13.4.2015

Politiikkaa for dummies

Sain tuon äänestyspostauksen perään pari kiinnostavaa kommenttia.

Ihminen, jolla ei ole ääntä, mutta onneksi on taikasauva.

Yksi oli järkyttynyt siitä, että tässä blogissa käsitellään politiikkaa näin avoimin kortein. Tähän en voi muuta vastata kuin että politiikka on ollut mukana tässä blogissa ihan alusta lähtien ja se on ihan yhtä selkeä osa identiteettiäni kuin äitiys ja musta huumori.

Toinen kommentoija taas poti tunnontuskia siitä, että ei tajua politiikasta mitään. Tästä pitemmin.

Yksi syy, miksi pidän politiikkaa tässä blogissa esillä on se, että haluan kannustaa ihmisiä - ja varsinkin naisia - puhumaan politiikasta. Vain osallistumisen kautta herää kiinnostus siihen, mitä yhteiskunnassa eli meidän elämässämme tapahtuu. 

Lisäksi spontaani, vapaaehtoinen ja vapaamuotoinen osallistuminen on toimivan demokratian edellytys. Jos kansa lakkaa kiinnostumasta vallanpitäjien toiminnasta, kansanvaltaa ei ole. Joukkoäly, valvonta ja dialogi puuttuvat.

Moni nainen ujostelee poliittiseen keskusteluun osallistumista (tai kieltäytyy kokonaan osallistumasta). Politiikka koetaan yleisesti luotaantyöntäväksi, oma mielipide ei ole selkeä tai tiedot ovat hatarat. Jargonkin on vieraannuttavaa: kestävyysvaje ei sanana selitä itse itseään.

Media myös tukee tätä epätasapainoa. Naisten mielipidettä käydään kysymässä hiekkalaatikon reunalla vain jos kyse on kotihoidontuesta. 

Oikeudenmukaisuuden kaipuu etenkin johtamisessa on ihmisen dna:ssa. Apinatkin saavat kilarit, jos toiselle jaetaan kurkkua ja toiselle herkkuja.



Ei ole olemassa mitään ohjesääntöä, joka määrittelisi, millaisilla meriiteillä keskusteluun saisi osallistua. Asiat ovat valtavan monimutkaisia, joten yksiselitteistä oikeaa ja väärää ei ole.

Ei ole ikinä tyhmää keskustella asiasta, josta ei mitään tiedä. Siinähän sitä viisastuu. Tyhmää on inttää kuuntelematta, väittää mustaa valkoiseksi ja jättää ajattelematta itse. Moni pitää totuutena jotain mitä kaverilta snagarilla tai faijalta 60-luvulla kuuli.

Mitä politiikasta siis pitäisi tietää?

Perusjutut riittävät (ja tieto siitä, että oma kanta on osaksi pelkkää fysiologiaa). Poliittisella kentällä puhutaan oikeastaan vain kahdesta akselista: konservatiivi-liberaali ja oikeisto-vasemmisto. Puolueen ja oman ehdokkaansa sijoittumisen nelikentällä voi suodattaa tästä nelikentästä ja jutussa on kerrottu, mitä näillä arvoilla on tässä vaalidatassa tarkoitettu. 

Usein ihmiset, itseni mukaanlukien, eivät ole näissä kysymyksissä puhtaasti jotain mieltä - ruutupaikka on keskiarvo. Ja vain aniharva on linjakas itsensä kanssa. Mielipiteen muuttaminen uuden tiedon perusteella on jopa fiksua. 

Että terveiset vaan täältä valtuustosalista. Aika täällä on opettanut, että ei tässä ole mitään ihmeellistä.

Lukekaa päivälehtiä. Seuratkaa poliitikoita. Vaatikaa selkokieltä. Äänestäkää, vaikka se tuntuu epätoivoiselta.

Ai niin, ja matkustelkaa. Käykää maassa, jossa pitää asua piikkilangoilla ja muureilla suojatuissa taloissa, pelätä liikennevaloihin pysähtymistä, ja maassa, jossa äitiysloma kestää kolme viikkoa.

Tai maassa, jossa vaalien tulos on tiedossa etukäteen.

22 kommenttia:

  1. Hyvä pelinavaus: itse olisin ajatellut, että kertaus vaalitavasta ja sen vaikutuksista (ts. valitse aina ensin puolue, sitten vasta ehdokas) olisi saattanut olla paikoillaan myös tässä yhteydessä, kun kerran fos dummies -otsikon alla ollaan. Omissa töissäni olen huomannut että yllättävän harva on kartalla siitä miten äänet käytännössä jakaantuu ehdokkaalle/puolueellle ja miten ne vertailuluvut tulee jne. Mutta huippua kun nostat näitä teemoja esiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, totta, tämä kaipaisi kyllä avaamista, mutta sen saa tehdä joku muu, koska itse en tajua siitä yhtään mitään. :D Onneksi politiikasta voi puhua ilmankin.

      Poista
    2. Ei hätää, joku muu on sen jo tehnyt. :) Nörttitytöt-blogissa on selkeä kertaus siitä, muten Suomessa käytössä oleva suhteellinen vaalitapa toimii, ja miten valita itselleen ehdokas. Kannattaa siis lukea tästä vähintää kirjoituksen loppuosa ehdokkaan valitsemisesta, alkuosassa kerrotaan miksi homma toimii niin kuin se toimii.

      Nörttitytöt: Oletko aina äänestänyt väärin?

      Poista
    3. Kiitos linkistä nörttityttöblogiin! Siellä oli todella valaisevaa tekstiä politiikasta ja äänestämisestä.

      Poista
  2. Olen huomannut, että ikävystytän naispuolisia ystäviäni kuoliaaksi, kun ryhdyn puhumaan politiikasta ja joudun luopumaan itselleni tärkeästä ja kiinnostavasta keskustelunaiheesta alta aikayksikön (nainen siis itsekin). Rakastan etenkin hyvin perusteltuja vastakkaisia poliittisia näkemyksiä, koska ne haastavat omia ajattelutapojani ja joudun myymään omat mielipiteeni uudestaan itselleni ja asiat tarkistaen ja monelta kantilta ajatellen. Minusta politiikan seuranta on hyvin pitkälle kaupungin, Suomen ja maailman toiminnan seuraamista ja sitä, miten valta jakautuu ja miten sitä käytetään. En välttämättä edes aina ajattele ajattelevani politiikkaa. Minusta, jos sanoo, ettei politiikka kiinnosta, tarkoittaa, ettei kiinnosta tietää, miten maailma pyörii oman kuplan ympärillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Argh, ikävä tilanne jos asioita ei pääse vatvomaan siinä seurassa, jossa muuten vallitsee hyvä luottamus. :( Ja mä oon ihan samaa mieltä että ei ole pakko kiinnostua kaikista asioista (en minäkään ole) mutta itsensä pitäminen kartalla kehityksen päälinjoista kuuluu yleissivistykseen.

      Poista
  3. Kiitos hyvästä tekstistä! Yhteisten asioiden hoitamistahan se politiikkaa yksinkertaistettuna on - tai ainakin pitäisi olla.

    VastaaPoista
  4. Minua on aina ihmetyttänyt kun puhutaan äänestämisestä kansalaisvelvollisuutena. Sehän on oikeus ! Maailmassa käydään lukemattomia sotia, että kansalaiset saisivat äänestää. Täällä sitten asiaan suhtaudutaan käsittämättömän välinpitämättömästi.

    Taisi olla MeNaiset, jossa oli vasta juttu naisista, jotka eivät koskaan äänestä. Onhan se tietenkin oma valinta, mutta ei mahdu minun kaaliin, että pitää julkisesti ylpeillä täydellisellä tietämättömyydellään yhteisistä asioista...

    t.KotletistaTriatleetti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi eih mikä jutunaihe.... Tai siis ehkä ihan hyvä, että näitä asioita nostetaan esiin, mutta se että ei halua/viitsi/osaa äänestää on kyllä älyllisen laiskuuden huipentuma.

      Poista
    2. Tässä on nähtävissä yhtymäkohtia peruskouluun. :)

      Onhan niitä toki miehiäkin jotka eivät äänestä ja (teko)syitä saa itselleen keksittyä aina. Kuten jo yllä kirjoitin musta arvokeskustelun käyminen on paitsi omia ajatuksia selkeyttävää myös yleissivistävää.

      Poista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Tässä minusta erinomainen apuväline sen määrittämiseen, mitä puoluetta kunkin kannattaisi äänestää (perustuu eduskunnan todellisiin äänestyksiin), jos kokee, ettei todella tiedä, mikä puolue on oikea. Ehdokkaan löytäminen arvoiltaan oikean puolueen listoilta onkin sitten jo huomattavasti helpompaa.

    http://yle.fi/uutiset/puolue_hukassa_testaa_kenen_joukoissa_seisot/7902061

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, puolueiden välillä on kyllä eroja vaikka monet väittävät että ei ole. Noista äänestyksistä voi tosiaan katsoa mitkä olisi olleet ne itselle tärkeät.

      Poista
    2. Mahtava sivu. Voi apua miten esim persut on äänestelleet..

      Poista
  7. Hyvä, että puhut politiikasta! Tuohon sun listaan koskien silmiäavaavaa matkustelua voisi lisätä äänestämisen HELPPOUDEN. Itse kävin juuri lauantaina Nizzassa passilla äänestämässä. Mies, joka on siis ranskalainen ja asuu Ranskassa, ei päässyt äänestämään aluevaaleissa keväällä, koska ei ollut rekisteröitynyt äänestäjäksi ajoissa, siis vuosi takaperin. Innostu siinä nyt sitten kansalaisoikeudestasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, erinomainen näkökulma! Lisäksi äänestäminen on suht iisi prosessi eikä epäselvyyksiä kovin usein tule.

      Poista
  8. Saako dummy kysyä:
    Mikä on ielestäsi sen perustulon pääasiallinen ajatus? Siinä jaetaan rahaa niin miljonäärille,kotirouvalle, perusduunarille kuin pitkäaikaistyöttömällekin? Mitkä kaikki tukimuodot se korvaisi? Kuka siitä hyötyisi?

    Mielelläni myös kuulisin omana näkemyksenäsi pikavertailun isoimmista eroista vihreät-kokoomus, vihreät-sdp, vihreät-vasemmisto jne.kun nyt harkitsen vihreitä yhtenä vaihtoehtona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saanks mä vastata perustuloasiaan täältä sivustahuutelijana?:) Mun mielestä suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä tarvitsisi perusteellisen peruskorjauksen, koska se on tällä hetkellä aivan liian monimutkainen, epäreilu ja epämotivoiva. Tiedän monia konkurssin tehneitä, jotka eivät pysty osallistumaan työmarkkinoille esim. osa-aikatyötä tehden, koska palkasta ulosmitataan paljon isompi osa kuin sosiaalituesta. Eli menet töihin, mutta käteen jää vähemmän. Järjetöntä.

      Jos kaikille (en tiedä, miten "kaikille" olisi fiksuinta rajata -> jos kk-tulot alkaa olla 10 000 euron luokkaa, tarvitseeko siinä kohtaa yhteiskunnalta perustuloa? mä en tiedä) turvattaisiin sama ansiotuloista riippumaton perustulo, sen päälle olisi motivoivaa käydä töissä ja tienata hieman lisää, vaikka osa-aikaisenakin. Mä kannatan perustuloa ennen kaikkea siksi, että se hävittäisi kannustinloukkuja tai ainakin tekisin niitä pienimmiksi. Ja toisekseen: mä uskon että perustulorakenteen luominen pienentisi byrokratiaa ja sitä kautta julksia menoja, kun sitä paperinpyöritystä ja luukulta toiselle juoksemista (kela-sossu-työkkäri) ei niin paljoa tarvittaisi.

      Osmo Soininvaaralla olisi luultavasti kattavampi vastaus tähän, mutta näin omalla arkijärjellä mä olen päätynyt näihin perusteluihin.

      Poista
    2. Tiettekö, juuri eilen totesin kokuksessa ryhmäläisille että tästä perustulosta pitäisi tehdä sellainen mitä se on / ei ole -visualisointi, täällä on lisää infoa.

      Mä käännyin perustulon kannattajaksi kun jäin työttömäksi ja yritin sovittaa yhteen yrittämisen aloittamista ja työttömyyttä. Se oli aivan syvältä. Mutta hei teen tästä vaikka oman postauksen joskus!

      Poista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...