Tietoa mainostajalle ›

20.4.2015

Sähköpyörä - ostajan opas

*Yhteistyössä Helkaman kanssa

Projektini vaihtaa pyöräilyn goretex-vermeet työvaatteisiin etenee. Kävin nimittäin viikonloppuna koeajamassa Helkaman sähköavusteisia pyöriä.



Yleisenä havaintona koeajosta oli se, että voi kun ihmiset kävisivät testaamassa näitä! Vaikka sähköpyörä on painavampi kuin tavallinen pyörä ja siksi ilman avustusta raskaampi ajaa, ero ei ole normaalikuntoiselle ihmiselle merkittävä. Sen sijaan merkittävää on se, että avustuksen kanssa ylämäkeen rullaaminen suorastaan naurattaa! Olen entistä vakuuttuneempi, että sähköpyöräilystä tulee Suomessakin varteenotettava kulkumuoto.

Ostopäätöksen tekeminen oli kaltaiselleni tekniikkanoviisille aika hankalaa, joten haastattelin valintaa varten sekä Helkaman myyntipäällikköä että Suomen polkupyörätukun asiantuntijaa. Kirjasin ylös vastauksia minua askarruttaneisiin kysymyksiin.

Helkaman pyörissä on hintahaitaria reilusta tonnista 2500 euroon. Mikä aiheuttaa sähköpyörien hintaerot?

Hinta koostuu käytetystä tekniikasta: komponenttien laadusta, akkujen kapasiteetista (vähän yllättäen akku on pyörän kallein osa) ja lisävarusteista. Kalliimmat/laadukkaammat tekniikat kuten Panasonic, Bosch ja Shimano ovat toiminnaltaan ja käyttövarmuudeltaan selvästi edellä vastaavia halvempia ja tuntemattomampia merkkejä.

Moottoreita on monenlaisia. Millainen moottori pitäisi valita?

Sähköavusteisiin pyöriin saa monenlaisia moottoreita ja kaikissa on puolensa. Yhteistä niille on kuitenkin se, että ne saavat avustaa polkemista vain 25 km/h asti (muuten ne ovat moottoriajoneuvoja). Sähköavusteisella pyörällä ei siis voi kaahata miten kovaa vain.

Helkaman malleissa moottoreita on kahta mallia: keskiössä sijaitseva keskimoottori, jossa avustus menee suoraan polkimiin / ketjuihin, ja napamoottori, joka pyörittää pyörää. Keskimoottoristen pyörien ajotuntuma ei ole kovin sähäkkä, mutta ne sopivat hyvin tasaiseen menoon ja kuorman vetämiseen.

Napamoottorillinen sähköpyörä taas on mahdollista rakentaa kevyemmäksi ja urheilullisemmaksi kuin keskimoottorinen. Napamoottorin tekniikka on edullisempaa ja siksi se on käytössä Helkaman edullisemmissa malleissa. Sellaisen voi myös asentaa tavalliseen pyörään jälkikäteen!


Mitä väliä: akku tarakalla vai keskellä pyörää?

Akun sijoittaminen alas keskiön seudulle tekee pyörästä vakaamman/tukevamman kuin tavaratelineen alle sijoitettu akku. Jos pyörään tulee kiinni lastenistuin, voisi olla fiksumpaa valita malli, jossa akku ei ole tarakalla. Nähdäkseni tällä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä, jos pyörää käyttää tasaisessa menossa.

Mikä osa sähköpyörän tekniikasta useimmin hajoaa? Saako varaosia? 

Edullisemmissa tekniikoissa yleisimmät murheet ovat akussa ja ohjausyksikössä, kalliimmissa tekniikoissa ongelmia esiintyy erittäin harvoin. Varaosia on saatavilla kaikkiin malleihin.

Akun kapasiteetti laskee käyttökertojen ja käyttövuosien jälkeen ja se tarvitsee uusia, kun kapasiteetti on laskenut liian alhaiseksi käyttötarkoitukseen nähden. Joitakin akkuja tarvitsee ladata tietyin väliajoin vaikka pyörää ei käytettäisikään. Näin akku pysyy käyttökuntoisena muutamalla latauksella talven yli vaikka sitä ei muuten käytettäisi.

Jos pyörää huoltaa samoin kuin tavallistakin pyörää, elinkaari on sama kuin tavallisen pyörän.

Miten usein akkua pitää ladata? 

Se, miten pitkään yhdellä latauksella pystyy ajamaan riippuu akun kapasiteetista (8Ah – 16Ah), käytettävästä avustustasosta, maastosta, lämpötilasta ja vastatuulesta. Karkeasti voisi sanoa pienemmillä akuilla ajettavan 30-40 km ja isoimmilla akuilla jopa yli 100 km. Lataaminen tyhjästä täyteen kestää noin viisi tuntia (vaihtelee eri tekniikoiden ja akkujen kapasiteetin mukaan).

Voiko sähköpyörän jättää ulos ja voiko sillä ajaa sateella?


Molempiin vastauksena että kyllä voi, sähköiskun tai oikosulun vaaraa ei ole.


Mihin malliin päädyin?


Koska pyörä on pääasiallinen liikennöintivälineeni, päädyin testaamaan Helkaman kalleimpia malleja. TE28L edustaa malliston uusinta uutta ja E2800 on suunniteltu sähköpyörien Volvoksi. Molemmissa on kuitenkin laadultaan suhteellisen samaa tekniikkaa, uudemmassa mallissa vain vähän uudempaa ja tehokkaampaa.

Molemmissa on keskelle pyörää sijoitettu Panasonicin moottori, 12 Ah akku, säädettävä avustus ja todella hienot led-valot (joo, olen helppo). Molemmat mallit valmistetaan Suomessa ja hintaeroa on muutama sata euroa.

Testasin pyöriä monipuolisessa maastossa, jossa oli sekä hiekka- että asfalttitietä, jyrkkiä ylä- ja alamäkiä, tiukkoja mutkia ja kanttareita.


TE28L


  • Hinta: 2490 €
  • Näyttö: hieno datanäyttö, jossa usb-liitäntä.
  • Design: tavanomaisen näköinen pyörä, josta miesten ja naisten malli erikseen, yksi väri molemmissa.
  • Ajomukavuus: miellyttävä ja tuttu ajofiilis, ergonomiasta bonusta. Avustuksen käyttö oli helppoa, mutta jalkajarruun tottumattomalle ajaminen tökki alkuun.
  • Avustus: neliportainen avustus + talutusavustus erikseen. Alin avustustaso oli hyvin kevyt ja toisaalta taas korkein taso tuntui kuin alla olisi ollut mopo.
  • Lastenistuimen kiinnitys onnistuu pienellä säädöllä.
  • Jarrut: käsi- ja jalkajarru.



E2800


  • Hinta: 2190 €
  • Näyttö: perussäätötaulu, jossa kolme avustusvaihtoehtoa.
  • Design: grafiitinharmaa unisex-malli, joka näyttää sähköpyörältä.
  • Ajomukavuus: huono satula pilasi tunnelmaa mutta sen saa kuulemma vaihdettua. Tämä ei ollut yhtä sähäkkä kuin kilpailijansa mutta riittävän tehokas kuitenkin. Tuntui kaarteissa ketterämmältä ja helpommalta nousta kyytiin ja pois.
  • Avustus: kolme tasoa, erot pienet. Alimmallakin avustustasolla pärjää nähdäkseni aika hyvin.
  • Lastenistuimen kiinnitys onnistuu helposti.
  • Jarrut: käsijarrut.

Koska tekniikka oli molemmissa hyvin samankaltainen ja ajomukavuudessakaan ei ollut suurta eroa, tein päätöksen designin perusteella: vaakakuppi kallistui unisex-mallin puolelle. Näin saan ehkä houkuteltua myös Koti-insinöörin kokeilemaan vehjettä!

Seuraavaksi sitten pääsen käytännössä kokeilemaan, kuinka paljon sähköpyörän käyttö nopeuttaa työmatkaani ja lisää pyöräilypäiviä. Aion myös testata, miten paljon avustuksen käyttö vähentää kalorinkulutusta. Stay tuned!

22 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista kuulla kokemuksia pyörästä käytössä. Sähköavusteiset pyörät tuntuvat hiukkasen yleistyneen katukuvassa, mutta aika harvalta niitä vielä löytyy. Postinjakaja tuli yhtenä päivänä vastaan sähköavusteisen pyörän kera. En päässyt tosin näkemään pyörää toiminnassa, kun jakaja siirsi pyörää vain noin metrin verran siirtyessään rappukäytävästä toiseen. Toivottavasti näiden hinnat tulisivat vähitellen alaspäin, niin ehkä sitä itsekin raaskisi jossain vaiheessa tällaiseen satsata. Mies varmasti hyötyisi sähköavusteisesta pyörästä minua enemmän, kun hän voisi taittaa 8 kilometrin matkan yliopistolla pyörällä bussin sijasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin kruisailla pari viikkoa ja raportoida tuloksia toukokuussa! Kyllä ne hiljalleen yleistyvät Suomessakin, samoin kuin koko fillariskene monipuolistuu tavarafillareiden, läskipyörien ja erilaisten lastenroudausinnovaatioiden myötä. :) Hinnat tuppaavat tulemaan alas kun volyymit kasvavat. Tosin autoon verrattuna tämä ei ole mitään.

      Poista
  2. Mielenkiinnolla odotan kokemuksia.

    Itsellä on toinen strategia pyöräilyyn, se on rakkauslajini ja miellän sen arkiliikunnakseni (eipä paljon muuhun ole aikaa). Pyörääni pyrin keventämään ja yksinkertaistamaan (tämän hetken pyörä on single-speed kevyellä alumiinirungolla ja painoa noin 10 kg). On mulla myös perinteinen kolmivaihteinen mummofillari (paino noin 20kg), mutta on kyllä kuin traktorilla ajaisi kun vertaa sinkulan ajokokemukseen.

    Se mikä mua pohdituttaisi noin kalliin fillarin kanssa on että mihin uskaltaa 2000 euron pyörän jättää parkkiin? Kyllä empisin sen jättämistä edes työpaikkani pihaan päiväksi saati sitten taloyhtiön pihaan yöksi (no joo, en jätä omaa fillariani yöksi ulos, vaan vien sen pyöräkellariin, kun takapihalta pyöriä häipyy säännöllisen epäsäännöllisesti). Tässäkin keveys on valttia, on hyvin eri asia nostaa aamuin illoin 10 kg fillaria pyöräkellarista (kapeat jyrkät portaat) kuin 20 kg fillarin. Samasta syystä kuormafillaritkin jää haaveen asteelle, kun säilytyspaikkaa ei ole (koska sellaisen raahaus kellariin ei ole realistinen vaihtoehto).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo huoli kävi munkin mielessä mutta myyjä vakuutti että kunnon lukko pitää kyllä varkaat poissa. Lisäksi mulla on niin onnellinen tilanne, että duunissa on aidattu piha ja taloyhtiön pyörävarasto ihan vieressä ja maan tasossa. Mutta joo, en mä sitä yön yli assalle jättäis.

      Urheilupuolella mua kiinnostaa että paljonko se avustus kalorinkulutuksessa näkyy. Merenrannalla on aina vastatuuli (sekä tullessa että mennessä) ja reitistä on kaksi vikaa kilometriä aivan hc nousua, joten mukavuus lisääntyy huomattavasti.

      Poista
  3. Muistelen, että teillä oli käytössä myös lasten peräkärry? Minua kiinnostaa kombo sähköpyörä + käyrry + keskuspuiston ylämäet :) Muutkin ylämäet varmaan käyvät testitarkoitukseen.

    Mä olen ihan täysnoviisi sähköfillareiden suhteen, mutta siis käytätkö sitä sähköä vain ylämäissä vai huristellaanko sillä koko ajan, voiko sen kytkeä ns. manuaalille vai onko sähköavustus koko ajan päällä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huom mäkin olen vielä täysi noviisi! :D

      Vielä ei ole peräkärry käytössä, MUTTA nyt kun tulee kunnon vetojuhta niin aion sellaisen hankkia. Nyt enää pitäisi tietää mistä löytyy kärry, johon saa pakattua yhteensä 40 kiloa lasta.

      Avustuksen voi kytkeä ajon aikana päälle ja pois, mutta päällä ollessaan se siis avustaa heti kun joudun polkemaan vähän kovempaa. Ajattelin siis käyttää low-avustusta normimenossa ja lisätä apuvoimaa ylämäissä jos tarvis.

      Poista
  4. Voisitko kysyä niiltä guruilta lisäinfoa noista jälkikäteen asennettavista napamoottoreista? Omistan uudenkarhean ja tosilaadukkaan citypyörän (Crescentin), joten panostaminen uuteen sähkömankeliin ei tule nyt kysymykseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin kysyä! Palaan tähän.

      Poista
    2. Oi, tosi kiva! Jään jännityksellä odottamaan vinkkejä; jospa tuosta sykkelistä saisi viritettyä sähköisen :-)

      Poista
  5. Kun olen pari viikkoa käyttänyt miehen "vanhaa" sähköpyörää, on käynyt erittäin selväksi, että myös pyörän käyttäjän elopainolla on vaikutusta akun kestoon.

    Toinen juttu on vaihteet. Mun pyörässä on automaattivaihteet ja kun päätän ottaa vauhtia ennen jyrkkää ylämäkeä, niin pyörä arvelee, että tarvitsen lisävastusta ja pistää isomman vaihteen päälle. Sitten siinä mäessä on pakko hidastaa, että jaksaa polkea ylös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, ajajan paino vaikuttaa kyllä. Odotan kyllä kovasti että saan fillarin arkikäyttöön ja näen itse, miten tuohon ajamiseen tottuu, avustuksella kun ei tosiaan tarvitse ottaa sitä vauhtia.

      Mutta kiinnostuneena kyselen että millainen on pyöräilyn aloittaminen ollut kokemuksena? Etkös sä vaihtanut autosta pyörään?

      Poista
    2. Joo, vaihdoin. Tai siis oli minulla Nopsa, jolla menin satunnaisesti lasten kanssa ja jonka annettiin vaihdossa, kun miehelle ostettiin uusi pyörä.

      Olen lainaillut tätä pyörää aikaisemmin ja silloin polkeminen tuntui tosi kevyeltä, kun mäetkin menivät leikiten. Nyt kun on lähes päivittäisessä käytössä, niin sitä vain jotenkin kuvittelee olevansa parempi ajamaan kuin oikeasti on. Ihan kiitettävästi ottaa jalkoihin, mutta ei tule hiki.

      Summa summarum: auto jää talliin ellei ole jotain tiukkaa harrastuskuljetusta, joka on hoidettava autolla, kuten tänään oli.

      Poista
  6. Tosi mielenkiintoista ! Muakin kiinnostais kuulla tarkemmin, että miten sähköpyörä oikein toimii. Onko se jotenkin koko ajan päällä ? Mitä se avusteisuus oikeastaan tarkoittaa ? Pyörittääkö se osaksi sähköllä polkimia ja sitten itse sotkee lisää vai miten se menee ? Saako avustuksen pois päältä, jos haluaa ? Mites esim. tasaisella ja alamäissä, kun eihän niissä mitään apuja tarvi, niin polkeeko tuo sähköpyörä silti apuna..? Onko akku helppo irroittaa latausta varten ? Kiinnostaa myös, että kauanko akku oikeasti käytössä kestää :)

    Itse tykkäisin sellaisesta vempeleestä, joka auttaisi ylämäissä silloin kun haluan. Eli töihin, missä pääsee suihkuun, voisin painella täysiä ja ottaa homman urheilun kannalta. Toisaalta kaupungille muuten vain ajaessa olis plussaa, että ei hiki valuis selkää pitkin perillä. Ei, en osaa ajaa tarpeeksi hiljaa vaikka miten yritän :)

    t. KotletistaTriatleetti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, tää blogin lukijoissa on tekniikkanörttejä, ihanaa! :D Avustusta ei ole pakko laittaa päälle vaan polkea voi ilmankin. Ja koska itse tsygäilen aina lastenistuimen kanssa, polkeminen ei edes tuntunut kovin raskaalta.

      Joku kuvaili että sähköavusteisella polkeminen on kuin pyöräilisi ikuisessa myötätuulessa eli moottori on tasaisellakin päällä mutta avustaa enemmän ylämäissä kun huomaa että poljen kovempaa.

      Lupaan raportida käytännön kokemuksista pian! Sen pari kesää sitten testaamani Bakfietsin akun irroittaminen oli helpompaa kuin puhelimen akun poisto, joten oletan että tässä ei ole sen vaikeampaa. Mun ehkä pitää tehdä tästä videoita...

      Poista
  7. Hih, tänään pyöräilin Pikku-Huopalahdesta Malminkartanoon samaa matkaa (Haagan paloaseman valoissa yhteinen taipaleemme alkoi) miehen kanssa, joka ajoi sähköavusteista pyörää. Ensin ihmettelin että hitto vie mun pitäis ajaa nopeemmin kun ton (hänellä puvun housut lepatti ja perus-tuulitakki sekä kävelykengät päällä) mutta niin se vaan viiletti mun edellä loivassa ylämäessä ennenkuin huomasin akun :D Mutta itse ajoin sitten hänen ohitseen seuraavalla tasaisella, kunnes taas ylämäessä kohtasimme. Parissa paikassa se valitsi hieman eri reitin kuin mä, mutta päämäärässä olimme samaan aikaan. Siinä oli se hyvä juttu, että mä poljin kuin vimmattu, kun asetin tavoitteeksi olla lihasvoimalla nopeampi kun se sähköpyörä :D
    Mielenkiinnolla odotan mäkin sun raporttia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, hyvä kisa! :D Mä oletan että mä olen nopeammin perillä kuin lihasvoimalla, tuon matkan loppupään nopeutumisen ja vastatuulen vaikutuksen neutraloimisen takia. Mutta kohtahan saan testata hypoteesini!

      Poista
  8. Saattoi jo tulla jossain ilmi, mutta kysyn kuitenkin: toimiiko sähköfillari talvella? Pyöräilen ympäri vuoden ja heitän mennessä lapsen päiväkotiin. Nautin pyöräilystä, mutta vaihteiden jäätyessä loskamoskassa ajattelen vain sitä, että onneksi tässä kuluu edes kaloreita... Kohta on lapsen 22 kg täynnä. Odottelen päivityksiä kuljetuskärryistä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kysymys! Pakkasella kaikkien akkujen kesto on huonompi mutta joitain akkukohtaisia eroja on. Kovalla pakkasella tuskin kannattaa lähteä.

      Kuljetuskärryn metsästys on jo alkanut, tosin törmäsin aika hauskaan toiseenkin ratkaisuun. Siitä lisää pian!

      Poista
  9. Heippa. Oletko mitään koria koittanut tuohon eteen ohjaustankoon ripustella? Kuvissa vain näkyy hirmu määrä johtoja, joten mietin saako siihen kiinnitettyä jonkun peruskorin tms.

    Kuljetuskärrystä päivitystä odotellen... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hups, en tätä kysymystä huomannutkaan. Mutta johdot edessä on ihan tavallisia käsijarruvaijereita ja yksi vaijerei tuohon kytkimeen, ei siis estä korin laittamista. Moottorin johdot on tuolla polkimien vieressä.

      Poista
  10. Itsellä kokemusta sähköpyöräilystä muutaman vuoden takaa. Tahkosin silloin työmatkani cresentin perusmummiksella, jonka sähköistytin. Lapset olivat silloin 1v ja 4v. Lapsille hankin croozerin peräkärryn, joka oli tosi loisto-ostos!
    Nyt olisi ajelutettavana vain yksi lapsi eikä päiväkotiinkaan tule nyt kuljettua pyörällä. Haluaisin tälle lapselle pyörään ihan perusmallisen lastenistuimen, mutta koska pyörän tarkka on vaihdettu korkeampaan ja leveämpään malliin, siihen ei mikään lastenistuin käy. Jos istuimessa riittää leveys, niin sitten ei riitä istuimen kiinnitysraudoissa enää pituus. Onko kukaan keksinyt tähän ratkaisua? Toki istuimella weeride käy, kun se tulee satulan ja ohjaustanko väliin, mutta en vaan haluaisi lasta "syliini".

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...