkealle. Lisäksi, jos sähköavustus on suurimmalla teholla, pyörällä pääsee ehkä noin 5 kilometriä ja akku loppuu ja loppumatka poljetaan hiki lentäen raskaalla pyörällä raskasta akkua kuljettaen. Pyörän lampun patterin (!) vaihtamiseen tarvitaan 3 työkalua ja pyörällä voi ajaa oikeastaan vain tasaisella asfaltilla, koska mitään jousituksia ei ole. Kaikista nuijinta on se, että akku ei lataudu polkiessa. Aika keskeneräinen tuote. Onneksi sain pyörän ilmaiseksi.

    VastaaPoista
  13. Hankimme vaimoni kanssa Helkaman TE28 sähköavusteiset pyörät huhtikuussa. Matkaa on kertynyt kirjoittaneelle n. 600km. Pyörä on yksi parhaimmista hankinnoista mitä olen tehnyt. Vaimokin polkee mielellään työmatkat tuulesta tai vastamäestä välittämättä. Miksi hankin Helkaman? Ainoa kunnon pyörä mitä pääsin Pohjois-Karjalassa testaamaan. Hintakin saatiin asialliseksi verrattuna muihin tarjouksiin mitä pyysin. Boschilla on myös Panasonicin kera hyvä keskimoottori mihin pyörähankinnassa kannattaa panostaa. Olen lyhyesti kirjannut Helkama pyöräilykuvioita blogissa: http://sahkoavusteinen.blogspot.fi

    VastaaPoista
  14. Mihinkäs on Katjan (?) jatkokertomukset hävinneet?
    Onko Katja kadonnut, latistinut vai vallan litistynyt...?

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...