Tietoa mainostajalle ›

13.3.2015

Hyvästit lypsyajoille

Eilen kuultiin loistava uutinen kaikille, joiden mielestä kahdeksan aamut ovat murhaa: peruskoulun kehittämistä pohtiva työryhmä on yksimielisesti sitä mieltä, että kouluaamujen pitäisi alkaa aikaisintaan yhdeksältä.



Todellakin. Hienoa, että tämä sanotaan viimein ääneen valtakunnallisella tasolla. Onhan se yhdeksänkin liian aikaisin, mutta parempi kuin kahdeksan.

Pohdinta perustuu siihen faktaan, että yhteiskunnan rytmi on myöhentynyt. On myös epäreilua pakottaa kaikki lapset kouluun kahdeksaksi vain siksi, että aikaiset aamut sopivat joidenkin vanhempien työelämän tarpeisiin paremmin. Koulua ei ole tarkoitettu ratkaisemaan päivähoito-ongelmaa vaan tarjoamaan perusopetusta. Pidän lasten riittävää unensaantia kertaluokkaa tärkeämpänä perusteluna.

Toki työelämänkin soisi siirtyvän joustavampiin työaikoihin ihan työn tuottavuuden parantamiseksi. Väsynyt ihminen kun ei ole yhtä hyvä työntekijä kuin pirteä.

Työryhmän yhtenä pointtina onkin lisätä kouluissa järjestettävää harrastustoimintaa aamu-ja iltapäivisin. Sattuneesta syystä kouluissa on ollut yleisimmin tarjolla vain iltapäiväkerhoja. Nyt aamupäiväkerhoille tulisi kysyntää. Ja kun harrastukset hoidettaisiin kerhoissa / kerhoaikoihin, illalla voisi viettää aikaa perheen kanssa.

Suomen leveyksillä tämä päätös olisi myös turvallisuustekijä. Yhdeksän pintaan on myös paljon helpompi laittaa nappula koulutielle maassa, jossa on puolet vuodesta koko ajan yö.

Hienointa tässä on kuitenkin se, että alamme ehkä vihdoinkin jättää hyvästejä aamuvirkkuuteen perustuneelle agraariyhteiskunnan asenteille. Mitä seuraavaksi? Ehkä se, että isätkin voivat hoitaa lapsia.

93 kommenttia:

  1. Allekirjoitan tämän kyllä, mutta ne kerhot... mistä riittää tarpeeksi ammattimaisia vetäjiä, jos ajatellaan että ap:t ja ip:t korvaa harrastukset? Että harrastuksista olisi muutakin hyötyä kuin että lapset pääsevät sekoilemaan kavereiden kanssa, niiden ohjauksen täytyy olla oikeasti mietittyä ja suunniteltua. Mitä nyt olen vierestä tuota ip-toimintaa pkseudulla seurannut, ei vaikuta kovin hääviltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps, samaa mieltä. Aamu- ja iltapäiväkerhot ovat ihan kivoja olemassa, mutta eivät ne harrastuksia korvaa. Ainakin itse partiojohtajana vedän laumaani juuri silloin kun se minun omiin aikatauluihini sopii. Se ei ole sen enempää aamukahdeksalta kuin iltapäivällä kolmelta, vaan aikaisintaan kuudelta illalla.

      Poista
    2. Markkinatalous yleensä vastaa huutoon joten ohjaajien riittävyys tuskin on ongelma. Kerhojen laatua taas valvoo kaupunki ja se on tietenkin ihan oma kysymyksensä joka pitää ratkaista erillään niiden ajankohdasta.

      Ei tietenkään ole tarkoitus että kaikki harrastukset siirtyvät koulun yhteyteen - sen kun aloitat partiot milloin haluat. Siitä lienemme samaa mieltä että iltaisin harrastuksiinroudausajan voisi käyttää paljon paremmin.

      Poista
    3. Meillä muksu käy jo soittotunnilla silloin kolmelta, koska se on sellainen harrastus, jossa opettajalle maksetaan ihan palkkaa. Taitoluistelua harrastetaan nykyisellään keskellä päivääkin, koska jäävuoroja saa silloin kun saa.

      En oikein näe, että tämä mihinkään muuttuisi sen mukaan, miten koulut alkavat. Työkseen harrastuksia järjestävät järjestävät toimintaa mieluiten virka-aikaan, vapaaehotiset toimivat omien aikataulujensa mukaisesti. Kaikkea vapaaehtoisten varassa toimivaa harrastustoimintaa (tai edes millään lailla merkittävää osaaa siitä) ei nyt vain voi siirtää palkkatyönä järjestettäväksi. Enemmänkin suuntaus on ollut toiseen suuntaan.

      Poista
    4. Muuten olen pitkälti samaa mieltä, mutta on harrastuksia ja "harrastuksia" ja nämä kerhot lienee jälkimmäistä kategoriaa, että yhdessä ja jonkun aikuisen ohjauksessa puuhastellaan jotain kivaa ja ehkä kehittävää. Tämä on tietenkin ihan paikallaan, mutta ei kuitenkaan poista kuljetusrumbaa yms. jos haluaa ja se lapsi haluaa, että lapsi käy jossakin maksullisessa harrastuksessa - niin kuin monet haluaa. Ja toki se olisi iltapäiväkerhossa aika vaikea oppia vaikkapa balettia tai taitoluistelua. ;)
      Miten muuten luulet tässä lamassa kuntien palkkaavan osaavia vetäjiä kerhoille, kun jo opetuksesta pitää säästää.

      ps. Suomen sääoloista valittaminen alkaa olla jo aika tylsää, oletko ikinä matkustellut tai asunut pidempään jossakin toisessa maassa..? Olen huomannut, että aurinko laskee ulkomaillakin, vaikka kaamosaika ei olekaan samanlainen kuin pohjoisessa. Sen tilalla saattaa myös olla muita ei-niin-ihania sääilmiöitä.

      Poista
    5. Joo, kuten jo tuolla yllä totesin, on tosiaan harrastuksia, joita ei jerho voi hoitaa, mutta mikä estää seuraa järjestämästä asiaa? Kyllä aikataulut ja logistiikka olisivat järjesteltävissä muillakin tavoin.

      Olin itse viime syksynä siinä keskustelussa mistä pitää säästää. Koska olen työssäkäyvän vanhemman asianajaja, sanoin ihan on the record että varhaiskasvatuksesta ja kerhotoiminnasta ei senttiäkään. ;olemmistahan vanhemmat maksavat osan suoraan itse.

      Ps. Pidätän oikeuden valittaa Suomen sääoloista hamaan tappiin. Itse asiassa, minulla on postaus tulossa siitä että täällä ei oikeastaan pitäisi asua ollenkaan. Ja juu, olen asunut vuoden verran Lontoossa. Keävt tuli helmikuussa. <3

      Poista
    6. En ole perehtynyt urheiluseuraajien valmentajiin eli kuinka suuri osa tekee töitä työnsä ohella eli pääsevätkö ohjaamaan keskimäärin useammin vain iltaisin. Taideaineita voisi harrastaa varmaan helpommin myös aamulla ja siitä voisi saada hyvää potkua koulupäivään.
      Lontoon säähän on aina yhtä <3, itse en sään puolesta kyllä kaipaa Britteihin. Ja mikä sinua edes pitää Suomessa, kun tämänkin blogin postauksista varmaan 20% keskittyy suomalaisen sään, kulttuurin, tapojen jne. haukkumiseen. Toki Suomessa on paljonkin mätää, mutta mielestäni esim. suomalainen politiikka (varsinkin talous-), ns. eliitin toiminta ja yleinen maan-tapa-himmeli on paljon huonompi asia kuin joku Suomen sää.

      Poista
    7. Pidätän oikeuden valita itse aiheeni. Pidätä sinä oikeus lukea blogeja, joiden sisällöstä pidät. Win - win.

      Poista
    8. Mun on vähän hankala ymmärtää sitä miksi aina bloggaajat kehottavat jättämään lukemisen sikseen, jos joku lukija esittää kritiikkiä. Ei kai blogien tarvitse olla samanmielisten kerho?

      Poista
    9. Ei tämä nyt ole niin vaikeaa. Erimielisyys on eri asia kuin se, ettei pidä blogin aihevalinnoista. Tuottajan rooli on luonnollisesti bloggaajalla. Lisäksi kommentti ei liittynyt millään tavalla postauksen sisältöön.

      Poista
    10. Miksei tuottaja halua ottaa palautetta vastaan aihevalintoihinsa liittyen? En ymmärrä sitäkään. Jos itsensä tuottajana näkee niin silloin lukijapalaute pitäisi myös nähdä arvona. Keskustelu useinkin rönsyilee, onko niin että blogissasi ei saisi kommentoida millään tavalla kuin ko. postausta? Itse tartuin tähän siksi koska tämä "hanki sitten mieleistäsi luettavaa" on tosi yleinen reaktio. Miksi bloggaajat eivät voi ymmärtää sitä että jotain blogia voi haluta lukea vaikka ei olisi aina kaikesta samaa mieltä tai että joku bloggaajan kirjoitus tai mielipide voi herättää tarpeen ilmaista oma eriävä mielipiteensä. Sitten se keskustelu tapetaan sillä että käsketään kaikota muualle. En ymmärrä. Edelleenkään.

      Poista
    11. Siis yhden lukijan mielipiteen tähden lopettaisin kirjoittamisen lempiaiheestani? Aika absrudi ajatus. Eikä aihevalintojen dissaaminen ole mitään keskustelua. Silloin voi ihan oikeasti mennä itselleeen parempaa luettavaa yhtä lailla kun voi vaihtaa telkkarissa kanavaa. Yleisradioyhtiölle voi sitten esittää niitä sisältötoiveita.

      Poista
    12. Olethan sinä minuakin joskus neuvonut lopettamaan lukemisen... Siitä taitaa olla jo useampi vuosi.

      Mutta siis, yksittäisten kommenttien sijasta kannattanee seurata lukijamäärien kehittymistä.

      Poista
    13. Yhden palautteen antajan mielipide voi olla ison osan mielipide. Ne muut on vaan hiljaa. Se on jännä kun missä vaan ajatellaan niin että kriittisen tai kielteisen palautteen antaja olisi joku omituinen yksittäistapaus. Useimmiten se suuri joukko on asiasta hiljaa ja sitten se palautteen antaja saa kuraa niskaansa vaikka sitä pitäisi kiittää, kun toi epäkohdan esille.

      Poista
    14. Riitta, varmasti olen - ja sun kanssa olenkin vääntänyt aika monta kertaa. :)
      pilami, noin se ei yleensä mene. Suurin osa ei kommentoi mitään ja kommentin kirvoittaa nimeomaan se erimielisyys. Ja toki kannattaakin olla kiitollinen jos lukija huomaa asiavirheen tai muun ihan oikean epäkohdan, mutta blogin aihevalinnoista marmattaminen on turhaa. Olen tähänkin postaukseen vastannut moneen kymmeneen kommenttiin, joista osa on täysin erimielisiä, joten turhaa kritiikkiä on myös se, että en suvaitsisi erimielisyyttä.

      Poista
    15. Mun pointti olikin se, että miksi ihmeessä niitä lukijoita pitää kehottaa vaihtamaan lukemiaan blogeja. En ymmärrä tätä bloggaajien reaktiota (kun useampaa blogia seuraan ja keskusteluja luen, niin tämä tällainen on valitettavan yleistä). Ei tuo Anonyymin kommentti edes ollut mitenkään ilkeä, törkeä tai epäkohtelias.

      Mihin perustat väitteesi siitä, että asia ei menisi siten kuin kirjoitin? En ihan saanut siitä kiinni.

      Suomen sääolojen kritisoiminen ei muuten mielestäni ole ollut varsinaisesti blogisi aihe, vaan säännöllisesti toistuva sivujuonne. Tuon Anonyymin kommentin voisi halutessaan tulkita myös siten, että "kappas, mun varmaan tulee kyllä vähän toistettua itseäni tässä, pitääkin kiinnittää asiaan huomiota".

      Poista
    16. Teen joka päivä duunia näiden verkkokeskustelujen parissa. Mutta olen yrittänyt nyt selittää moneen otteeseen mutta en tunnu onnistuvan joten jätän tähän. Ja jatkan Suomen säästä valittamista ja jengin ohjaamista muualle jos ei aiheet nappaa. :)

      Poista
    17. Huonolla menestyksellä, kun minäkin täällä roikun. Oikeasti tykkään seurata ja olen monista asioista samaa mieltä, mutta kommentoin tietty sillin, kun en ole.

      Poista
  2. Vähän ihmeellinen argumentti tuo lasten riittävä unensaanti. Unta voi saada riittävästi, herää sitten viideltä tai kymmeneltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on juuri näin. Ja tällä ehdotuksella huomioitaisiin muutkin kuin viideltä herääjät.

      Poista
  3. Itse ihmettelin facepostauksen kommenteissa mainostettua kokeilukoulua jossa päivät on aina klo9-15. Sieltä mistä minä tulen niin oli jo 90-luvulla. Kunnan ainoa julkinen liikenne on koululaisia kuskaava linja-auto joka ensin kerää syrjäkyliltä lapset kyytiin ja kuskaa ne sitten kylälle ysiksi. Kylällä asuvat saavat nukkua tunnen pidempään koska pääsevät kouluun kävelenkin.

    Meidän perheelle muutoksen tai muutoksettomuuden suhteen kaikki käy. Itse olen aamuvirkku ja vapaaehtoisesti töissä seiskan aikaan vaikka liukuma mahdollistaisi ysiinkin tulon. Lapsi on vissiin vähäunista sorttia muttei kuitenkaan mikään ilopilleri herättyään vaikka helposti herääkin seiskan aikaan. Miestä aamuherätykset vastustuttaa eniten ja menisi mieluiten varmaan vasta kympiltä töihin. Itsestä ainakin tuo aamupäiväkerho kuulostaa kivemmalta kuin iltapäiväkerho. Omissa ajatuksissa aamupäiväkerho on liikuntapainotteinen ja iltapäiväkerhossa tehdään läksyt valmiiksi. Vaikka miksei se voisi olla toisinkin päin. Jos koulun aloituskin vielä mentäisiin samalla systeemillä kuin nykyisin että isi vie, äiti hakee niin perheen yhteinen aika arki-iltaisin alkaisi jäämään aika vähiin.

    Katsellaan sitten muutaman vuoden päästä kun 'ongelma' on ajankohtainen millä järjestelyillä mennään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kiinnostuin siitä kokeilukoulusta myös! Täytyykin selvittää sitä tarkemmin - aika monessa Euroopan maassa koulupäivät ovat fiksattuja. Mä itse muistelen että kahdeksan aamuja oli tosi harvoin.

      Poista
  4. Niille, jotka tykkäävät herätä ajoissa, tämä olisi iso huononnus, ellei kerhotoimintaa saada kunnolla pyörimään myös aamuisin. Lisäksi on turha uskotella, että kerhot korvaisivat illan harrastukset: ensinnäkin on paljon harrastuksia, jotka vaativat spesifin suorituspaikan (jäähalli, (kunnollinen) jalkapallokenttä, uimahalli) ja jos haluaa harrastaa laadukkaasti (ammattitaitoinen ko. lajin ohjaaja) tai kilpatasolla, iltojen ohjelma ei muutu. Sinänsä olisi hienoa, että esim. liikuntaa olisi mahdollista harrastaa iltapäivällä. Tämä pienentäisi tuskaa siitä, että monet lapset liikkuvat nykyisin liian vähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En näe miksi aamupäiväkerhoja ei saataisi toimimaan yhtä lailla kuin ip-kerhotkin on saatu. On toki paljon harrastuksia jotka sijoittuvat joihinkin tiettyihin tiloihin, mutta eihän ole mitään syytä, miksi vuoron pitää olla illalla jos kuljetus järjestyy.

      Poista
    2. Meillä ekaluokkalainen menee joka toinen aamu ysiin ja joka toinen kasiin eikä aamukerhotoimintaa ole. Jatkuvasti muuttuva systeemi ei ole lapsen kannalta hyvä. Kasin aamuina kertyy univelkaa, koska nukkumaanmenoa ei pysty säätämään tunnilla peräkkäisinä iltoina. Uniproffa Partonen juuri totesi luennollaan, että parasta unirytmin kannalta on, jos herää joka aamu samaan aikaan.

      Ysin aloitus aamukerhomahdollisuudella antaisi perheille valinnanvaraa, on perheessä sitten aamu- tai iltavirkkuja.

      Ullis

      Poista
    3. Mikä niiden aamupäiväkerhojen funktio on? Siis miksi skidit on pakko saada johonkin kahdeksaksi?

      Jos julkiset eivät kulje kodilta kouluun, eikö silloin ole oikeutettu koulukyydin palveluihin?

      Siis kysyn ihan vilpittömästi koska en tiedä, terv. nimim. Kehä III:n sisäpuolella koko elämänsä asunut.

      Poista
    4. Kris: No jos vanhemmat menee töihin kahdeksaksi ja ekaluokkalainen kouluun kymmeneksi, se ei välttämättä pärjää yksin kotona aamulla kahta tuntia. Sama logiikka kuin iltapäiväkerhossakin: lapsi pääsee koulusta yhdeltä, vanhemmat tulee kotiin viideltä. 7-8-vuotias ei (välttämättä/useimmiten) ole valmis viettämään tuota aikaa yksin kotona.

      Poista
  5. En ymmärrä tätä unen määrä-asiaa. Kun menee ajoissa nukkumaan, saa tarpeeksi unta vaikka heräisi viideltä aamuyöllä. Meillä lapset heräävät klo 6.30 joka aamu, oli sitten arki tai viikonloppu. Vaikka lapsia yrittäisi valvottaa, ne pyörivät sängyissään jo viimeistään seitsemältä ja kyselevät että saako jo nousta. Siksi meillä mennäänkin nukkumaan klo 19 (klo 20 vanhempien lasten kohdalla) jotta saavat riittävän määrän unta. Tällainen "yhteiskunnan rytmin muutoksen" mukainen uudistus ei nyt saa multa yhtään tukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ovatko lapsesi murrosikäisiä?

      Poista
    2. Yhtä lailla voi mennä myöhemmin nukkumaan ja nukkua pitempään. Vaikka lapsia kuinka laittaisi seitsemältä sänkyyn niin siellä ne pyörivät hereillä, viikonloppuisin kaikki nukkuvat yhdeksään. :) Jännä ettei tämä logiikka mitenkään mene jakeluun näin toisin päin.

      Poista
    3. Lapset ovat 7-11v.

      Poista
    4. Palataan asiaan viiden vuoden kuluttua. ;)

      Poista
    5. Miten Anonyymin perheessä ehditään viettää yhtään aikaa lasten kanssa, jos ne ovat jo klo 19 sängyssä? Ihan aidosti hämmästelen, kun omat lapseni (13- ja 11-vuotiaat) menevät arkisin nukkumaan klo 21, ja silti tuntuu, etteivät illat riitä mihinkään muuhun kuin syömiseen ja läksyjen tarkistamiseen. En ymmärrä, miksi klo 6.30 herääminen tai klo 19 nukkumaan meneminen on se tavoiteltava tilanne, kun saman unimäärän saa menemällä nukkumaan klo 21 ja heräämällä klo 8.30.

      -NiinaS

      Poista
  6. Ihan jee joo, mutta miten ne lapset jotka lukevat esim. toista äidinkieltään? Meillä täällä monella alkaa kahdeksalta koulu alakoulussa vain siksi, että saamenkielenopetus on "ylimääräistä". Venyvätkö nämä päivät neljään saakka? Kuulostaa aika karsealta esim. koulupäivä 10-16 ykkösluokkalaisella... tällä hetkellä käytössä mm. systeemi jolloin muu luokka on koulussa 10-14 ja saamenopiskelijat 8-14. Mutta joo, eipä nämä valtavirtaa koske joten saamelaiset istukoon koulussa millon huvittaa jne ;) Tosin viime aikojen päätöksillä voi olla että koko saamea ei saa kohta opiskella... helevetti sentään.

    Sori, nyt on meneillään "hieman" patoutumia :) Ymmärtänet. Vituttaa vaan kun suomalainen eduskunta suuressa viisaudessaan päättää mikä alkuperäiskansalle on parasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis onko ongelma kuuden tunnin koulupäivä? Eihän se siitä lyhene, vaikka sen sijoittaisi aikaväliin 6-12.

      Poista
    2. Siis ei vaan se, että jos koulu loppuu klo 16 niin aika moni harrastus alkaa ainakin alaluokille klo 16 tai 16:30. Mun mielestä melkosen pitkä päivä ekaluokkalaiselle ensin esim. 8-10 kerho, 10-16 koulu ja vaikka 16:15-17 partio. Tai just jos klo 16 saakka on koulun tiloissa muille kivaa jumppaa niin osa lapsista istuu saamentunneilla. Valintoja joo mut näyttäkää mulle se suomenkielinen joka a) lukee äidinkieltään ylimääräisenä oppiaineena ja b) joutuu valitsemaan äidinkielen opetuksen ja liikuntakerhon välillä. Tän takia aamutunnit on vaan parempia, joskaan ei kauhean kivoja nekään, mutta sitä päivää en usko koittavan että saamelaislapset saavat lukea äidinkieltään osana ihan normaalia koulupäivää (esim. että osa suomenkielen tunneista olisi saamea).

      Poista
    3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    4. No joo, kaikilla meillä on vuoriukaudessa se sama tuntimäärä. Valveillaoloajasta hyötyy eniten jos silloin on virkeä. Ja ne harrastuksethan ovat tosiaan ihan vapaaehtoisia. Meillä on vain kaksi harrastusta, joista toiseen ipana menee itse ja toiseen viedään kuuden maissa, joten en koe ongelmaksi.

      Poista
    5. Ano 11.09: mun alakoululaisteni koulupäivän kesto on 8 - 17. Joo, kaukana Suomesta. Ihan vaan siksi sanon ettei siihen kuole, ovat jopa iloisia koululaisia.

      Poista
  7. Unen määrän riittävyys riippuu tietenkin siitä, että nukkuu riittävästi... ei siitä, että saa nukkua myöhään. Jos lapsen laittaa nukkumaan ajoissa, uni riittää, vaikka heräisikin kahdeksaksi kouluun. Se tietysti edellyttää vanhemmilta jotain... Mitään agraaria en tässä kahdeksaksi kouluun systeemissä näe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin, unta saa riittävästi myös nukkumalla pitempään - suosittelen sinullekin. ;) Siitä on ihan tutkimuksia, että agraarista tämä rytmi juontaa jurensa.

      Poista
    2. Tästä muistuukin mieleen, miten riparilla isosena pyörin varmaan pari tuntia illalla pimeässä huoneessa hiljaa sängyssä. Seuraavana aamuna aamupalalla kuului "olisit nukkunut" -kuittailua, kun väsytti. Siellä siis oppitunnit alkoivat joskus kahdeksalta.

      Sudenpenturetkillä (lapset 7-9 v) aamupala on yleensä kahdeksalta, koska ekat heräävät jo kuudelta. Isompien (10+) retkillä ei ole mitään syytä repiä nuoria makuupusseistaan niin aikaisin. Tämä rytmin myöheneminen, kun ikää tulee, on niitä asioita, missä niin kokemus kuin tutkimustulokset ovat ihan linjassa.

      Poista
    3. Pitempään nukutaan viikonloppuisin, ja arkisin ponkaistaan töihin mahd. aikaisin (liukuva työaika), jotta iltapäivällä ja illalla jää vielä mukavasti aikaa kaikkeen muuhun. Aikaisin herääminen vaatii aikaisin nukkumaan menemistä, toimii. Kokeile, voit yllättyä ;)

      Poista
    4. No, minä nyt olen mennyt viimeiset vuodet suomalaisen päivähoidon määräämässä rytmissä, eli lapsi tai lapset aamupalalle kahdeksaksi. Tämä kokeilu loppuu heti, kun lapset ovat niin isoja, että eivät tarvitse äitiään aamusta. Ehkä joskus kymmenen vuoden kuluttua.

      Poista
    5. Jännä, että mulla on "mukavasti aikaa kaikkeen muuhun" vaikka olenkin duunissa vasta ysin jälkeen. :D Kannattaa kokeilla valvomista, mukavaa puuhaa - voit yllättyä!

      Poista
    6. Eihän tässä keskustelussa ole mitään järkeä! :D Yllä olevakin kirjoittaa, että menee mahdollisimman aikaisin töihin, jotta iltapäivällä ja illalla jää aikaa kaikkeen muuhun ja heti perään, että aikaisin herääminen vaatii aikaisin nukkumaan menemistä eli eihän se ilta-aika aikaisesta aamusta mitenkään lisäänny, kun kerran sitten on mentävä, luonnollisesti, aikaisemmin nukkumaan - kuten Katja sanoi, niin ne vuorokauden tunnit on hemmetti vieköön vakiot, ne tunnit sinänsä ei siitä lisäänny/vähene riippuen siitä mihin sen oman nukkumiseen tarvittavan aikansa lykkää, mutta se on todistettua, että eri ihmisillä on eri rytmi, aamu- tai iltapainotteinen ja sitä on vaikea muuttaa, joten kyllä, koulujen alkamisen siirtäminen ysiin tasapainottaisi tätä "eriarvoisuutta". Ja hirveä valitus heti siitä, että kouluihin tulisi harrastustoimintaa, minusta sen on loistava ajatus, vaikka pikku-Petteri ei siellä koulussa ammattitaitoista taitoluistelunohjausta saisikaan. Ziizas.

      Poista
    7. No siis viis faktoista ja ratista kun voi vedota omaan fiilikseen. Jonka on siis pakko olla kaikilla muilla ihan sama. ;)

      Poista
  8. Nauroin tuolle vikalle lauseelle, mieleen tuli laatusarja Äitien sota. Siinä joka jaksossa vähän hämmästellään, jos isäkin osallistuu, ja isistä puhutaan vähän kuin koirasta joka osaa tempun. :D Mutta hienoa on, jos siirrytään edes vähän kauemmas aamuvirkkujen terrorista, vaikka eihän tuo omaan elämään mitenkään vaikuta, lapseton vuorotyöläinen kun olen. Aamuvuorot on silti helvetistä, koska viiden jäljestä herääminen on yksinkertaisesti luonnotonta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, en ole sarjaa seurannut mutta voin uskoa! Tsemppiä viiden aamuihin, en voi kuvitella. Tai voin, mutta silloin on yleensä ollut matka lentokentälle. ;)

      Poista
  9. Kyrsii rankasti, ollaan aamuvirkkuja. Meidän koululaisen puolesta kuudelta olisi hyvä aika aloittaa, siis aam

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voitko tarkentaa miksi? Eihän teidän elämä muutu millään tavalla. Lapsi vain menee aamupäiväkerhoon.

      Poista
    2. Aamuvirkuilla lapsukaisilla menee parhaat tunnit "hukkaan", jos ne viettää kerhoillen, ja päivälle tulee turhaan mittaa iltapäivästä, kun on jo vähän puolitehoinen. Ei varmaankaan tarkoituksenmukaista.

      Poista
    3. Ymmärtäisin anonyymin kommentin niin, että eikös sitä ole tiettyyn aikaan ja virkeimmillään ja parhaimmillaan oppimaan uutta. Jos se aika osuu varhaiseen aamuun, saattaa olla turhauttavaa "hukata" se aika kerhossa ja nuokkua sitten vähemmön virkkuna varsinaisilla koulutunneilla. Itse oon aamuvirkku ja olisin tehokkaimmillani töissä klo 7-11 välisen ajan. Kuitenkin lasten hoitokuskauksien vuoksi pääsen itse töihin aikaisintaan klo 9, jolloin jo puolet tehokkaimmista tunneistani ovat jo menneet. Toki venytän työpäivää iltapäivällä, jotta tulee työtunnit täyteen, mutta en todellakaan pyöri enää parhaimmillani klo 16-17 ja virheiden määrä kasvaa. Noh, olenhan toki aikuinen eikä vielä kokemusta koululaisten vanhemmuudesta, mutta jotain vastaavaa voisin kuvitella harmin syyksi anonyymillä.

      Poista
    4. Juuh elikkäs, iltavirkkujen lasten virkeydestä viis? :) Anteeksi jos "tarkoituksenmukaisuus" ei nyt ihan aukene, meistä suurin osa kun ei herää kuudelta. Yleisin on ihmistyyppi, joka nukkuu klo 12-07:30.

      Äni, ymmärrän kyllä tämän harmistumisen syyn, olenhan käynyt peruskoulun ei-virkeimmilläni. :D Huvittavaa vain että tämä konkretisoituu nyt aamuvirkuillekin. Yhdeksän on kompromissi.

      Poista
    5. Siis optimaalisintahan olisi, jos lapsille saataisiin joustava kouluaika aivan kuten jotkut työnantajat jo sallivat joustavan työajan. ;) Itse en ole ottanut kantaa varsinaiseen asiaan (vain yritin selventää osaltani, miten käsitin anonyymin kommentin ja hyvin ymmärrän pointin) koska ei ole vielä tietoa, miten omat lapset sitten aikaan solahtaa systeemiin vai solahtaako. Nähtäväksi jää. ;)

      Poista
    6. Katja: aamupäiväkerho ei ole itsestäänselvyys. Meidän kunta ei ainakaan järjestä kuin iltapäiväkerho eka- ja tokaluokkalaisille. Meillä kanssa asuu semmonen aamuvirkku tokaluokkalainen jonka kanssa joka aamu ennen kuutta väännetään että etkö voisi nukkua vielä. Riippumatta siitä mihin aikaan hän on mennyt nukkumaan. Se pääsisi helposti ja virkeästi kouluun seitsemäksi. Itse olen samaa mieltä tuosta vanhan liiton "kahdeksalta kaikki virkeänä työpisteellä" ajatusmallista, itse aamu-unisena vaan en ole tehokas niin aikaisin.

      Mutta siis aamuvirkun äitinä: kompromissi olisi ok. Ysin aamut vielä menee mutta kympin (tai jopa myöhäisemmät!) aiheuttaa ongelmia kun sitä ap-kerhoa ei ole tarjolla. Tällä hetkellä meidän tokaluokkalaisen lukkarissa kaksi kympin aamua ja ne on jotenkin saatu sumplittua sen ansiosta että meillä molemmilla vanhemmilla joustava työaika.

      Poista
    7. Näissä asioissa kysyntä ohjaa tarjontaa. Jos kymmenen aamut yleistyvät, niin ap-kerhoja aletaan kyllä järjestää.

      Poista
    8. Ei meidän kunnassa....:/ Eka- ja tokaluokkalaisilla enemmän kympin ja ysin aamuja kuin kasin.

      Poista
  10. Itse olen aamuvirkku, (ja lapseni on myös), mutta kaikki eivät ole, ei edes lapset. Meillä on erilaiset luontaiset rytmit ja jos lapsesi on kukkuja, niin niille pidempien aamu-unien mahdollisuuksille olisi varmaan tilausta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä, optimitilannehan olisi että kaikki saisivat ajoittaa opinnot juuri siihen virkeimpään aikaan. Mutta ysi on hyvä kompromissi.

      Poista
  11. Mä olen todella yllättynyt, että näin paljon aamuvirkkuja ilmottautuu. Suurin osa omista tuttavaperheistä repii pelihousuja näistä kahdeksan aamuista. Herätys siis puoli seitsemän, että kaikki ehtivät ajoissa. Voi luoja. Onneksi on vielä vuosi päiväkotiaikaa jäljellä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamuvirkut uikuttavat, koska iltavirkut ovat kompromissiin tyytyväisiä. :) Nähdäkseni yleisin diskurssi ei ole se, että kiva että kaikki heräävät mielellään aikaisin.

      Poista
  12. Mä haluaisin tietää, että missä ja koska se päivä on myöhentynyt? Suurin osa palkkatyössä käy edelleenkin aikaan 8-16 tai 9-17, joten jopa ne ysiin menijät laittaa varmaan tyytyväisinä lapsensa kouluun kasiksi, ja lähtee itse samalla oven avauksella? Kaikki kun ei tee etätöitä tai freenä tai pysty joustamaan tuntikaupalla? Lapset oppii nukkumisrytmin, ei ne siellä sängyssä tuntikausia pyöri, jos on aamulla ajoissa heränneet ja vaikka jotain fyysistä raittiissa ulkoilmassa harrastaneet. Tietty, jos aina viikonloppuna käännetään vanhempien tahdosta nukkumisrytmi taas päälaelleen, niin meneehän siinä se koko viikko iloisesti pieleen ja saa rytmin sekaisin. Samaa sanon, kun useat edellä, riittävän unen saa, kun menee ajoissa nukkumaan. Suosittelen vanhemmille samaa.

    HannaHoo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua kiinnostais kyllä kanssa. Itse en tunne ainuttakaan (!) lapsiperhettä, jossa vanhempien työaika alkaisi klo 9 tai myöhemmin säännöllisesti. Vuorotöissä toki vaihtelua ja opettajat tekee lyhyempää päivää, mutta kyllä vaan suurin osa tekee sitä 8-16 päivää tai vaihtoehtoisesti liukuman varassa jopa 7-15. Voihan sitä liukumalla tehdä 9-17 myös, mutta iltapäiväkerhot harvoin on yli viiteen auki ja kaikkien töistä lähteminen ei myöskään ole tyylillä "hanskat kädestä ja autoon tasakellonlyömällä" eli ip-kerhosta haku voisi venyä jopa 17:30. Ja kyllä mun mielestä on liian pitkä päivä lapselle 9-17:30.

      Mä en tajua nyt myöskään tätä, miten on muka epäreilua "pakottaa" lapsia kahdeksaksi kouluun ja miten sitten ei oo yhtään epäreilua jos koulu alkaa tunnin tai kaksi myöhemmin. Miksi aamuvirkkujen pitäisi sopeutua iltavirkkujen rytmiin? Mun mielestä ihan käsittämätöntä että tää nyt olis reilumpi, kun tosiaan palkkatyöt pääsääntöisesti tehdään siinä 7-16 välillä.

      Poista
    2. Ehkä se on reilua sikäli, että tähän saakka aamuvirkut ovat aika monta vuotta saaneet mennä kahdeksaan. TOSIN niin kuin täällä joku jo sanoikin, koulu voi tällä hetkelläkin yläkoulussa joillakin alkaa klo 11 - ainakin meidän koulussamme on aina tällaisiakin lukujärjestyksiä joillakin. Ja mitä suurempiin koulukokoihin siirrytään, sitä pitempi työpäivän tarve syntyy (meillä opetusta on klo 8-16)

      Poista
    3. Ei välttämättä työaika, mutta telkkarista tulee ohjelmaa alkuyöhön saakka ja kaupat on auki ainakin ysiin. Ennenmuinoin meni marketti kiinni kuudelta ja telkasta loppui lähetys kasin uutisten jälkeen. Vapaa-ajan viettäminen sitä päivää pidentää, ei työaika. Ja nuorilla on enemmän sitä energiaa viettää vapaa-aikaa joten mielestäni on ihan perusteltua joustaa nuorten suuntaan tässä asiassa.

      Tynkäpäiviä tekeville alakoululaisille koulupäivän sijoittuminen kerhojen suhteen ei ole niin iso asia, jos lasta ei voi jättää yksin aamulla/iltapäivällä niin päivästä tulee ihan yhtälailla vanhempien työpäivän mukainen oli se koulusuoritus sitten 8-13, 9-14 tai 10-15. Optimaalistahan olisi jos ryhmän voisi valita lapselle/perheelle sopivaksi, mutta todennäköisesti siihen ei kovin monessa koulussa ole resursseja.

      Poista
    4. Tekstissäni oli kyllä taustoittava linkki, mutta tässä toinen: http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/antakaa_koululaisten_nukkua_.

      Modernisaation myötä töiden aloittaminen mahdollisimman aikaisin ei ole enää tarpeen.

      Poista
    5. Aamuvirkuilla unohtuu myös se että kyse on lasten oikeudesta uneen, ei aikuisen optimaalisesta työajan sovittamisesta koulupäivään. Suurin osa meistä aikuisistakin nukkuu luontaisesti 12-07:30.

      Poista
    6. Lapsen unet eivät pitene minuuttiakaan siitä että lapsi tulee koululle kahdeksaksi kerhoon sen sijaan että tulisi kahdeksaksi oppitunnille.

      Jos vanhempien päivä alkaa aikaisin eikä lasta voi jättää yksin aamulla niin lapsi herää vanhempien aikataulun mukaan joka tapauksessa, koulupäivän myöhempi aloitus vaikuttaa vain niiden lasten yöuniin joiden vanhemmat voivat aloittaa työpäivänsä myöhemmin tai ovat poissa työelämästä.

      Poista
    7. Peruskoulu kestää yhdeksän vuotta, kerhossa käydään yksi tai korkeintaan kaksi vuotta. Meidän joulukuussa syntynyt poikammekin oppi ekan luokan keväällä lähtemään itsenäisesti kouluun. Nyt kolmasluokkalaisena se osaa jo mennä itsenäisesti bussille.

      Ei tätä muutosta olla ekaluokkalaisten vuoksi tekemässä.

      Poista
    8. Pakko kommentoida Katjan ylempänä olevaan kommenttiin takaisin, että eipäs niputetaan myöskään kaikkia aamuvirkkuja samaan nippuun. :) Vaikka itse olen aamuvirkku, meillä menee aamut lasten tahtiin. Ovat toki vielä päivähoidossa, mutta he saavat aamuisin nukkua niin pitkään kuin nukuttaa ja hoitoon mennään kun ehditään. Minä vanhempana olen se, joka teen työni sen jälkeen, vaikken enää ole parhaimmassa terässä. Toivon, että joustava työnaikani mahdollistaa tämän myös aikanaan lasten siirtyessä kouluun.

      Ja kuten Riitta sanoi, että lapset oppivat itse aamuisin lähtemään sinne kouluun myöskin. Äitini juuri muisteli, että minä olin jo kolmen koulupäivän jälkeen pienenä ekaluokkalaisena ilmoittanut, etten tahdo mennä aamupäiväksi hoitoon (kouluni alkoi klo 10 tienoilla, kuuluin iltapäiväryhmään, vanhempieni työpäivät alkoivat klo 6-8). Eikä minua pakotettu vaan opettelin omasta halustani jo noin pienenä lähtemään yksin kouluun. Samaa maalaisjärkeä kun muistaisin aikanaan sallia omillekin lapsilleni (heidän halutessaan) enkä sortuisi helikopterivanhemmuuteen niin olisipa hyvä.

      Poista
    9. Jatkokommenttina vielä, että miksi muksu pitää ip-kerhosta hakea? Jos koulumatka on niin pitkä, että lapsi ei kykene itsenäisesti sitä kulkemaan, niin kunta järjestää kuljetuksen.

      Poista
    10. Se muksu pitää hakea ip-kerhosta esimerkiksi siksi, koska sen kotimatka sieltä on vaarallinen ja matkalla on useampi 6-kaistaisen tien ylitys ja kulkuvälineen vaihto. Matkoissa on muitakin ongelmia kuin pituus.

      Poista
    11. Meidän kunnassa ainakin kunnan järjestämä koulukuljetus kuljettaa koulupäivän jälkeen, ei iltapäiväkerhon jälkeen. Eli iltapäiväkerhosta lapsi täytyy hakea, varsinkin jos asuu n.11km päässä koulusta, eikä kodin lähellekkään myöskään kulje linja-auto tahi muuta julkista liikennettä.

      Poista
    12. Mutta kun illalla ei saa unta!! Mä en käsitä, miten tämä on niin vaikea näiden viideltä herääjien ymmärtää. Kaikille ihmisille ei ole luontaista herätä ennen kukonlaulua. Kaikille ihmisille ei ole luontaista mennä nukkumaan parhaaseen puuhasteluaikaan. Mun luontainen rytmi olisi herätä yhdeksän-kymmenen maissa, mennä töihin klo 11:ksi ja tehdä töitä iltaseitsemään. Vuorokauden tuottavimmat tunnit ovat mulla klo 16:n jälkeen.

      Tämä on ominaisuus, josta voi toki tiettyyn pisteeseen asti opetella pois ja jota yhteiskunnassa vallitsevassa aamuvirkkujen tyranniassa on pakko itsessään torjua, mutta ei se mihinkään häviä.

      Pahoittelut avautumisesta, mutta tuo "menisitte aikaisemmin nukkumaan" on vain kertakaikkisen raivostuttavan ylimielinen heitto. Nukkuisitte itse aamulla pidempään, niin jaksaisitte illalla valvoa.

      -NiinaS

      Poista
    13. Kiitos Niina! Piti tulla myös avatutumaan ja kehottamaan aamuvirkkuja olemaan tunkematta vuorokausirytmiään muillekin. "Mene sänkyyn, uni tulee" on maailman suurin vitsi! Tällä viikolla olen nukahtanut yhdeltä, puoli kahdelta ja kolmelta. Töissä klo 9.00. Voisin toki mennä kymmeltä sänkyyn laskemaan kattotiiliä, mutta mitä hyötyä siitä olisi.

      Tehokkaimmat työtunnit ovat usein klo 15-18. On meitä, joiden patterit iltapäivä lataa, ei tyhjennä.

      Kouluaikojen suhteen kai on pienempi paha, että aamuvirkku katsoo tunnin aamutv:tä kuin että iltavirkku on koko aamupäivän täysin kuutamolla liian lyhyiden unien vuoksi. En usko olevani kauhean väärässä.

      Ihmetyttää aamuvirkkujen epäloogisuus: "Menen aikaisin töihin, pääsen aikaisin pois ja iltaan jää aikaa." Miten niin jää aikaa? Ei voi jäädä jos pedissä pitää olla kymmeneltä. Meillä kaikilla on vuorokaudessa sama määrä tunteja, niitä ei tule lisää heräämällä aiemmin.

      - Eliisa

      Poista
  13. Ope kommentoi: Minulle kyllä sopii oppituntien aloitus vasta klo 9. Kaipa kaikki kuitenkin ymmärtävät, että nytkään eivät kaikki oppilaat aloita päiväänsä joka päivä klo 8. Jonkun koulupäivä alkaa joskus klo 9 tai jopa klo 10 (ja välissä tietysti kaikki kellonaikavariaatiot riippuen koulun välituntirytmistä). Tunnin myöhäistämisen jälkeen koulupäivä siis saattaisi alkaa klo 11. Klo 15 päättyvä koulupäivä päättyisi sitten klo 16 ja edelleen klo 16 päättyvä klo 17 (yläkoulussa näitä päiviä on suurella osalla koululaisista ainakin jossain vaiheessa). Kuulostaa kyllä myöhäiseltä.



    Mitä tulee harrastusten yhdistämiseen koulupäivän sisälle, niin oikein tervetulluttahan tuo olisi. Suuri osa harrastustoimintojen ohjaajista on vapaaehtoisia ja tekevät ohjausta oman palkkatyönsä ohessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on, lukujärjestys vaihtelee. Kyllähän tuo viisi vaikuttaa myöhäiseltä mutta toisaalta jos se on joku taideaine, niin sisältö voi olla sama kuin kerhossa.

      Poista
  14. Niin, siis viimeinen lauseeni jäi nyt ihan absurdiksi, kun unohtui välistä liite -han (ohjaajistahan). Eli palkkatyöläinen ohjaa työpäivänsä jälkeen eli illalla.

    VastaaPoista
  15. Meillä lapset ovat pieninä koululaisina vihanneet myöhäisiä aamuja (juniori vihaa yhä). Vaikea aamulla aamuvirkun lapsen odottaa, monelta kouluun pitää lähteä, kun ajantaju on vähän surkea. Joudun usein poistumaan palaverista kesken soittamaan lapselle, että nyt pitää aloittaa pukeminen. Kaikissa töissä se ei onnistuisi. Joskus oli mahdollisuus aamupäivätoimintaan, joka oli meillä suuri apu. Lapsi ei yhtään halunnut olla aamulla yksin kotona.
    Meidän perheen lähipiirissä on myös hyvin harvoja perheitä, joissa ei tehtäisi töitä aloittaen päivä 7-9 välillä. Vuorotyöläisten rytmi on tietysti erilainen.
    Ja sehän tietty olisi luksusta, että harrastusohjaajat saisivat jopa palkkaa tekemästään duunistaan, kun paljon vetävät harrastuksia aivan ilmaiseksi.
    Varsinkaan yläkoululaisten kohdalla ei olisi mitään järkeä iltapäivästä venyttää päiviä. Pitäähän ne läksytkin jossain vaiheessa tehdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapset tuskin haluavat olla yksin kotona oli kyse sitten aamusta tai illasta, joten se kerho tietenkin tarvitaan.

      Poista
    2. Onko siis niin että nykyään lapset eivät tosiaan halua / voi / ei anneta olla edes koululaisina yksin kotona? Mä olen itse mennyt ekaluokkalaisenakin mieluummin tyhjään kotiin kuin hoitoon. Eikö tällaisia lapsia ole enää? Havahduin jokunen vuosi sitten myös siihen että isoa osaa lapsia roudataan kouluun kuukausia ja vuosiakin vanhempien toimesta. Vaikka koulutie olisi lyhyt ja suht vaaratonkin. Eihän omassa lapsuudessa ketään viety eikä haettu koulusta ekan kouluviikon jälkeen. Tosin. Silloinhan ne kaveritkin olivat koulupäivän jälkeen kodeissaan. Nyt nekin on kai siellä kerhossa ja jos haluaa lapsen näkevän kavereita niin onko sinne kerhoon siis pakko jo senkin takia mennä? Mä en ihan hahmota tätä kuviota.

      Poista
    3. Ekaluokkalaisena joutuu pakosti jo harjoittelemaan yksin kotona olemista. Eri asia on se, ketkä lapsista siitä pitävät, ketkä eivät. Kun ajantaju paranee, on kotona viihtyminen alkanut olla mukavaakin. Helposti päivässä tulisi ekaluokkalaiselle (4tunnin koulupäivä) yksin olemista 4-5 tuntia (jos vanhemmat ovat töissä ja eivät ihan kodin vieressä samaan aikaan kuin lapsi koulussa), joka on jo tosi pitkä aika pienelle, olkoon yhdessä tai kahdessa erässä. Iltapäiväkerho pelastaa ekaluokan, tokalla ei enää samaa mahdollisuutta. Molemmat lapseni ovat tottuneet jossain vaiheessa ekalla kotona olemiseen yksinkin jonkin aikaa ja sitten tullut asiassa takapakkia.. 7-8vuotias on tosi pieni vielä. Eri asia on myös se, miten omassa lapsuudessani on asioita hahmotettu yhteiskunnan taholta. Välillä ymmärretään hyvin lapsien yksilöllisyys ja eri tarpeet, välillä lapsia luullaan miniaikuisiksi.
      http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/voiko_lapsi_olla_yksin_kotona/

      Poista
    4. Suurin osa vanhemmista haluaa lapsilleen sen iltapäivähoidon ihan siksi että lapset viihtyvät siellä. Ohjattua toimintaa, kaverit + välipala vs yksin himassa. Mun nuoruudessa 80-luvulla ei ollut mitään kerhoja vaan lampsin isovanhemmille, joten olen todella tyytyväinen näihin kerhoihin.

      Poista
  16. Itse yläkoulun matemaattisten aineiden opena olen huomannut kaikista karmeimmiksi tunnit klo 14-15. Sen myöhäisempiä meillä ei onneksi yläkoulun puolella ole, lukiolaisilla parhaimmillaan neljään tai jopa viiteen. Mutta se varmaan johtuu enemmänkin siitä, että takana on jo pitkä koulupäivä, eikä niinkään kellonajasta.

    Jos koulut alkaa jatkossa ysiltä aikaisintaan, niin toivon totisesti, että aamupäivätoiminta alkaa toimia, ja alkaa ajoissa. Tiedän monta perhettä, joissa vanhemmat joutuvat lähtemään töihin jo ennen seitsemää, siinä tulee helposti lapselle pitkä aamu yksin. Ainakin mun tuttavaperheissä pienet koululaiset kuitenkin haluaa herätä niin, että vanhemmat on kotona.

    Kun itse olin ala-asteella, meidän koulussa vanhemmat sai toivoa, meneekö lapsi kahdeksan vai kymmenen ryhmään. Se oli aika hyvä systeemi :)

    Mä oon sitä mieltä, että kaikkea kannattaa kokeilla. En ole vakuuttunut, että koulun myöhäistäminen olisi avain onneen yleisellä tasolla (ainakin teinien logiikalla sittenhän voi valvoa vielä myöhempään), mutta mistäs tuota tietää, kun ei ole kokeiltu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo 14-15 havainto varmasti pätee myös työelämässä. Itse asiassa tuota tunnin myöhäistämistä on kokeiltu teinien kanssa. Kaikkea tosiaan kannattaa kokeilla. Ja Euroopan mittakaavassa tämä kokeilu ei ole edes kovin uraauurtava. :)

      Poista
  17. Aamuvirkku on eri mieltä (lukematta yhtään aiempaa kommenttia).
    Onneksi asia ei enää koske itseä, koska nuorinkin on jo hyvän matkaa yläkoulussa ja hoitaa itse omat heräämisensä, samoin kuin itse asiassa nukkumaanmenonsa.
    Kritisoin sitä, että yleistetään "maailman olevan myöhentynyt". Miten niin ja missä kohtaa? Jos TV:stä tuleekin ohjelmaa läpi vuorokauden, ei se tarkoita, että kaikki olisi katsottava. Totta puhuen näkisin, että voisi tehdä hyvääkin eri TV-tarjonnalle, kun saisivat palautteen, ettei kukaan seuraa 22 eteenpäin tulevaa ohjelmaa. Ehkäpä tarjonta tällä konstein siistiytyisi/paranisi tai jotain.
    Ja kyllä, koska en lukenut kommentteja, voin olla täysin kuutamolla kommenttini kanssa. =) Hyväksyn sen.
    Jos jotain lähdetään kokeilemaan, miten olisi luopuminen saamarin kellojen veivaamisesta kaksi kertaa vuodessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh, olen sekä jutussa että tässä keskustelussa linkannut myöhentymisen lähteisiin. :) Nuorten lineaarisen tv:n katsominen on muuten vähentynyt, (kiinnostavampaa) tarjontaa on niin paljon on-demandina.

      Ja olen myös samaa mieltä kellojen veivaamisesta. Kahdeksan aamujen poistotarvetta se ei eliminoi.

      Poista
  18. Asialle hurraan minäkin :) Ja vielä sille, jos ne harrastukset todella saataisiin koulupäivän jatkeeksi enenevässä määrin.
    Ikaalinen, pieni paikka Pirkanmaalla, on osannut tätä jo hyödyntää. Lapsille löytyy koulupäivän jatkeeksi ainakin sählykerhoa ja yleisurheilukerhoa ihan suran (IkU:n) toimesta.
    -J-

    VastaaPoista
  19. Samoin Porvoossa sujuu Tarmon treenit omassa koulussa, pian opoituntien jälkeen.

    Klo: 09.00 on meidän perheessä bueno, onneksi pojalla on vain yksi kasin aamu ja sille kiroillaan joka viikko, heh. Pienempi lapsi menee aikaisintaan 9.00 hoitoon, monesti voisin viedä lapsen myöhemminkin, mutta ovat päiväkodissa toivoneet viimeistään tätä aikaa jotta saavat päivän yhteisesti käyntiin.

    Itsehän menen töihin miltei mihin aikaan takaisin ja aamut alkaa seiskalta, mutta mun ei tarvitsekaan tällöin roudata liikenteeseen ketää muuta kuin itseni ja siinä on vissi ero.

    Sylvia

    VastaaPoista
  20. Siis oppitunti ja tahansa piti sanomani.

    Sylvia

    VastaaPoista

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...